EU-jäsenyys maksoi viime vuonna Suomelle 150 euroa asukasta kohden

Suomi sai viime vuonna vähemmän tuloja EU:lta kuin toissa vuonna mutta myös maksut pienenivät. Suomen nettomaksu asukasta kohden nousi 6 eurolla.

Euroopan komissio on julkaissut tietoja unionin ja jäsenvaltioiden välisistä rahavirroista viime vuodelta.

Komission mukaan Suomen tulot EU:lta pienenivät viime vuonna 256 miljoonalla eurolla 1 517 miljoonaan euroon. Tämän lisäksi Suomi sai tuloja EU:n elpymisvälineestä yhteensä 179 miljoonaa euroa. EU:n jäsenvaltioihin palautuneesta rahoituksesta Suomi sai 1,06 prosenttia (1,17 prosenttia toissa vuonna).

Suomen saamat tulot EU:n talousarviosta muodostuivat pääosin

• maatalouden suorista tuista ja kehittämisestä (725 miljoonaa euroa eli 48 prosenttia Suomen saamista tuloista) 
• EU:n tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelman (Horisontti Eurooppa) rahoituksesta (251 miljoonaa euroa eli 17 prosenttia).
• Euroopan aluekehitysrahastosta jaettavista tuista (88 miljoonaa euroa eli 6 prosenttia)
• Verkkojen Eurooppa -ohjelmasta jaettavista tuista (63 miljoonaa euroa eli 4 prosenttia).

Suomen maksut kansallisesta talousarviosta EU:lle pienenivät 112 miljoonalla eurolla 2 195 miljoonaan euroon. Suomen suhteellinen maksuosuus EU-budjettiin oli 1,72 prosenttia (2 307 miljoonaa euroa ja 1,78 prosenttia toissa vuonna).

Tästä arvonlisäperusteisen maksun osuus oli 326 miljoonaa euroa, bruttokansantuloon perustuvan maksun osuus 1 610 miljoonaa euroa ja kierrättämättömän muovipakkausjätteen määrään perustuvan maksun osuus 89 miljoonaa euroa. Lisäksi Suomi maksoi joillekin jäsenvaltioille myönnettyjen maksukorjausten takia 138 miljoonaa euroa.

Viime vuonna Suomi keräsi 162 miljoonaa euroa tulleja, joista 121 miljoonaa euroa tilitettiin suoraan unionille ja 41 miljoonaa euroa jäi valtion talousarvioon kantopalkkiotuloina.

Suomen nettomaksu nousi 840 miljoonaan euroon

Valtiovarainministeriön laskelmien mukaan Suomen nettomaksu unionille oli viime vuonna 840 miljoonaa euroa. Nettomaksu nousi toissa vuodesta, jolloin se oli 798 miljoonaa euroa.

Asukasta kohden laskettuna Suomen nettomaksu nousi 144 eurosta 150 euroon. Nettomaksu kuvaa karkeasti jäsenvaltion EU:lta saamien tulojen ja EU:lle tilitettyjen maksujen erotusta. Bruttokansantuloon suhteutettuna nettomaksu pysyi toissa vuoden tasossa 0,30 prosentissa.
 
Luvut eivät kerro kaikista EU-jäsenyyden hyödyistä, kuten avoimista sisämarkkinoista ja vapaasta liikkuvuudesta.

Vuositason vaihtelua selittävät myös tekniset syyt

Komissio ei enää julkaise lukuja jäsenvaltioiden nettomaksuasemasta. Komission aikaisemmin käyttämä nettomaksulaskelma oli niin sanottu tasapainolaskelma, jossa jäsenvaltioiden yhteen laskettu nettomaksujen summa on nolla: se ei siten ole suoraan jäsenvaltion saamien tulojen ja menojen erotus. Nettomaksulaskelma ei sisällä unionin hallintomenoja, ja tulopuolella laskelma huomioi ainoastaan kansallisista talousarvioista tulevat maksuosuudet (ei esimerkiksi tullituloja, jotka tilitetään suoraan unionille). Valtiovarainministeriö on laskenut nettomaksut komission laskentatavalla. 

Eri vuosien nettomaksuissa on eroja muun muassa siksi, että luvuissa näkyvät edellisen rahoituskehyskauden ohjelmien päättyminen ja nykykauden ohjelmien käynnistymisen viivästykset. Viime vuosi oli unionin seitsenvuotisen rahoituskehyskauden (2021–2027) kolmas.

Lisäksi nettomaksujen tasoon vaikuttavat EU:n talousarvion tason muutokset eri vuosien välillä ja EU:n tulot muista rahoituslähteistä kuin kansallisista jäsenmaksuista. Näiden tulojen määrä saattaa vaihdella vuosittain huomattavasti.

Viro suurin nettosaaja asukasta kohden, Irlanti suurin nettomaksaja

Jäsenvaltioiden nettoasemat heijastavat pitkällä aikavälillä jäsenvaltioiden varallisuuseroja, vaikka niissä voi olla vaihtelua vuositasolla. Suomi on kuulunut keskimääräistä vauraampana EU-maana unionin budjetin nettomaksajiin vuodesta 2001.

Kuva pdf-tiedostona: Mitä EU-jäsenyys maksoi? Nettomaksu asukasta kohden 2023

Suurimmat nettomaksajat suhteessa bruttokansantuloon (liitteen kuvio 1) olivat viime vuonna Saksa (0,41 prosenttia), Hollanti (0,33 prosenttia) ja Irlanti (0,32 prosenttia). Asukasmäärään suhteutettuna järjestys oli: Irlanti (234 euroa asukasta kohden), Saksa (206 euroa) ja Tanska (192 euroa).

Suurimmat nettosaajat suhteessa bruttokansantuloon olivat viime vuonna Kroatia (3,07 prosenttia), Latvia (2,84 prosenttia) ja Unkari (2,41 prosenttia). Asukasta kohden laskettuna järjestys oli seuraava: Viro (619 euroa asukasta kohden), Latvia (604 euroa) ja Kroatia (604 euroa).

Euromääräisesti eniten rahoitusta unionin budjetista sai Ranska, jonka osuus EU:n budjetista jaettavasta rahoituksesta oli 16,5 miljardia euroa ilman elpymisvälineen osuutta. Perässä tulivat Puola (14,1 miljardia euroa) ja Saksa (14,1 miljardia euroa). 

Kansallisilla rahoitusosuuksilla mitattuna unionin suurin rahoittaja oli Saksa (29,9 miljardia euroa). Perässä tulivat Ranska (23,9 miljardia euroa) ja Italia (16,3 miljardia euroa).

Lisätietoja:

Neuvotteleva virkamies Miika Grönholm, puh. 02955 30599, miika.gronholm(at)gov.fi
Erityisasiantuntija Miikka Paajavuori, puh. 02955 30551, miikka.paajavuori(at)gov.fi