Koronakriisin hallinnan toimintasuunnitelma 2021

Sivustoa päivitetään.

Koronakriisin hallintaan tarkoitettu hybridistrategia ja sen toimintasuunnitelma on uudistettu syyskuussa 2021.

Uudistetun toimintasuunnitelman tavoitteena on avata yhteiskunta, edistää sen avoinna pitämistä sekä tukea epidemian jälkihoitoa, talouden kasvuedellytyksiä ja jälleenrakennusta. 

Tavoitteena on myös välttää vakavia sosiaalisia ja taloudellisia seurauksia, turvata terveydenhuollon kapasiteetti sekä suojata riskiryhmiä ja heikoimmassa asemassa olevia.

Valtioneuvosto antoi periaatepäätöksen uudistetusta hybridistrategian toimintasuunnitelmasta 9.9.2021. Sosiaali- ja terveysministeriö on antanut toimintasuunnitelman 20.9.2021. 

Uudistettu toimintasuunnitelma on voimassa toistaiseksi, ja se päivitetään tarvittaessa.

Sosiaali- ja terveysministeriö on antanut alueellisille ja paikallisille viranomaisille ohjausta uuden toimintasuunnitelman käyttöönotosta. 

Testaus, jäljitys ja karanteeni ovat ensisijaisia toimia tartuntaketjujen katkaisemisessa

Tartuntatilannetta ja sen vaikutuksia seurataan ja tartuntaryppäät sammutetaan paikallisesti tehtävin toimenpitein. Ensisijaiset toimet tartuntaketjujen katkaisemiseksi ovat testaaminen, jäljitys ja karanteeni sekä hoito. 

Sosiaali- ja terveysministeriö on julkaissut päivitetyn testaus- ja jäljitysstrategian. Jatkossa testataan ensisijaisesti virukselle altistuneita, rokottamattomia oireisia sekä rokottamisen jälkeenkin vakavalle koronavirusinfektiolle alttiita henkilöitä.

Epidemiaa torjutaan ensisijaisesti paikallisin ja alueellisin toimenpitein

Paikallisessa epidemiantorjunnassa kunnan tai tartuntatautien vastustamistyöstä vastaavan kuntayhtymän rooli korostuu verrattuna aikaisempaan. 

Alueelliset koronakoordinaatioryhmät arvioivat edelleen tautitilannetta ja toimenpidetarpeita toimivaltaisten viranomaisten päätöksenteon tueksi.

Lähtökohtaisesti yhteiskunnan eri toimintoja ei rajoiteta. Suositus- ja rajoitustoimenpiteitä toteutetaan vain paikallisesti vakavissa erityistilanteissa, joissa taudin laaja leviäminen uhkaa ihmisten terveyttä ja hyvinvointia. 

Kunnat, sairaanhoitopiirit ja aluehallintovirastot soveltavat THL:n valmistelemaa riskipotentiaalin arviointimallia alueellisessa ja paikallisessa päätöksenteossa. Riskipotentiaalin arviointimalli ohjaa toimien välttämättömyyden ja oikeasuhtaisuuden harkintaa.

Jos tartuntaryppäiden hallisemiseksi tarvitaan toimenpiteitä, ne ovat lyhytkestoisia sekä kohdennetaan ja painotetaan riskipotentiaalin mukaisesti. Koronapassilla voisi vapautua tilaisuuksia ja tiloja koskevista rajoituksista.

Sosiaali- ja terveysministeriö on valmistellut aiempien vaihekriteereiden tilalle nykyiseen tautitilanteeseen paremmin soveltuvat leviämisalueiden epidemiologiset tunnusmerkit. Alueet voivat käyttää tunnusmerkkejä suuntaa antavana apuna toimenpiteiden tarpeen arvioinnissa. 

Valtakunnallinen hätäjarrumekanismi

Jos epidemiatilanne heikkenee yllättävästi ja erittäin vakavasti, voidaan siirtyä takaisin laaja-alaisempien toimenpiteiden valtakunnalliseen ohjaukseen.

Hätäjarrumekanismin käyttöönoton kynnys on korkea. Ennen hätäjarrun käyttöönoton harkintaa tulisi kaikkien nykyohjauksen ja -lainsäädännön keinojen olla laajamittaisesti käytössä.

Valtioneuvosto tekee periaatepäätöksen valtakunnallisen hätäjarrumekanismin käyttöönotosta.

Koronan torjunnassa otetaan käyttöön hätäjarru 

Valtioneuvosto antoi periaatepäätöksen valtakunnallisen hätäjarrumekanismin käyttöönotosta 22.12.2021. 

Sosiaali- ja terveysministeriö on antanut alueille ohjeen hätäjarrumekanismin käyttöönottoon.

Lisää tietoa rajoituksista ja suosituksista on koottu valtioneuvoston verkkosivuille.

Epidemian seuranta ja arviointi

Rokotuskattavuuden kasvu muuttaa epidemian kulkua. Seurannassa painotetaan jatkossa rokotusten etenemistä, rokotuskattavuutta, sairaalahoidon mittareita ja ennusteita sairaalahoidon tarpeesta

Sosiaali- ja terveysministeriön asettama COVID-19 -tilannekuva- ja mallinnusryhmä seuraa hybridistrategian vaikuttavuutta epidemiologisten, lääketieteellisten ja toiminnallisten mittareiden avulla. Tiedot julkaistaan THL:n verkkosivuilla viikoittain. 

Kuntien ja sairaanhoitopiirien on seurattava tartuntatilannetta ja erityisesti sen vaikutuksia paikallisella tasolla. Olennaista paikallisessa tilanteessa on kiinnittää huomiota rokottamattomiin väestöryhmiin, vakavalle tautimuodolle erityisen alttiisiin ryhmiin sekä hoidon tarpeen muutoksiin.

Aiemmat toimintasuunnitelmat

Aiemmat toimintasuunnitelmat perustuivat epidemian vaiheiden luokittelulle ja ne on kumottu uudistetun toimintasuunnitelman yhteydessä. Käytössä oli kolme vaihetta: perustaso, kiihtymisvaihe ja leviämisvaihe. Toimintasuunnitelmissa oli esitetty kriteerit ja toimenpiteet kullekin vaiheelle. 

Koronaepidemian hillinnän toimintasuunnitelmat 2020-2021

Lisätietoja

Pasi Pohjola, strategiajohtaja 
sosiaali- ja terveysministeriö, Johdon tuki- yksikkö / JOT 0295163585  


Satu Koskela, osastopäällikkö 
sosiaali- ja terveysministeriö, Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaat ja palvelut -osasto / APO 0295163380  


Jaska Siikavirta, johtaja 
sosiaali- ja terveysministeriö, Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaat ja palvelut -osasto / APO, Asiakkaat ja henkilöstö -yksikkö / ASI 0295163394  


Taneli Puumalainen, osastopäällikkö 
sosiaali- ja terveysministeriö, Turvallisuus ja terveys -osasto / TUTO 0295163280