Hallitus esittää lakimuutoksia sosiaali- ja terveydenhuollon valmiuden ja varautumisen vahvistamiseksi

Hallitus esittää sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annettuun lakiin muutoksia, jotka koskevat valmiutta, varautumista sekä häiriötilanteiden hoitamista normaalioloissa ja poikkeusoloissa. Esitys perustuu pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelmaan.

Esityksen tavoitteena on antaa riittävät toimivaltuudet sosiaali- ja terveydenhuollon johtamiseen ja päätöksentekoon normaaliaikojen häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislakiin tehtävät muutokset mahdollistaisivat varautumisen yksittäistä hyvinvointialuetta laajempiin tai valtakunnallisiin häiriötilanteisiin. 

”Hallitus vahvistaa sosiaali- ja terveydenhuollon valmiutta ja varautumista useilla eri lakimuutoksilla. Tämän esityksen tavoitteena on selkeyttää johtamista ja lisätä toimivaltuuksia vakavissa häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa. Esitys vastaa osaltaan myös Suomen Nato-täysjäsenyyden velvoitteisiin”, sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasonen sanoo. 

Tavoitteena vahvistaa varautumista kansallisen riskiarvion uhkakuviin

Lakimuutosten myötä sosiaali- ja terveydenhuollossa voitaisiin valmistautua paremmin kansallisen riskiarvion mukaisiin uhkakuviin kuten pandemioihin, terroristisiin iskuihin, kyberiskuihin, energiahuollon häiriöihin, sotilaalliseen voimankäyttöön, laajamittaisen maahantuloon sekä kemiallisista aineista, biologisista taudinaiheuttajista, radioaktiivisista aineista ja ydinaseista aiheutuviin uhkiin. 

Lakimuutokset mahdollistaisivat nykyistä paremmin Suomen Nato-täysjäsenyyteen liittyen velvoitteiden täyttämisen sosiaali- ja terveydenhuollon osalta. Puolustusvoimat tukeutuu lähes kokonaan hyvinvointialueiden sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmään niin normaalioloissa kuin sodan uhan ja sodan aikana, mikä edellyttää sosiaali- ja terveydenhuollolta kykyä toimia kansallisena kokonaisuutena.

”Haluamme lakimuutoksella varmistaa, että sosiaali- ja terveysministeriöllä ja hyvinvointialueilla on kyky turvata suomalaisten hyvinvointi, terveys ja turvallisuus kaikissa tilanteissa. Valmistelussa on huomioitu muuttunut turvallisuustilanne sekä koronapandemia-ajan opit ja havaitut puutteet”, Grahn-Laasonen sanoo.

Viiden yhteistyöalueen rooli korostuu

Esityksellä vahvistettaisiin hyvinvointialueiden muodostamien viiden yhteistyöalueen roolia sosiaali- ja terveydenhuollon valmiudessa ja varautumisessa. Hyvinvointialueiden välisestä varautumista koskevasta yhteistyöstä, työnjaosta ja yhteensovittamisesta sovittaisiin jatkossakin hyvinvointialueiden yhteistyösopimuksessa (ns. YTA-sopimus).

Esityksellä sosiaali- ja terveysministeriölle (STM) annettaisiin toimivaltaa sosiaali- ja terveydenhuollon häiriötilanteiden ja poikkeusolojen kansallisessa johtamisessa. STM:n päätöksenteon tueksi perustettaisiin sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen valmiusryhmä. 

Kansalliseen valmiusryhmään kuuluisi STM:stä nimettävän puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan lisäksi yksi jäsen valtiovarainministeriöstä sekä yksi jäsen kultakin yliopistosairaalaa ylläpitävältä hyvinvointialueelta (Pirkanmaa, Varsinais-Suomi, Pohjois-Pohjanmaa ja Pohjois-Savo). Lisäksi valmiusryhmässä olisi yksi jäsen HUS-yhtymästä, Helsingin kaupungilta sekä yhdeltä hyvinvointialueelta, joka ei ylläpidä yliopistollista sairaalaa.

Yhteistyöaluetasoista ohjaus- tai johtovastuuta tarvitaan tilanteissa, joissa yksittäisen hyvinvointialueen omat voimavarat eivät riitä väestön turvallisuutta, terveydentilaa ja hyvinvointia uhkaavan tilanteen hoitamiseen. Kansallista ohjaus- tai johtovastuuta taas tarvitaan tilanteissa, joissa yksittäisen yhteistyöalueen voimavarat eivät riitä tilanteen hoitamiseen. Kansallista toimivaltaa tarvitaan myös tilanteissa, joiden laajuus edellyttää voimavarojen kohdentamista valtakunnallisesti tarkoituksenmukaisella tavalla.

Esitys etenee eduskunnan käsiteltäväksi

Lakiesitys oli lausuntokierroksella 17.5.2024–28.6.2024. Lakiesitystä täsmennettiin lausuntojen (yhteensä 45) pohjalta. Jatkovalmistelun aikana muokattua esitysluonnosta käytiin läpi useissa sidosryhmätilaisuuksissa, joissa pyydettiin muun muassa hyvinvointialueiden näkemyksiä muokatusta esitysluonnoksesta. 

Seuraavaksi esitys etenee eduskunnan käsiteltäväksi. Ehdotettu laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian.

STM:ssä on valmisteilla useita lainsäädäntöhankkeita, jotka liittyvät sosiaali- ja terveyssektorin varautumiseen. Muutoksia valmistellaan muun muassa tartuntatautilakiin, terveydensuojelulakiin, lääkkeiden velvoitevarastoinnista annettuun lakiin sekä kansainvälisen avun antamiseen ja vastaanottamiseen liittyvään lainsäädäntöön. STM osallistuu aktiivisesti myös valmiuslain kokonaisuudistukseen, jota valmistellaan oikeusministeriön johdolla.

• Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain muuttamisesta
• Kysymyksiä ja vastauksia hallituksen esityksestä

Lisätietoja:

Hallitusneuvos Erkki Papunen, p. 0295 163 298 

Valmiusjohtaja Pekka Tulokas, p. 0295 163 202

Sosiaaliturvaministerin erityisavustaja Niilo Heinonen, p. 0295 163 603
etunimi.sukunimi(at)gov.fi