Vuodenvaihteen 2021–2022 muutoksia VM:n hallinnonalalla

Vuodenvaihde tuo muutoksia muun muassa kotitalousvähennykseen, tupakkaverotukseen ja turpeen verotukseen.

Täydennetty 30.12. muutoksia kunnan peruspalvelujen valtionosuudessa.

Muutoksia tuloverotukseen

Ansiotuloveroperusteisiin tehdään indeksitarkistus kaikilla tulotasoilla, jotta verotus ei kiristy ansiotasokehityksen vuoksi. Tarkistus perustuu ansiotasoindeksin 3,0 prosentin nousuun. Indeksitarkistus tehdään korottamalla progressiivisen tuloveroasteikon kaikkia tulorajoja sekä kasvattamalla perusvähennyksen enimmäismäärää, työtulovähennyksen enimmäismäärää sekä kertymä- ja poistumaprosentteja.

Kunnallisverotuksen perusvähennyksen enimmäismäärä on ensi vuonna 3 740 euroa ja työtulovähennyksen enimmäismäärä on 1 930 euroa. 

Valtion progressiivinen tuloveroasteikko vuonna 2022

Kotitalousvähennykseen määräaikaisia korotuksia

Kotitalousvähennyksen enimmäismäärää ja vähennettävää prosenttiosuutta kustannuksista korotetaan. Muutos koskee kotitalous-, hoiva- tai hoitotyön perusteella myönnettävää kotitalousvähennystä vuosina 2022 ja 2023. Vastaava korotus koskee myös öljylämmityksestä luopumista vuosina 2022–2027. Muiden kotitalousvähennykseen oikeuttavien töiden osalta kotitalousvähennys säilyy ennallaan.

Korotuksen piriin kuuluvien töiden kohdalla vähennyksen enimmäismäärää korotetaan 2 250 eurosta 3 500 euroon. Vähennettävää prosenttiosuutta kustannuksista korotetaan työkorvausten osalta 40 prosentista 60 prosenttiin ja palkkojen osalta 15 prosentista 30 prosenttiin. 

Öljylämmityksestä luopumisella tarkoitetaan toimenpiteitä, joilla rakennuskohtainen öljylämmitysjärjestelmä poistetaan ja tilalle korvaavaksi lämmitysjärjestelmäksi asennetaan muu kuin fossiilisia polttoaineita käyttävä rakennuskohtainen lämmitysjärjestelmä. 

Vähäpäästöisten työsuhdeautojen verotusarvoa alennetaan määräaikaisesti

Työsuhdeauton verotusarvoa alennetaan 85 eurolla kuukaudessa, jos auton WLTP-menetelmällä mitatut ajonaikaiset hiilidioksidipäästöt ovat vähintään 1 ja enintään 100 grammaa kilometriä kohden. Määräaikainen verotuki on voimassa vuosien 2022–2025 verotuksessa. Tuki koskee autoja, jotka on ensirekisteröity Suomeen vuonna 2021 tai sen jälkeen.

Yhteismetsäosuuden hankintavelan korko vähennyskelpoiseksi

Tulonhankkimiskäytössä olevan yhteisetuuden osuuden hankintaan kohdistuvan velan korot säädetään tuloverolaissa vähennyskelpoisiksi korkomenoiksi. Muutos kohdistuu käytännössä yhteismetsäosuuksien hankintaan kohdistuvan velan korkoihin. Korot olisivat vähennyskelpoisia jo vuoden 2021 verotuksessa.

Usean osakesäästötilin avaamisesta johtuneisiin veronkorotuksiin muutoksia

Usean osakesäästötilin tilanteessa veronkorotus jätetään jatkossa määräämättä, jos varoja on vain yhdellä tilillä. Veronkorotuksen määräämättä jättäminen ja alentaminen on mahdollista myös tietyissä muissa tilanteissa. Muutosta sovelletaan jo verovuodelta 2021 toimitettavassa verotuksessa.

Asuntovelan koron vähennysoikeus pienenee

Asuntovelan koron vähennysoikeus pienenee siten, että vuonna 2022 koroista on vähennyskelpoista 5 prosenttia nykyisen 10 prosentin sijaan.

Lisätietoja: 
Neuvotteleva virkamies Timo Annala, puh. 0295 530 318, timo.annala(at)gov.fi 
Finanssineuvos Filip Kjellberg, puh. 0295 530 123, filip.kjellberg(at)gov.fi
Erityisasiantuntija Antti Sinkman puh. 0295 530 817, antti.sinkman(at)gov.fi (osakesäästötiliä koskevan muutoksen osalta)

Tupakkaveroa korotetaan

Tupakkaveroa korotetaan vuosina 2022–2023 neljässä vaiheessa. Ensimmäinen korotus tehdään vuoden 2022 alusta, toinen heinäkuun 2022 alusta, kolmas vuoden 2023 alusta ja neljäs heinäkuun 2023 alusta. 

Korotusten seurauksena savukkeiden hintojen arvioidaan nousevan yhteensä keskimäärin 11 prosenttia. Korotusten myötä savukkeiden keskihinnan arvioidaan nousevan ennustettu inflaatio huomioiden yli 1,10 eurolla 20 kappaleen savukeaskilta, eli keskimäärin yli kymmeneen euroon askilta. Kääretupakan hinnan arvioidaan nousevan keskimäärin 35 prosenttia, piippu- ja savuketupakan 18 prosenttia sekä sikareiden ja pikkusikareiden 17 prosenttia. 

Kuumennettavat tupakkatuotteet otetaan tupakkaveron piiriin vuoden 2022 alusta. Niiden vero on 30 senttiä grammalta.

Ehdotetut veromuutokset lisäisivät tupakkaverotuloja vuositasolla noin 117 miljoonalla eurolla, kun kaikki muutokset ovat toteutuneet.

Lisätietoja: 
Neuvotteleva virkamies Veli Auvinen, puh. 02955 30384, veli.auvinen(at)gov.fi

Energiaverotusta kehitetään ympäristöohjaavammaksi

Alempaan sähköveroluokkaan II siirretään sähkö, joka käytetään kaukolämpö- tai kaukokylmäverkkoon lämpöä tuottavissa lämpöpumpuissa ja sähkökattiloissa. Myös kaukolämpö- tai kaukokylmäverkkoon liittämättömissä lämpöpumpuissa, joiden kokonaisteho on vähintään 0,5 megawattia, ja geotermisen lämpölaitoksen kiertovesipumpuissa käytettävä sähkö kuuluu sähköveroluokkaan II. Sähkön ja lämmön yhteistuotannon verotusta muutetaan samalla siten, ettei lämpöpumppujen tuottama lämpö kiristä yhteistuotantoon käytettävien lämmityspolttoaineiden verotusta. 

Sähköveroluokkaan II kuuluvien konesalien piiriä laajennetaan siten, että myös nykyistä pienemät konesalit ovat oikeutettuja hankkimaan sähköä alemmalla sähköveroluokan II verolla. Konesaleille säädettään kuitenkin niiden palvelinlaitetehoon, ylijäämälämmön hyötykäyttöön ja energiatehokkuuteen perustuvia vaatimuksia, jotta ne olisivat oikeutettuja hankkimaan sähköä alennetulla veroluokalla.

Energiaverotukseen sisältyvää teollisuuden määritelmää laajennetaan siten, että teollinen kierrätysmateriaalien valmistus ja jalostus ovat oikeutettuja energiaverotukiin. Teollisessa kierrätysmateriaalien valmistuksessa ja jalostuksessa käytetty sähkö siirretään siten alempaan sähköveroluokkaan II. 

Biokaasulle säädetään liikennekäytössä valmistevero, joka muiden verotettavien energiatuotteiden tavoin muodostuu biokaasun ominaisuuksien perusteella energiasisältö- ja hiilidioksidiverosta sekä huoltovarmuusmaksusta. Kestävästi tuotettu biokaasu on käytännössä hiilidioksidiverotonta, jolloin sen verotaso on vajaa puolet maakaasun verosta.   Biokaasun lämmitys- ja työkonekäyttö säilyy edelleen verottomana. Myös biokaasun pientuotanto on verotonta. 

Lisäksi ammattimainen vesiviljely siirretään maatalouden energiaveron palautuksen piiriin. 

Muutokset tulevat voimaan 1.1.2022. Lämpöpumpuissa, sähkökattiloissa ja geotermisen lämpölaitoksen kiertovesipumpuissa käytettävän sähkön sähköveroluokan muutos tulee kuitenkin voimaan valtioneuvoston asetuksella säädettävänä ajankohtana sen jälkeen, kun tarvittavat EU-hyväksynnät kyseisille verotuille on saatu. 

Lisätietoja: 
Lainsäädäntöneuvos Leo Parkkonen puh. 02955 30372, leo.parkkonen(at)gov.fi

Turpeen verotusta muutetaan

Polttoturpeen verotuksessa otetaan käyttöön niin sanottu lattiahintamekanismi, jonka avulla varmistetaan turpeen energiakäytön väheneminen, jos päästöoikeuden hinta laskee matalalle tasolle. Päästöoikeuden hinnan korkean tason takia lattiahintamekanismin ei odoteta toteutuvan. 

Polttoturpeen verottoman käytön soveltamisala laajenee nykyisestä vuosina 2022–2029. Vuosina 2022–2026 verotonta on enintään 10 000 megawattitunnin vuotuinen käyttö ja vuosina 2027–2029 enintään 8 000 megawattitunnin vuotuinen käyttö. Verottomuus laajenee samalla koskemaan kaikkia polttoturvetta käyttäviä voimalaitoksia ja lämpökeskuksia. 

Polttoturpeen käyttäjien rekisteröitymis- ja ilmoitusvelvollisuus laajenee koskemaan turpeen verollisen käytön lisäksi myös niitä voimalaitoksia ja lämpökeskuksia, jotka käyttävät polttoturvetta lämmön tuotantoon alle verottomaksi säädetyn rajan. Turpeen käyttäjän tulee rekisteröityä Verohallinnolle toiminnan alkaessa ja antaa kerran vuodessa veroilmoitus käyttämänsä polttoturpeen määrästä. 

Lisätietoja: 
Neuvotteleva virkamies Veli Auvinen, puh. 02955 30384, veli.auvinen(at)gov.fi 
Hallitusneuvos Merja Sandell, puh. 02955 30191, merja.sandell(at)gov.fi

Muutoksia alkoholiverolakiin

Miedon oluen alennetun verotason soveltamisalaa laajennetaan. Alennettua alkoholiveroa kannetaan jatkossa kaikista yli 0,5 mutta enintään 3,5 tilavuusprosenttia alkoholia sisältävistä oluista. Nykyisin yläraja on 2,8 tilavuusprosenttia. Laajennukseen liittyen miedon oluen tuoteryhmän verotaso nostetaan 28,35 senttiin senttilitralta etyylialkoholia nykyisestä 24,75 sentistä.

Toiseen EU:n jäsenvaltioon toimitettavan pientuotantotodistuksen antamista koskeva direktiivin säännös pannaan Suomessa täytäntöön siten, että pieni riippumaton alkoholijuomien valmistaja saa antaa toimintaansa koskevan todistuksen itse.

Lisäksi alkoholiverolain denaturoitua alkoholia ja ravintolisien verottomuutta koskevia säännöksiä täsmennetään ja laissa olevat viittaukset EU:n lainsäädäntöön päivitetään.

Lisätietoja: 
Neuvotteleva virkamies Pia Kivimies, puh. 02955 30183, pia.kivimies(at)gov.fi

Sähkö- ja vetyautojen autovero poistuu ja ajoneuvovero nousee

Autoista, joiden käyttövoimana on yksinomaan sähkö tai vety, ei enää suoriteta autoveroa. Samalla näistä autoista kannettavaa ajoneuvoveron perusveroa korotettaan 65 eurolla vuodessa. 

Autoveron poistuminen koskee autoja, joiden ensimmäinen veron määräytymispäivä on 1.10.2021 tai sen jälkeen. Suomessa uutena rekisteröitävien täyssähköautojen lisäksi autoverottomia ovat myös käytettyinä maahantuodut täyssähköautot, jos ne on otettu käyttöön jossain maassa ensimmäisen kerran 1.10.2021 tai sen jälkeen. Verohallinto maksaa autoveron takaisin oikaisupäätöksellä ilman hakemusta 1.10.–31.12.2021 välisenä aikana käyttöönotetuista autoista.

Ajoneuvoveron perusveron korotus koskee autoja, jotka on käyttöönotettu 1.10.2021 tai sen jälkeen. Korotettua perusveroa kannetaan kuitenkin vasta 1.10.2023 ja sen jälkeisiltä päiviltä.

Lisätietoja: 
Neuvotteleva virkamies Markus Teräväinen, puh. 02955 30719, markus.teravainen(at)gov.fi

Arpajaisveron kevennyksellä turvataan Veikkauksen edunsaajien rahoitusta

Vuodelle 2021 toteutettua yksinoikeudella toimeenpantaviin arpajaisiin sovellettavan veroprosentin alentamista jatketaan vuodelle 2022. Veroprosentin alentamisen johdosta Veikkaus Oy:n tuotto jää suuremmaksi kuin ilman alennusta, ja edunsaajille jaettavissa oleva määrä vastaavasti kasvaa.

Arpajaisveron alentaminen on osa toimenpiteitä, joilla Veikkauksen edunsaajille turvataan viime vuoden tapaan vuotta 2019 vastaava rahoitustaso Veikkauksen tuoton alenemisesta huolimatta. 

Lisätietoja: 
Lainsäädäntöneuvos Jukka Vanhanen, puh. 02955 530 239, jukka.vanhanen(at)gov.fi

T&K-toiminnan tutkimusyhteistyöhön kohdistuvaa lisävähennystä korotetaan 150 prosenttiin 

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan lisävähennyksestä verovuosina 2021–2025 annetun lain mukaista tutkimusyhteistyöhön kohdistuvaa lisävähennystä korotetaan vuoden 2022 alusta 150 prosenttiin aiemman 50 prosentin lisävähennyksen sijaan. Todelliset kustannukset voi siten jatkossa vähentää 2,5 kertaisina lisävähennyksen enimmäismäärään eli 500 000 euroon asti. Lisävähennykseen ovat oikeutettuja kaikki maatalouden ja elinkeinon harjoittajat, jotka tekevät tutkimusyhteistyötä lain määritelmän mukaisen tutkimusorganisaation kanssa. 

Lisäksi lain voimassaoloaikaa pidennetään niin, että laki on voimassa 2027 loppuun. Voimassaoloajan pidentämisen vuoksi lain nimike muuttuu muotoon ”Laki tutkimus- ja kehittämistoiminnan lisävähennyksestä verovuosina 2021–2027”. 

Korotettua 150 prosentin lisävähennysprosenttia sovelletaan verovuosina 2022–2027, jolloin verovuodelta 2021 hyväksyttäviin menoihin sovelletaan aiemman lain mukaista 50 prosentin lisävähennystä. Mikäli hanke on alkanut vuonna 2021 ja jatkuu seuraavina vuosina, korkeampaa 150 prosentin lisävähennystä sovelletaan siltä osin kuin hankkeeseen liittyvät lisävähennykseen oikeuttavat menot kohdistuvat verovuosille 2022–2027.

Lisätietoja: 
Hallitusneuvos Jari Salokoski, puh. 029 553 0437 jari.salokoski(at)gov.fi
Veroasiantuntija Tiia Hyysalo, puh. 029 553 0407, tiia.hyysalo(at)gov.fi

Veron kiertämisen estämistä koskevan direktiivin mukaiset käänteisen hybridiyksikön tulot veronalaisiksi 

Rajoitetusti verovelvollisten yhtiömiesten verovelvollisuus suomalaisesta elinkeinoyhtymästä saadun tulo-osuuden osalta laajenee vuoden 2022 alusta käänteisen hybridiyksikön tilanteissa. Käänteisen hybridiyksikön tilanteella tarkoitetaan tilannetta, jossa yksikköä pidetään toisen valtion lakien mukaisesti verotuksessa läpivirtaavana yksikkönä ja toisen valtion lakien mukaisesti erillisenä verovelvollisena. Uudet säännökset sisältävät eräitä vaihtoehtorahastoja koskevan poikkeuksen, jonka edellytysten täyttyessä käänteisen hybridiyksikön säännöstä ei sovelleta. Uudistusta sovelletaan ensimmäisen kerran verovuodelta 2022 toimitettavassa verotuksessa.

Uudistuksessa on kyse veron kiertämisen estämistä koskevan direktiivin ja sen muutosdirektiivin kansallisesta voimaan saattamisesta. Uudistuksen myötä veron kiertämisen estämistä koskeva direktiivi ja sen muutosdirektiivi on saatettu kaikilta osin voimaan Suomessa.

Lisätietoja:  
Neuvotteleva virkamies Jaana Mikkola, puh. 029 5530 665, jaana.mikkola(at)gov.fi
Erityisasiantuntija Meeri Karlsson, puh. 029 5530 289, meeri.karlsson(at)gov.fi

Siirtohinnoittelua koskeva säännös uudistuu

Siirtohinnoitteluoikaisua koskevaa verotusmenettelystä annetun lain 31 §:ä uudistetaan siten, että uudistettua säännöstä voidaan soveltaa OECD:n siirtohinnoitteluohjeiden laajuudessa. Muuttunut säännös sisältää uuden 2 momentin liiketoimen määrittämisestä sekä uuden 3 momentin liiketoimen sivuuttamisesta. Muutosten jälkeen säännöksen sisältö vastaa Suomen verosopimuksiin sisältyvän, etuyhteysyritysten välisiä liiketoimia koskevan määräyksen sisältöä. Uudistettua säännöstä sovelletaan ensimmäisen kerran 1.1.2022 tai sen jälkeen alkavalta verovuodelta toimitettavassa verotuksessa.

Lisätietoja:
Neuvotteleva virkamies Leena Aine, puh. 0295 530 032, leena.aine(at)gov.fi
Erityisasiantuntija Anna Lehtimäki, puh. 0295 530 250, anna.lehtimaki(at)gov.fi

Tasevertailuun perustuvan poikkeuksen soveltamisedellytyksiä tiukennetaan 

Korkorajoitussääntelyn tasevertailuun perustuvan poikkeuksen soveltamisedellytyksiä tiukennetaan siten, että poikkeuksen hyödyntämistä rajoitetaan tilanteessa, jossa merkittävän osuuden omistava taho on rahoittanut konsernia. Tasevertailun perusteena olevaa konsernitasetta oikaistaan vertailua tehtäessä siten, että merkittävältä osuudenomistajalta olevaa velkaa pidetään omana pääomana. Merkittävänä omistusosuutena pidetään kymmentä prosenttia. 

Lisäksi tasevertailun perusteeksi otettavien verovelvollisen tilinpäätöksen ja konsernitilinpäätöksen tulee jatkossa olla tilintarkastettuja. 

Lisätietoja: 
Lainsäädäntöneuvos Tarja Järvinen, puh. 029 553 0089 tarja.jarvinen(at)gov.fi

Pitkän aikavälin julkisia infrastruktuurihankkeita koskevan korkorajoituspoikkeuksen soveltamisala laajenee

Pitkän aikavälin julkisina infrastruktuurihankkeina pidettävien hankkeiden soveltamisalaa laajennetaan siten, että korkovähennysoikeuden rajoitusta ei jatkossa sovelleta julkisiin infrastruktuuriyhteisöihin, jotka vastaavat julkisen infrastruktuurin toteuttamisesta tai ylläpidosta. Julkisena infrastruktuuriyhteisönä pidetään julkisyhteisön omistuksessa olevaa kiinteistöä, väylää tai muuta infrastruktuuria hallinnoivaa yhtiötä sekä kunta- ja hyvinvointiyhtymää. 

Infrastruktuuripoikkeuksen soveltamisalaan kuuluville yhtiöille säädetään myös mahdollisuus vähentää ennen vuotta 2020 syntyneet vähennyskelvottomat nettokorkomenot vuosina 2020–2022. 

Lisätietoja: 
Erityisasiantuntija Antti Sinkman, puh. 029 553 0817, antti.sinkman(at)gov.fi

Muun toiminnan tulolähteen vähentämättömien nettokorkomenojen vähentäminen elinkeinotoiminnan tulolähteessä verovelvollisilla, joita tulolähdejaon poistaminen koskee

Elinkeinoverolain korkorajoitussäännöksiä koskevaan pykälään täsmennetään, että yhteisöt, joilta vuoden 2020 alusta voimaan tulleessa tulolähdejaon uudistuksessa poistettiin muun toiminnan tulolähde, voivat tulevina vuosina vähentää elinkeinotoiminnan tulolähteessä verovuonna 2019 kertyneet muun toiminnan tulolähteen korkovähennysrajoitusta koskevan säännöksen vuoksi vähentämättä jääneet vähennyskelvottomat nettokorkomenot vastaavasti kuin nykyisen sääntelyn mukaan aiempien vuosien nettokorkomenoja voidaan vähentää saman tulolähteen sisällä. 

Lisätietoja: 
Erityisasiantuntija Antti Sinkman, puh. 029 553 0817, antti.sinkman(at)gov.fi

Loputkin arvopaperien liikkeeseenlaskijat siirtyvät sähköiseen tilinpäätösraportointiin

Suomalaiset pörssiyhtiöt ja joukkovelkakirjojen liikkeeseenlaskijat siirtyvät digitaaliseen tilinpäätösraportointiin (ESEF) viimeistään tilikautta 2021 koskevassa tilinpäätöksessä. Vuodenvaihteessa päättyy määräaikainen arvopaperimarkkinalain poikkeus, joka antoi mahdollisuuden lykätä ESEF-raportointiin siirtymistä yhdellä vuodella. 

Pörssiyhtiöiden ja joukkovelkakirjojen liikkeeseenlaskijoiden pitää jatkossa julkistaa tilintarkastajan lausunto ESEF-tilinpäätöksestä, jos tilinpäätös on tilintarkastajan varmentama tai tilintarkastama. Näin kansalaiset ja muut sijoittajat voivat arvioida sähköisten tilinpäätösten luotettavuutta yhtäläisin kriteerein. Jos ESEF-tilinpäätöstä ei ole varmennettu tai tilintarkastettu, yhtiön on kerrottava siitä tilinpäätöksessä.

Lisätietoja:     
Erityisasiantuntija Jonna Kuparinen, puh. 02955 30182, jonna.kuparinen(at)gov.fi

Valtioneuvoston asetus aluehallintovirastojen maksuista tammi-maaliskuussa 2022

Asetuksessa säädetään aluehallintovirastojen suoritteiden maksullisuudesta tammi-maaliskuussa 2022. Aluehallintovirastojen maksuasetus on poikkeuksellisesti voimassa vain lyhyen aikaa. Lyhytaikaisuus johtuu muun lainsäädännön valmisteilla olevista muutoksista, joista seuraa kokonaan uusia aluehallintovirastojen maksullisia suoritteita. Uusi aluehallintovirastojen maksuja koskeva valtioneuvoston asetus annetaan alkuvuodesta 2022.

Aluehallintovirastojen eräiden suoritemaksuryhmien tasoja korotetaan nyt annettavassa lyhytaikaisessa asetuksessa. Ympäristö- ja vesitalouslupien suoritemaksuja nostetaan 20:lla prosentilla ja alkoholihallinnon suoritemaksuja 10:llä prosentilla.  Ympäristö- ja vesitalousluvat hinnoitellaan suoritteiden tuottamisesta valtiolle aiheutuvia kustannuksia alemman hinnan mukaan. Suoritteiden hinnat ovat olleet hyvin matalalla tasolla niiden tuottamisesta aiheutuviin kustannuksiin nähden. Alkoholihallinnon suoritemaksuissa tavoitellaan suoritteiden tuottamiskustannuksia vastaavaa hinnoittelua. Myös alkoholihallinnon suoritemaksut ovat jääneet jälkeen kustannuksista.

Lisäksi eräiden yksittäisten suoritteiden maksuja nostetaan kustannusvastaavuuden parantamiseksi.

Lisätietoja: 
Lainsäädäntöneuvos Elina Isoksela, puh.  02955 30116, elina.isoksela(at)gov.fi

Muutoksia kunnan peruspalvelujen valtionosuudessa

Vuodelle 2022 kunnan peruspalvelujen valtionosuusprosenttia alennetaan 2,08 prosenttiyksiköllä. Valtionosuusprosentti on vuoden 2021 alusta 23,59 prosenttia.

Valtionosuus kunnille peruspalvelujen järjestämiseen on vuonna 2022 noin 8 miljardia euroa, mikä on noin 300 miljoonaa euroa enemmän kuin vuoden 2021 varsinaisessa talousarviossa. Lisäksi kunnille maksetaan veroperustemuutoksista aiheutuvien verotulomenetysten korvauksena yhteensä noin 2,65 miljardia euroa. 

Vuonna 2022 peruspalvelujen valtionosuuden indeksikorotus on 2,5 prosenttia ja siitä aiheutuva valtionosuuden lisäys noin 188 miljoonaa euroa. Valtion ja kuntien välinen kustannustenjaon tarkistus lisää peruspalvelujen valtionosuutta noin 563,5 miljoonaa euroa. Valtionosuuteen tehdään kuitenkin kustannustenjaon tarkistuksen vaikutusta vastaava vähennys.

Valtionosuusprosentissa otetaan uusina ja laajenevina tehtävinä huomioon vanhuspalvelulain mukainen hoivahenkilöstön vähimmäismitoitus, sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksulain uudistus, lastensuojelun jälkihuolto, seulontaohjelman laajennus, oppilas- ja opiskelijahuollon vahvistaminen, varhaiskasvatuksen tuki, lastensuojelun vähimmäishenkilöstömitoitus, oppivelvollisuuden laajentaminen sekä kuntoutustarpeen arviointia koskeva sairausvakuutuslain muutos. Tehtävämuutosten yhteydessä otetaan huomioon siirto Valtiokonttorille kuntien automaattisen talousraportoinnin ylläpitokustannuksiin. 

Valtionosuusprosentin muutoksessa on otettu vähennyksenä huomioon kuntien ja valtion välisen vuoden 2022 kustannustenjaon tarkistuksen neutralisointi (563,5 miljoonaa euroa) ja vuosien 2016, 2018 ja 2019 indeksikorotuksiin liittyvien vähennysten (168,5 miljoonaa euroa) sekä kilpailukykysopimukseen liittyvän vähennyksen (233,6 miljoonaa euroa) muuttaminen määräaikaisista vähennyksistä pysyviksi vähennyksiksi.

Valtionosuuksiin lisätään yhteensä 2 miljoonaa euroa. Lisäys liittyy kuntien velvollisuuteen osallistua sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen valmisteluun. Harkinnanvaraisiin valtionosuuden korotuksiin on vuonna 2022 varattu yhteensä 10 miljoonaa euroa. 

Lisäksi kotikuntakorvauksen maksuvelvollisuuden määräytymispäivää muutetaan. Vuoden lopun (31.12.) sijasta tarkastelupäivänä käytetään jatkossa joulukuun viidettätoista päivää (15.12.). Uutta päivämäärää sovelletaan ensimmäisen kerran vuonna 2023 maksettaviin kotikuntakorvauksiin. 

Lisätietoja:
Neuvotteleva virkamies Matti Sillanmäki, puh. 02955 30444, matti.sillanmaki(at)gov.fi