Megatrendit vaikuttavat sosiaali- ja terveyspolitiikkaan
Sosiaali- ja terveyspolitiikkaan vaikuttavat tulevaisuudessa erityisesti muuttuva väestörakenne, globalisaatio, työn murros, teknologinen kehitys sekä osallistuva yksilö.
Muutokset luovat mahdollisuuksia yhteiskunnan vakaudelle, kestävälle kasvulle ja eriarvoisuuden kaventamiselle.
Väestörakenne ja globalisaatio
Suomen väestörakenne muuttuu, kun väestö ikääntyy, syntyvyys laskee ja muuttoliike moninaistuu. Määrätietoisia toimia tarvitaan ehkäisemään eriarvoisuutta sosioekonomisten ryhmien, sukupuolten ja maantieteellisten alueiden välillä. Syrjäytymiseen pitää puuttua.
Samalla ilmastonmuutos, rajat ylittävät terveysuhat, sään ääri-ilmiöt ja niistä aiheutuvat luonnon katastrofit lisäävät yhteiskunnallista epävarmuutta.
Väestön hyvinvointiin vaikutetaan ylläpitämällä ja parantamalla ikääntyneiden toiminta- ja työkykyä. Tähän tarvitaan paljon uudenlaisia ratkaisuja, jotka tukeva ihmisten hyvinvointia, asumista ja toimeliaisuutta.
Hyvinvointivaltion rahoitus, demokratian toimivuus, turvallisuus ja hyvinvointi ovat näiden haasteiden vuoksi koetuksella.
Työn murros ja teknologinen kehitys
Elinkeinoelämän globaali rakennemuutos muuttaa hyvinvointiyhteiskunnan toimintamalleja. Työn muoto, sisältö, merkitys, työnjako ja työnantaja-työntekijäsuhde muuttuvat.
Muutos jatkuu myös tulevaisuudessa, jolloin yhä useamman toimeentulo perustuu projekteihin, rinnakkaisiin työsuhteisiin ja itsensä työllistämiseen. Siirtymät töiden välillä ovat katkonaisia ja välissä voi olla ajoittaisia työttömyysjaksoja. Työn murros vaikuttaa myös siihen, miten ihmiset voivat sovittaa yhteena työn ja yksityiselämän.
Työn murros on kytköksissä myös teknologiseen kehitykseen, sillä se vaikuttaa
tuotanto-organisaatioiden ja kuluttajien väliseen kanssakäymiseen sekä tapoihin tehdä työtä.
Osallistuva yksilö
Ihmisen hyvinvointiin vaikuttavat kokemukset osallisuudesta, merkityksellisyydestä ja ryhmään kuulumisesta. Monet etsivät entistä aktiivisemmin mahdollisuuksia osallistua ja
vaikuttaa esimerkiksi sosiaalisen median ja digitaalisten palvelujen välityksellä.
Jokainen ihminen on voimavara, jonka toiminta- ja työkyvystä sekä osallisuudesta huolehtimalla taataan yhteiskunnan kestävyys ja vakaus.
Tasapainoinen yhteiskuntakehitys perustuu sille, että päätöksenteossa otetaan huomioon ihmisten erilaiset peruslähtökohdat ja sovelletaan nykyaikaisia toimintatapoja. Esimerkiksi tekoäly, täsmälääketiede ja sosiaaliset innovaatiot voivat mullistaa toimintatapamme samaan tapaan kuin antibiootit tai kuvantamismenetelmät aikoinaan.
Uudet tavat auttavat tunnistamaan ihmisten tarpeita entistä paremmin ja ne tehostavat diagnostiikkaa, palveluvalintoja, lääkekehitystä ja omahoitoa.
