Päivätoimintaa ja tulkkipalveluja lisätään 2007

Eduskunta on hyväksynyt lait vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista annetun lain (380/1987) sekä sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain (734/1992) 4 §:n muuttamisesta. Vammaispalvelulakiin otettavat säännökset korvaavat vammaispalveluasetukseen (759/1987) sisältyvät tulkkipalveluja koskevat säännökset. Uudistuksen yhteydessä tulkkipalvelujen vähimmäistuntimääriä nostetaan. Lisäksi vammaispalvelulakiin lisätään vaikeavammaisten päivätoimintaa koskeva säännös. Päivätoiminta kuuluu kunnan erityisen järjestämisvelvollisuuden piiriin. Asiakasmaksulain mukaan päivätoiminta on maksuton sosiaalipalvelu. Lakimuutokset tulevat voimaan 1.1.2007.

Hallituksen esitys (HE 166/2006 vp) ja eduskunnan antama vastaus (EV 140/2006 vp) ovat saatavissa internetistä eduskunnan kotisivuilta.

Vammaispalvelulain 2 §:n nojalla vammaispalvelulakia sovelletaan henkilöihin, joilla vamman tai sairauden johdosta on pitkäaikaisesti erityisiä vaikeuksia suoriutua tavanomaisista elämän toiminnoista. Vamma tai sairaus voi olla joko fyysinen tai psyykkinen.

Vammaispalvelulain uuden 8 b §:n 2 momentissa määritellään kenelle päivätoimintaa on järjestettävä. Päivätoimintaa on järjestettävä työikäiselle henkilölle, jonka toimeentulo perustuu pääosin sairauden tai työkyvyttömyyden perusteella myönnettäviin etuuksiin. Tältä osin määritelmä vastaa sosiaalihuoltolain 27 e §:n määritelmää työkyvyttömästä vaikeavammaisesta henkilöstä, jolle järjestetään työtoimintaa. Lisäksi edellytetään, että henkilöllä on erittäin vaikea toimintarajoite. Kunta on velvollinen järjestämään päivätoimintaa, jos toimintarajoite on niin vaikea, että se estää asiakasta osallistumasta sosiaalihuoltolain mukaiseen työtoimintaan.

Toimintakyky voi olla voimakkaasti alentunut esimerkiksi aivovamman tai useamman eri vamman tai sairauden yhteisvaikutuksen seurauksena. Suurin yksittäinen ryhmä, joka tulee palvelun piiriin, ovat henkilöt, joilla on erittäin vaikea mielenterveysongelma, esimerkiksi krooninen skitsofrenia. Lakiuudistuksen tarkoituksena on parantaa elämän laatua tukemalla avohoitoa ja vähentämällä sairaalajaksoja. Tarkoituksenmukaisesti järjestetyn päivätoiminnan avulla voidaan alentaa terveydenhuollon menoja ja säästää kokonaiskustannuksissa.

Asiakkaiden toimintakyky ja palveluiden tarve arvioidaan palvelusuunnitelmaa tehtäessä. Suunnitelmaa tehtäessä arvioidaan asiakkaan mahdollisuudet osallistua työ- tai päivätoimintaan.

Sosiaalihuoltolain (710/1982) 17 §:n 4 momentin nojalla kunnat voivat harkinnan mukaan järjestää tarpeellisiksi katsomiaan sosiaalipalveluja. Sosiaalihuoltolain nojalla kunnat järjestävät päivätoimintaa mm. vanhuksille. Kehitysvammaisille henkilöille päivätoimintaa järjestetään kehitysvammalain nojalla. Näiden ryhmien osalta lakiuudistus ei merkitse muutosta.

Vammaispalvelulain mukaan päivätoiminnan on tuettava itsenäisessä elämässä selviytymistä ja sen avulla on edistettävä sosiaalista vuorovaikutusta. Päivätoiminta on tavoitteellista toimintaa, jolla pyritään vahvistamaan niitä taitoja, joita kaikkein vaikeimmin vammaiset henkilöt tarvitsevat selviytyäkseen mahdollisimman omatoimisesti arkielämän toiminnoista. Vuorovaikutus muiden kanssa parantaa elämän laatua ja ennaltaehkäisee psyykkisiä vaikeuksia. Päivätoiminta voi sisältää esimerkiksi ruoanlaittoa, liikuntaa, keskustelua, retkeilyä, luovaa toimintaa sekä sosiaalisten taitojen harjaannuttamista. Päivätoiminnan tarkoituksena ei ole tuottaa myytäviä esineitä tai palveluja, eikä siihen osallistuvalle makseta korvausta.

Sosiaalihuoltolain mukainen työtoiminta puolestaan sisältää toimintakykyä ylläpitävää ja edistävää työn kaltaista toimintaa, josta voidaan maksaa työosuusrahaa tai vastaavaa korvausta.

Vammaispalvelulain mukainen päivätoiminta on järjestettävä muualla kuin asiakkaan omassa kodissa. Tavoitteena on lisätä vaikeavammaisen henkilön kontakteja asunnon ulkopuolella ja edistää kanssakäymistä muiden kanssa. Päivätoimintaa voidaan kuitenkin järjestää esimerkiksi palveluasumisyksikön erillisissä tiloissa.

Asiakasmaksulain 4 §:n mukaan vammaispalvelulain mukainen päivätoiminta on maksuton sosiaalipalvelu. Päivätoimintaan liittyviä kuljetuksia ja aterioita ei ole säädetty maksuttomiksi.

Päivätoiminnan määrään voivat vaikuttaa sekä asiakkaasta että toiminnan järjestäjästä aiheutuvat syyt. Päivätoimintaa on järjestettävä mahdollisuuksien mukaan siten, että asiakas voi osallistua toimintaan viitenä päivänä viikossa tai tätä harvemmin, jos hän kykenee osallistumaan työtoimintaan osa-aikaisesti. Päivätoimintaa voidaan järjestää harvemmin myös silloin, jos siihen on muu asiakkaasta johtuva syy. Toimintaa järjestettäessä on otettava huomioon asiakkaan omat toiveet ja elämänolosuhteet.

Jos asiakas kykenee osan viikkoa osallistumaan työtoimintaan, voidaan päivätoimintaa järjestää vastaavasti harvemmin. Myös toiminnan päivittäinen määrä voi vaihdella. Laissa ei ole määritelty päivätoiminnalle tiettyjä tuntimääriä. Tavoitteena on, että asiakas voisi joustavasti siirtyä työtoimintaan tai osallistua yksilöllisten tarpeidensa mukaisesti sekä työ- että päivätoimintaan. Toimintoja järjestettäessä on tärkeää erottaa ne selkeästi toisistaan. Toimintojen selkeä erottaminen edistää henkilön siirtymistä työelämään.

Päivätoiminnan määrään voivat vaikuttaa myös ammattitaitoisen henkilöstön tai soveltuvien tilojen puute taikka muu vastaava syy. Mahdollisuus mukauttaa palvelun määrää antaa kunnille mahdollisuuden suunnitella palvelujärjestelmäänsä, eikä aseta kuntia kohtuuttomien tilanteiden eteen muutostilanteissa. Päivätoiminta on kuitenkin kunnan erityisen järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluva palvelu, jota on järjestettävä kunnan määrärahoista riippumatta.

Vaikeasti kuulovammaisten, kuulo- ja näkövammaisten sekä puhevammaisten mahdollisuutta saada tulkkipalveluja parannetaan vuoden 2007 alusta. Vammaispalvelulain muutoksella kuurosokeiden henkilöiden tulkkipalvelujen vähimmäistuntimäärä nostetaan 240 tunnista 360 tuntiin ja kuulovammaisten sekä puhevammaisten 120 tunnista 180 tuntiin kalenterivuodessa.

Muilta osin tulkkipalveluja koskeva sääntely pysyy sisällöllisesti ennallaan. Voimassa olevan lainsäädännön aikana annettuja korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisuja voidaan siten edelleen käyttää tulkinta-apuna päätöksiä tehtäessä.

Tulkkipalvelun käyttämiseen tarvittava opastus, ohjaus ja neuvonta eivät sisälly tulkintatuntien vähimmäismääriin. Erityisesti puhevammaisilla henkilöillä palvelun käyttämisen opettelu voi viedä paljon aikaa. Vaikeasti puhevammaisella henkilöllä laissa tarkoitetaan henkilöä, joka ei tule toimeen arkikommunikaatiossa puheen avulla. Vaikea puhevamma voi liittyä esimerkiksi afasiaan, dysfasiaan, autismiin taikka cp-vammaan.

Opiskeluun liittyen kunnalla on erityinen järjestämisvelvollisuus tulkkipalveluihin siinä laajuudessa kuin vaikeavammainen henkilö niitä välttämättä tarvitsee selviytyäkseen opinnoistaan. Säädetyt vähimmäistuntimäärät koskevat muita toimintoja. Tulkkipalvelut ovat saajalleen maksuttomia.

Hallitussihteeri Lotta Silvennoinen, puh. (09) - 160 73187, s-posti [email protected]
Ylitarkastaja Aini Kimpimäki, puh. (09) - 160 74133, s-posti [email protected]