Rahapelikysely: rahapelihaittojen torjuntaa pitää tehostaa
Rahapelijärjestelmän uudistus ei ole auttanut torjumaan rahapelaamisesta aiheutuvia haittoja toivotulla tavalla. Näin todetaan Rahapelikyselyn raporteissa, jotka julkistettiin 26. maaliskuuta.
Kolme suomalaista rahapeliyhteisöä yhdistettiin vuoden 2017 alussa yhdeksi yhtiöksi, Veikkaus Oy:ksi. Yksi uudistuksen lähtökohdista oli vähentää rahapeleistä aiheutuvia haittoja. Haittojen ehkäisy on myös EU:n sallima peruste sille, että Veikkauksella on Suomessa valtion ohjaama yksinoikeus eli monopoli rahapeleihin.
Rahapelikyselyn tavoite oli seurata, millaisia vaikutuksia rahapelijärjestelmän uudistuksella on ollut rahapelaamiseen, rahapelihaittoihin ja mielipiteisiin rahapelaamisen markkinoinnista. Tilannetta on seurattu sekä ennen että jälkeen uudistuksen.
Tulokset osoittavat, että pelihaitat eivät näytä Suomessa kokonaisuudessaan vähentyneen. Toisaalta miehiä, joilla oli rahapeliongelma tai jotka pelasivat vähintään riskitasolla, oli aiempaa vähemmän. Huolestuttavaa on, että rahapeliongelmia kokevilla haitat näyttäisivät kärjistyvän ja muuttuneen entistä vakavimmiksi. Tätä tulosta tukee myös samaan aikaan julkaistu peliongelmissa auttavan palvelun Peluurin vuosiraportti.
Rahapelihaittoja voidaan torjua sekä ehkäisevällä että korjaavalla työllä. Ehkäisyä voidaan tehostaa mm. sääntelyä ja Veikkauksen ohjausta kehittämällä. Rahapelien tarjontaan ja saatavuuteen vaikuttaminen on käytännössä tehokkain tapa ehkäistä haittoja. Näihin kuuluvat mm. pelituotteita ja niiden jakelua sekä markkinointia ja itse pelaamista koskevat rajoitukset.
Tulokset osoittavat, että rahapelijärjestelmän uudistusta ja haittojen ehkäisyä ja torjumista on jatkettava seuraavalla hallituskaudella. Pelihaittojen ehkäisyyn pitää panostaa ja siihen on myös varattava riittävät resurssit.
Liian moni Suomessa kärsii rahapelaamisen kielteisistä seurauksista
Rahapelaamisesta voi aiheutua haittaa pelaajalle itselleen, tämän läheiselle ja koko yhteiskunnalle. Haitat voivat olla taloudellisia, terveydellisiä, tunnetason haittoja ja ihmissuhteisiin liittyviä, tai näitä kaikkia. Taloudelliset haitat vaihtelevat käyttörahan vähenemisestä velkakierteeseen. Tavallisimpia terveys- ja tunnetason haittoja ovat masennus, uniongelmat ja katumus. Haitat voivat myös liittyä opiskeluun ja työhön. Joskus pelaaminen johtaa lasten hoidon laiminlyöntiin ja joskus myös rikolliseen toimintaan.
Ongelmallista rahapelaamista on vaikea tunnistaa ja hoitoon hakeudutaan usein vasta sitten, kun haitat alkavat olla vakavia.
Viisi prosenttia vastaajista arvioi pelaamisen olevan itselle ongelma ja oman pelaamisen aiheuttamia haittoja koki joka kymmenes. Läheisen ihmisen pelaamista piti liiallisena 12 prosenttia kyselyyn vastanneista.
Rahapelikyselyn mukaan rahapelaajien määrä ja pelaamiseen käytetty aika ovat jonkin verran vähentyneet. Internetissä ja kotona pelaaminen sekä yksin pelaaminen ovat puolestaan lisääntyneet.
Rahapelikyselyn tulokset viittaavat siihen, että peleistä saatava raha tulee entistä pienemmältä pelaajaryhmältä. Tätä kehitystä on syytä seurata jatkossa.
Raporteissa arvioitiin rahapeliuudistuksen vaikutuksia rahapelaamiseen, rahapelihaittoihin ja rahapelaamisen markkinointiin liittyviin näkemyksiin vuosina 2016–2017. Väestökyselyyn vastasi 2624 Uudellamaalla, Pirkanmaalla ja Kymenlaaksossa asuvaa 18 vuotta täyttänyttä henkilöä. Lisäksi Peliklinikalla kerättyihin kyselyihin vastasi molemmissa vaiheissa yli 100 rahapeliongelmaan apua hakenutta asiakasta. Kyselyn teki sosiaali- ja terveysministeriön (STM) toimeksiannosta Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) yhteistyössä Tilastokeskuksen, Peliklinikan ja Helsingin yliopiston kanssa. Samaan aikaan julkaistiin myös peliongelmaisia auttavan palvelun Peluurin vuosiraportti.
Lisätietoja:
Erityisasiantuntija Mari Pajula, STM, 02951 63 040
Erikoistutkija Anne Salonen, THL, p. 02952 48125