Koronakriisin hallinnan toimintasuunnitelma 2021

Koronakriisin hallintaan tarkoitettu hybridistrategia ja sen toimintasuunnitelma on uudistettu syyskuussa 2021.

Uudistetun toimintasuunnitelman tavoitteena on avata yhteiskunta, edistää sen avoinna pitämistä sekä tukea epidemian jälkihoitoa, talouden kasvuedellytyksiä ja jälleenrakennusta. 

Tavoitteena on myös välttää vakavia sosiaalisia ja taloudellisia seurauksia, turvata terveydenhuollon kapasiteetti sekä suojata riskiryhmiä ja heikoimmassa asemassa olevia.

Valtioneuvosto antoi periaatepäätöksen uudistetusta hybridistrategian toimintasuunnitelmasta 9.9.2021. Sosiaali- ja terveysministeriö on antanut toimintasuunnitelman 20.9.2021. 

Uudistettu toimintasuunnitelma on voimassa toistaiseksi, ja se päivitetään tarvittaessa.

Rajoituksia ja suosituksia ryhdytään purkamaan asteittain heti. Ensimmäiseksi alueilla luovutaan epidemiavaiheisiin liitetyistä toimenpidesuosituksista sekä otetaan käyttöön THL:n riskipotentiaalin arviointimalli toimenpiteiden kohdentamisen ja arvioinnin tueksi. 

Sosiaali- ja terveysministeriö on antanut alueellisille ja paikallisille viranomaisille ohjausta uuden toimintasuunnitelman käyttöönotosta. 

Testaus, jäljitys ja karanteeni ovat ensisijaisia toimia tartuntaketjujen katkaisemisessa

Tartuntatilannetta ja sen vaikutuksia seurataan ja tartuntaryppäät sammutetaan paikallisesti tehtävin toimenpitein. Ensisijaiset toimet tartuntaketjujen katkaisemiseksi ovat testaaminen, jäljitys ja karanteeni sekä hoito. 

Sosiaali- ja terveysministeriö on julkaissut päivitetyn testaus- ja jäljitysstrategian. Jatkossa testataan ensisijaisesti virukselle altistuneita, rokottamattomia oireisia sekä rokottamisen jälkeenkin vakavalle koronavirusinfektiolle alttiita henkilöitä.

Epidemiaa torjutaan ensisijaisesti paikallisin ja alueellisin toimenpitein

Alueelliset koronakoordinaatioryhmät arvioivat edelleen tautitilannetta ja toimenpidetarpeita toimivaltaisten viranomaisten päätöksenteon tueksi.

Kunnat, sairaanhoitopiirit ja aluehallintovirastot soveltavat THL:n valmistelemaa riskipotentiaalin arviointimallia alueellisessa ja paikallisessa päätöksenteossa. Riskipotentiaalin arviointimalli ohjaa toimien välttämättömyyden ja oikeasuhtaisuuden harkintaa.

Jos tartuntaryppäiden hallisemiseksi tarvitaan toimenpiteitä, ne ovat lyhytkestoisia sekä kohdennetaan ja painotetaan riskipotentiaalin mukaisesti:

  • vähäisen riskin toimintaan ei kohdistu toimenpiteitä
  • kohtalaisen riskin toiminnassa lisätään kohdennettua informaatio-ohjausta suojattaville väestöryhmille, ja
  • mahdollisesti edelleen välttämättömiä hallintopäätöksellä asetettavia rajoituksia kohdennettaisiin vain merkittävän riskin toimintaan. Näistäkin rajoituksista voi poiketa vapaaehtoisella koronapassilla.

Yhteiskuntaa avataan lisää, kun riittävä rokotuskattavuus on saavutettu

Uudistettua toimintasuunnitelmaa aletaan soveltaa täysimääräisesti, kun vähintään 80 prosenttia rokotusten kohderyhmään kuuluvista 12 vuotta täyttäneistä on rokotettu kahteen kertaan tai heillä on ollut mahdollisuus ottaa molemmat rokoteannokset.

Tällöin alueellisista epidemiavaiheista luovutaan kokonaan. Paikallisessa epidemiantorjunnassa kunnan tai tartuntatautien vastustamistyöstä vastaavan kuntayhtymän rooli korostuu verrattuna aikaisempaan. 

Lähtökohtaisesti yhteiskunnan eri toimintoja ei rajoiteta. Suositus- ja rajoitustoimenpiteitä toteutetaan vain paikallisesti vakavissa erityistilanteissa, joissa taudin laaja leviäminen uhkaa ihmisten terveyttä ja hyvinvointia. Viimesijaisesti toimeenpannaan erittäin tarkasti valittuja, kohdennettuja ja lyhytkestoisia paikallisia täsmärajoituksia tiettyihin tilaisuusmuotoihin paikallisen tilanteen edellyttämällä tavalla.

Jos epidemiatilanne heikkenee yllättävästi ja vakavasti, voidaan siirtyä takaisin laaja-alaisempien toimenpiteiden valtakunnalliseen ohjaukseen. Valtioneuvosto tekee periaatepäätöksen valtakunnallisen hätäjarrumekanismin käyttöönotosta.

Epidemian seuranta ja arviointi

Rokotuskattavuuden kasvu muuttaa epidemian kulkua. Seurannassa painotetaan jatkossa rokotusten etenemistä, rokotuskattavuutta, sairaalahoidon mittareita ja ennusteita sairaalahoidon tarpeesta

Sosiaali- ja terveysministeriön asettama COVID-19 -tilannekuva- ja mallinnusryhmä seuraa hybridistrategian vaikuttavuutta epidemiologisten, lääketieteellisten ja toiminnallisten mittareiden avulla. Tiedot julkaistaan THL:n verkkosivuilla viikoittain. 

Kuntien ja sairaanhoitopiirien on seurattava tartuntatilannetta ja erityisesti sen vaikutuksia paikallisella tasolla. Olennaista paikallisessa tilanteessa on kiinnittää huomiota rokottamattomiin väestöryhmiin, vakavalle tautimuodolle erityisen alttiisiin ryhmiin sekä hoidon tarpeen muutoksiin.

Aiemmat toimintasuunnitelmat

Aiemmat toimintasuunnitelmat perustuivat epidemian vaiheiden luokittelulle ja ne on kumottu uudistetun toimintasuunnitelman yhteydessä. Käytössä oli kolme vaihetta: perustaso, kiihtymisvaihe ja leviämisvaihe. Toimintasuunnitelmissa oli esitetty kriteerit ja toimenpiteet kullekin vaiheelle. 

Koronaepidemian hillinnän toimintasuunnitelmat 2020-2021

Lisätietoja

Pasi Pohjola, johtaja 
sosiaali- ja terveysministeriö, Kansliapäällikkö, Kansliapäällikön alaiset 0295163585  


Satu Koskela, osastopäällikkö 
sosiaali- ja terveysministeriö, Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaat ja palvelut -osasto / APO 0295163380  


Jaska Siikavirta, johtaja 
sosiaali- ja terveysministeriö, Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaat ja palvelut -osasto / APO, Asiakkaat ja henkilöstö -yksikkö / ASI 0295163394  


Taneli Puumalainen, osastopäällikkö 
sosiaali- ja terveysministeriö, Turvallisuus ja terveys -osasto / TUTO 0295163280