Suomi on sukupuolten tasa-arvon edelläkävijä
Suomi on yksi maailman johtavia maita tasa-arvon vaalimisessa. Suomi oli maailman ensimmäinen maa, joka myönsi naisille täydet poliittiset oikeudet. Tätä perintöä halutaan vaalia. Tasa-arvo on sosiaalinen innovaatio, joka on tuonut yhteiskuntaan uudistumista ja vaurautta, kun sekä naisten että miesten panos on ollut käytettävissä. Suomi ajaa maailmalaajuista sitoutumista tasa-arvoon. Se haluaa määritellä käsitteen uudella tavalla ja nostaa tasa-arvon uudelleen valokeilaan.
Tasa-arvon aate syntyi varhain
Suomessa otettiin askeleita kohti naisten ja miesten tasa-arvoa jo kauan ennen maan itsenäistymistä. 1850-luvulla suomalaiset naisaktivistit lukivat John Stuart Milliä ja puhuivat siitä, miten tärkeää on kouluttaa tyttöjä.
Ensimmäiset naisjärjestöt perustettiin 1880-luvulla ja ääni naisten oikeuksien puolesta voimistui. Naisille ja miehille säädettiin yhtäläinen perintöoikeus vuonna 1878. Vuonna 1886 perustettiin ensimmäinen suomalainen yhteiskoulu. Ensimmäinen nainen suoritti ylioppilastutkinnon vuonna 1873, mutta vielä 1888 siihen vaadittiin erillinen lupa. Oikeuden opiskella ylipistossa naiset saivat vuonna 1901.
Täydet poliittiset oikeudet, parlamenttiin ensimmäisinä maailmassa
Tarvittiin kuitenkin vielä paljon päättäväistä työtä ennen kuin suomalaiset naiset saivat ensimmäisinä maailmassa täydet poliittiset oikeudet vuonna 1906.
Kun ensimmäiset 19 naiskansanedustajaa ensimmäisinä maailmassa aloittivat eduskuntatyön seuraavana vuonna, naisliikkeen toiveet olivat korkealla, eikä suotta. Ensimmäisinä vuosikymmeninään eduskunta teki monia tärkeitä sosiaalipoliittisia lakiuudistuksia, jotka hyödyttivät naisia heidän monissa rooleissaan.
Suomen ensimmäinen naisministeri oli Miina Sillanpää, joka aloitti apulaissosiaaliministerinä vuonna 1926. Samaan vuonna säädettiin laki naisten kelpoisuudesta valtion virkoihin.
Naisten työpanosta tarvittiin myös sotien jälkeen
Vuonna 1930 säädettiin uusi avioliittolaki, joka vapautti aviovaimon miehensä holhouksesta. Jo vuonna 1919 naimisissa olevat naiset olivat saaneet oikeuden ansiotyöhön ilman aviomiehensä suostumusta.
Sotien aikana suomalaiset naiset pitivät Suomen rattaat käynnissä miesten taistellessa rintamalla. Naiset työskentelivät tehtaissa, sairaaloissa ja pyörittivät isojakin maatiloja. Sotien jälkeen he eivät palanneetkaan kotiin, vaan jäivät työpaikoille. Naisten työssäkäynti yleistyi.
Eduskunta palasi toimintaan täydellä teholla ja syntyi uusia poliittisia avauksia: muun muassa ilmaisesta kouluruuasta kaikille kansakoululaisille päätettiin vuonna 1948.
Kohti yhteiskunnan tasa-arvoa
1960-luvulla Amerikassa tasa-arvosta haaveiltiin mustien kansalaisoikeusliikkeessä ja hippien keskuudessa. Suomessa tasa-arvokeskustelu laajeni ja myös miehet ottivat aikaisempaa aktiivisemmin osaa keskusteluun. Perustettiin Yhdistys 9, joka oli naisten ja miesten yhteisjärjestö.
Erityisesti hoivavastuun jakaminen puhututti 60-luvun tasa-arvoaktiiveja. Seuraavalla vuosikymmenellä luotiin Suomen ensimmäinen vanhempainvapaajärjestelmä. Myös pienten lasten päivähoidosta säädettiin ensi kertaa lailla.
Myös lisääntymis- ja seksuaalioikeudet olivat esillä: 1970-luvulla abortti sallittiin sosiaalisin syin, ihmissuhde- ja sukupuolikasvatus otettiin peruskoulun opetussuunnitelmaan ja ehkäisypalvelut turvattiin lailla. Seta (Seksuaalinen tasavertaisuus ry) perustettiin ja homoseksuaaliset teot eivät enää olleet rikoksia. Myös keskustelu naisiin kohdistuvasta väkivallasta voimistui ja ensimmäiset turvakodit perustettiin.
1970-luku oli myös suomalaisten tasa-arvoinstituutioiden alkua, muun muassa tasa-arvoasioiden neuvottelukunta perustettiin vuonna 1972. Edellisenä vuonna työsopimuslaki oli kieltänyt syrjinnän. Yleisesti suomalaisen hyvinvointivaltion rakentaminen, muun muassa sosiaaliturva- ja eläkejärjestelmien kehittäminen hyödyttivät paljon myös naisia ja rakensivat koko yhteiskunnan tasa-arvoa.
Tasa-arvopolitiikka vakiintuu lainsäädännöllä ja sopimuksilla
Vuonna 1980 saatiin Suomeen ensimmäisen hallituksen tasa-arvo-ohjelma. YK:n kaikkinainen naisten syrjinnän poistamista koskeva yleissopimus oli vain vuoden vanha, kun YK:n jäsenmaissa alkoi tapahtua. Suomessa tämä tarkoitti tasa-arvolain laatimista, joka tuli voimaan vuonna 1987. Laki kielsi syrjinnän sukupuolen perusteella ja tuki miesten ja naisen välistä tasa-arvoa työelämässä.
Myös muita tärkeitä askeleita otettiin: nimilain myötä nainen sai pitää oman sukunimensä avioliitossa ja lapselle voitiin valita kumman tahansa vanhemman sukunimi. Yhteishuoltajuus tehtiin mahdolliseksi vuonna 1983. Myös ensimmäiset naispapit vihittiin virkaan 1980-luvulla.
Elisabeth Rehnistä tuli Suomen ja koko maailman ensimmäinen naispuolinen puolustusministeri vuonna 1990.
Vauraudesta riittää jaettavaa
1980-luvulta alkaen sukupuolten tasa-arvo on noussut keskusteluun vahvasti kansainvälisessä yhteistyössä. YK on edelläkävijä: naisten asema otettiin keskustelun lisäksi rakenteisiin. Suomi on kehityksessä tärkeä toimija. Se nosti esille mm. naisiin kohdistuvaa väkivaltaa ja lisääntymis- ja seksuaaliterveyttä ja -oikeuksia.
Suomi vahvisti YK:n kaikenlaisen naisten syrjinnän kieltävän yleissopimuksen vuonna 1986, ja sai ensimmäisen tasa-arovaltuutetun seuraavana vuonna.
Unifem, Unicef ja muut YK-instituutiot ovat saaneet rahoitusta Suomesta. Jugoslavian sodan jälkeen 1990-luvulla naisten asema sota- ja postkonfliktitilanteissa nousi esiin. Suomi tuki YK:n naiset, rauha ja turvallisuus -päätöslauselman hyväksymistä. Suomen maine tasa-arvon mallimaana muiden Pohjoismaiden joukossa vakiintui.
Suomi on myös saanut paljon kansainväliseltä yhteisöltä. Monet tärkeät tasa-arvoon liittyvät lakiuudistukset ja hankkeet ovat saaneet alkunsa kansainvälisiltä areenoilta. YK:lla ja Euroopan Unionilla on ollut suuri vaikutus Suomen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuspolitiikkaan. Ne ovat vaatineet Suomea ottamaan monta tärkeää askelta esimerkiksi naisiin kohdistuvan väkivallan kitkemisessä.
Tasa-arvo keskustelu on monipuolistunut
Vuosisadassa on tultu pitkälle. Uudella vuosituhannella Suomi sai ensimmäisen naispuolisen presidentin, kun Tarja Halonen valittiin tehtävään vuonna 2000. Kolmen vuoden päästä tästä Anneli Jäätteenmäestä tuli ensimmäinen naispuolinen pääministeri.
Yleinen syrjintäkielto otettiin uuteen perustuslakiin vuonna 2000, ja rekisteröity parisuhde mahdollistui vuotta myöhemmin. Isäkuukausi lisättiin perhevapaisiin vuonna 2003. Samaan vuonna ensimmäinen nainen yleni puolustusvoimien kapteeniksi. Tasa-arvolaki uusittiin vuonna 2005, ja seuravana vuonna nainen nousi korkeimman oikeuden presidentiksi. Vuonna 2011 Jutta Urpilaisesta tuli ensimmäinen nainen Suomen valtiovarainministerinä.
Keskustelu on monipuolistunut, teemoiksi ovat nousseet sukupuolistereotypioiden purku ja analyysi feminiinisyydestä ja maskuliinisuudesta. Naisen ja miehet mallit ja roolit ovat monipuolistuneet. Sukupuolen kaksinapaisuudesta on päästy sukupuolen moninaisuuteen. Suomessa tuli voimaan sukupuolineutraali avioliittolaki 1.3.2017. Uusi laki avaa myös adoptio-oikeuden samaa sukupuolta olevalle parille. Tasa-arvokeskustelu on ulotettu varhaiskasvatukseen ja koulumaailmaan.
Työtä jatketaan myös kansainvälisesti
Maailma ei kuitenkaan ole valmis. Myös Suomessa on vielä paljon tehtävää. Mm. hoivavastuu ei jakaudu miesten ja naisten välillä riittävästi, eikä palkkatasa-arvoakaan ole vielä saavutettu. Naisiin kohdistuva väkivalta on edelleen ongelma.
Suomi haluaa nostaa tasa-arvokeskustelun uudestaan valokeilaan. Se perustaa satavuotisen itsenäisyytensä juhlavuonna ensimmäisen kansainvälisen tasa-arvopalkinnon. Palkinto alleviivaa sitä, että koko kansainvälisen yhteisön pitää tehdä työtä sukupuolten tasa-arvon puolesta entistä sinnikkäämmin ja näyttää esimerkkiä, jotta tasa-arvo toteutuu.