PISA 2018 Talousosaaminen: Suomalaisoppilailla vahvaa osaamista ja vastuullista rahankäyttöä
PISA 2018 –tutkimuksen talousosaamista kokevat tulokset julkistettiin torstaina 7. toukokuuta 20 maassa. Suomalaisnuorten talousosaamisen arvioinnin keskiarvopistemäärä, 537 pistettä, oli toiseksi paras yhdessä Kanadan (532) kanssa. Tutkimuksen parhaat nuoret talousosaajat löytyivät Virosta, jonka keskiarvo 547 pistettä oli tilastollisesti merkitsevästi kaikkien muiden maiden keskiarvoja korkeampi. Talousosaaminen on PISA-tutkimuksessa ylimääräinen, kansallisesti valittavissa oleva arviointialue. Suomi osallistui arviointiin ensimmäistä kertaa.
Suomalaisnuorten osaamisen vaihtelu suurta, koulujen väliset erot pieniä
Suomessa oli kaikista osallistujamaista eniten korkeimmalle suoritustasolle 5 yltäneitä huippuosaajia (20 % oppilaista). Myös Virossa (19 %) ja Kanadassa (17 %) huippuosaajien osuus oli lähes samaa luokkaa (OECD:n keskiarvo 10 %). Vastaavasti alimman tason 1 alapuolelle jäi suomalaisoppilaista 2,4 prosenttia. Muista menestyneistä maista Virossa vastaava osuus oli vain 0,7 % oppilaista (OECD keskiarvo 4 %).
Talousosaaminen jakaantuu Suomessa hyvin tasaisesti koulujen välillä ja koulujen väliset erot olivat koko tutkimuksen pienimpiä. Samalla kuitenkin koulujen sisäinen vaihtelu oli koko tutkimuksen suurinta ja selvästi voimakkaampaa kuin esimerkiksi lukutaidossa. Samasta koulusta löytyi näin ollen niin kaikkein heikoimpia kuin myös talousosaamisen huippujakin. Alueellisia tai koulun sijaintipaikkaan kiinnittyviä eroja ei havaittu. Suomenkielisten koulujen oppilaiden talousosaamisen keskiarvo oli 538 pistettä ja ruotsinkielisten 522 pistettä.
Sukupuolten väliset osaamiserot pieniä, oppilaan taustalla vaikutusta osaamiseen
Suomalaistyttöjen pistemäärien keskiarvo oli 540 pistettä ja poikien 534 pistettä. Tämä kuuden pisteen ero ei ollut tilastollisesti merkitsevä. Suomalaispojista 21 prosenttia sijoittui huipputasolle (taso 5). Virossa tämä osuus oli 20 prosenttia ja Kanadassa 19 prosenttia (OECD keskiarvo 13 prosenttia). Tyttöjen vastaava osuus oli Suomessa 19 prosenttia, Virossa 18 prosenttia ja Kanadassa hieman matalampi 14 prosenttia (OECD keskiarvo 10 prosenttia). Välttävän osaamistason 2 alapuolelle jäi suomalaispojista 12 prosenttia ja tytöistä 8 prosenttia. Tämä ero oli tilastollisesti merkitsevä.
Oppilaan sosioekonominen tausta vaikutti talousosaamiseen Suomessa vertailumaista toiseksi eniten. Tämä näkyi erityisesti alimpaan sosioekonomiseen neljännekseen kuuluvien oppilaiden heikkona osaamisena ja ylimpään neljännekseen kuuluvien oppilaiden vahvana osaamisena.
Suomalaisnuoret aktiivisia ja vastuullisia
Suomessa 89 prosentilla 15-vuotiaista oli oma pankkitili, ja 78 prosentilla oma pankki- tai maksukortti. Nämä olivat koko vertailun suurimpia osuuksia. Nuorten osallisuus rahoitusjärjestelmässä oli yhteydessä parempaan talousosaamiseen. Suomessa tämä näyttäytyi erityisesti tutkimuksen voimakkaimpana yhteytenä pankkitilin omistamisen ja talousosaamisen välillä. Pankkitilin ja siten myös pankki- tai maksukortin omistaminen kytkeytyi kaikissa maissa oppilaan sosioekonomiseen taustaan. Suomessa tämä yhteys oli kuitenkin OECD-keskiarvoa heikompi. Sen sijaan Suomen maahanmuuttajaoppilailla oli selvästi vähemmän pankkitilejä ja maksukortteja kuin OECD-maiden maahanmuuttajaoppilailla keskimäärin.
Suomalaiset nuoret käyttäytyivät talousasioissa jokseenkin yhtä vastuullisesti kuin nuoret OECD-maissa keskimäärin. Vastuullisella käyttäytymisellä oli myös positiivinen yhteys talousosaamiseen. Kulutuskäyttäytymiseen liittyen tuotteiden hintojen vertailu oli suomalaisille nuorille hyvin yleistä ja sillä oli meillä hieman OECD-maiden keskiarvoa voimakkaampi yhteys osaamiseen. Suomalaiset nuoret ilmaisivat olevansa osallistujamaiden joukossa kaikkein eniten kiinnostuneita raha-asioista. Heidän valmiutensa tehdä omaa talouttaan koskevia päätöksiä oli kansainvälisesti verrattuna korkealla tasolla.
Kouluopetuksella merkittävä osuus talousosaamiseen
Suomalaisista oppilaista selvästi suurempi osuus (71 %) kuin OECD-maiden oppilaista keskimäärin (50 %) ilmaisi saavansa talousosaamiseen liittyvää tietoa opettajiltaan. Lisäksi opettajilta saadulla tiedolla oli vertailumaiden voimakkain yhteys (23 pistettä) osaamiseen. Kaikissa muissa OECD-maissa opettajilta saadun tiedon yhteys osaamiseen oli negatiivinen. Suomalaiset oppilaat raportoivat myös kohdanneensa talousosaamiseen liittyviä tehtäviä koulussa melko runsaasti. Koulussa kohdatuilla tehtävillä oli Suomessa koko vertailun voimakkain yhteys (17 pistettä) oppilaiden talousosaamiseen. On huomioitava, että tämä myös tämä yhteys oli negatiivinen kaikissa muissa OECD-maissa.
Talousosaaminen oli vahvasti yhteydessä lukutaitoon ja matematiikan osaamiseen, mutta sillä oli myös oma muista alueista riippumaton osuutensa. Suomalaiset nuoret hallitsivat talousasioita paremmin kuin matematiikan ja lukutaidon perusteella voitiin ennustaa. Tämän taustalla on erityisesti poikien parempi talousosaaminen suhteessa muihin arviointialueisiin.
Suomessa taloustietoa ei opeteta peruskoulussa omana oppiaineenaan, vaan sisältöjä löytyy ainakin matematiikan, kotitalouden ja yhteiskuntaopin opetussuunnitelmista. Koulussa opituilla raha-asioilla oli meillä merkittävä rooli talousosaamisen tuottajana. Tutkimus antaa tukea sille, että taloustiedon sisältöjen opetus on toteutettu onnistuneesti ja sillä oli Suomessa erityisen voimakas yhteys oppilaiden talousosaamiseen. Tutkimukseen osallistuneet oppilaat ovat opiskelleet koko peruskoulunsa vuoden 2004 opetussuunnitelman perusteiden aikana, eikä vuoden 2016 opetussuunnitelman perusteilla ehtinyt olla vaikutusta arviointiin osallistuneiden oppilaiden oppisisältöihin.
Talousosaaminen oli PISA 2018 -tutkimuksessa vapaasti valittavana, ylimääräisenä sisältöalueena nyt kolmatta kertaa. Talousosaamisen mittaamiseksi poimittiin koko maan 15-vuotiaista täydentävä lisäotos. Kun lisäotos yhdistettiin perusotokseen, talousosaamisen arviointi saatiin 4328 oppilaalta, jotka opiskelivat 214 koulussa.
Lisätietoja:
- PISAn kansallinen projektipäällikkö, yliopistotutkija Arto K. Ahonen, Jyväskylän yliopisto, puh. 040 839 4209
- Opetusneuvos Tommi Karjalainen (opetus- ja kulttuuriministeriö), puh. 02953 30140