Hoitohenkilökunnan kokema väkivalta on useimmiten sanallista
Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstö kohtaa työssään entistä enemmän väkivaltaa ja sen uhkaa. Tästä yksi äärimmäinen esimerkki koettiin viime marraskuussa, kun kotikäynnillä ollut terveydenhoitaja surmattiin Lappeenrannassa.
Sosiaali- ja terveydenhuollon viranomaiset ovat etsineet keinoja työntekijöiden kohtaaman väkivallan ehkäisemiseen ja hallitsemiseen. Työssä on edetty hyvin. Tilanteet voivat silti vaihdella merkittävästi esimerkiksi yksikön koosta riippuen, toteaa ylitarkastaja Keijo Korko.
"Keskussairaaloissa ja suurimmissa sosiaalialan hoitoyksiköissä on ajantasaiset suunnitelmat, riittävästi osaamista ja henkilökuntaa, jotta uhkaaviin tilanteisiin voidaan varautua. Mutta pienemmissä yksiköissä, kuten terveyskeskuksissa, tilanne on huonompi. Paikalla ei välttämättä ole turvallisuusalan osaajaa, ja työntekijöitä on vähänlaisesti.".
"Murheellinen Lappeenrannan tapaus on osoittanut, että eri sosiaali- ja terveydenhuollon yksiköiden on varauduttava kaikin keinoin, jotta vastaavanlaiset tilanteet voidaan estää", Korko lisää.
Päivystyspisteissä eniten häiriöitäTyöpaikkaväkivalta on yksi hoito- ja sosiaalialan merkittävistä riskeistä. Puhutaan niin sanotusta asiakasväkivallasta.
"Suurin osa tapauksista on nimittelyä, uhkailua tai kiinnipitämistä, mutta henkilöstö joutuu kokemaan myös vakavampaa fyysistä väkivaltaa", Korko toteaa.
Väkivaltaan voi liittyä asiakkaiden tai potilaiden päihde- tai mielenterveysongelmia. Myös se, että henkilökunta työskentelee yksin ja että toimipisteet ovat auki entistä myöhempään, lisää riskiä.
Päivystyspisteissä kohdataan eniten häiriökäyttäytymistä. Myös kotihoidossa ja avopalveluissa väkivallan riskiin pitää kiinnittää erityistä huomiota.
"Kun kotikäynnille lähdetään, tulisi riskit arvioida tapauskohtaisesti etukäteen", Korko sanoo.
Jos arvaamattomaan tilanteeseen on kuitenkin mentävä, niin sitten työparin tai tarvittaessa jopa poliisin kanssa.
"Tähän pitää löytyä rahaa ja aikaa. Kun on kyse terveydestä ja hengestä, ei voida vedota henkilöstö- tai rahapulaan. Työntekijöitä tulee myös kouluttaa", Korko tiivistää.
"Työnantaja vastaa työntekijän turvallisuudesta. Se on hyvin yksiselitteinen asia", hän jatkaa.
Lainsäädäntöä on kehitettyTyöturvallisuuslain mukaan työ on järjestettävä niin, että väkivalta ja sen uhka pystytään mahdollisuuksien mukaan ennaltaehkäisemään. Työstä johtuvia terveys- ja turvallisuusriskejä onkin selvitettävä ja arvioitava riittävän järjestelmällisesti. Ensisijaisesti riskit on kuitenkin pyrittävä poistamaan.
Työterveyslaitos on aloittamassa selvitystyötä siitä, miten työturvallisuuslain velvoitteita noudatetaan.
"Selvityksen jälkeen varautumista ja valvontaa voidaan tarvittaessa tehostaa entisestään", Korko toteaa.
Lainsäädäntöä on kehitetty viimevuosina. Esimerkiksi rikoslakiin tehdyn muutoksen myötä työntekijän työssään kohtaama lieväkin pahoinpitely katsotaan virallisen syytteenalaiseksi rikokseksi.
"Tämä on hoitotyön näkökulmasta iso muutos. Aiemmin oli väkivaltaa kokeneen työntekijän vastuulla viedä asia eteenpäin, mutta nyt vastuu asian vireille saattamisesta on työnantajalla", Korko kertoo.
Viime vuosina on uudistettu myös yksityistä turva-alaa koskevaa lainsäädäntöä. Lisäksi ohjeistusta on parannettu ja tiedotusta tehostettu, niin, että johdon rooli korostuu.
"Lainsäädäntö ja ohjeistus alkavat olla nyt kunnossa. Sen lisäksi huomiota pitäisi kiinnittää ääritapausten syihin. Kyse on arvomaailmasta, kasvatuksestakin ja lopulta myös elämän ja toisen ihmisen kunnioittamisesta", Korko toteaa.
Maija Luotonen