Ministeri Kiuru: Iäkkäiden ihmisten asumiseen tarvitaan useita vaihtoehtoja

Iäkkäiden ihmisten asumisen ja palvelujen ratkaisut ovat puhututtaneet jo pitkään. Julkisessa keskustelussa on muun muassa esitetty huoli hoitajien riittävyydestä kotihoitoon, kun vanhuspalvelulakiin ehdotettu ympärivuorokautista tehostettua palveluasumista ja laitoshoitoa koskeva henkilöstömitoitus tulee voimaan.

On ymmärrettävää kysyä, vaikuttaako henkilöstömitoituksen säätäminen muiden palvelujen kehittymiseen.

Lainsäädännössä ei kuitenkaan ole ehdotettu säädettäväksi palvelurakenteesta ts. eri palvelumuotojen peittävyydestä ja siten henkilöstön jakautumisesta eri palveluihin. Esimerkiksi tehostettua palveluasumista ei ole asetettu erityisasemaan suhteessa kotihoitoon tai muihin palveluihin. Kunta päättää aina palvelujen järjestämistavan perustuen palvelutarpeiden selvittämiseen ja sen pohjalta tehtyyn asiakassuunnitelmaan.

Kotona asumista tukevat myös hyvät asunto- ja kaavoitusratkaisut

Palvelujen järjestäminen lähtee aina iäkkään henkilön yksilöllisistä tarpeista. Niiden pohjalta arvioidaan, millainen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen kokonaisuus tarvitaan tarpeisiin vastaamiseksi.

Jatkossa velvoite RAI-arviointijärjestelmän käyttöön tuo lisää tietopohjaa, vertailtavuutta ja yhdenvertaisuutta palvelutarpeiden arviointiin. Se mahdollistaa jatkossa palvelujen toteuttamisen yksilöllisten tarpeiden mukaan yhdenvertaisesti, kun kaikilla on käytössä sama toimintakyvyn arvioinnin välineistö.

Kunnat ovat merkittävässä roolissa, kun mietitään iäkkäiden henkilöiden asumisen ja palvelujen järjestämistä ja sen erilaisia vaihtoehtoja.

On muistettava, että iäkkäiden ihmisten kotona asumisen tukeminen ei ole vain sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävä. Siihen tarvitaan laajaa tukea kaikilta toimijoilta ja tiivistä yhteistyötä esimerkiksi asuntotoimen, kaavoituksen ja sosiaalitoimen kesken.

Kotihoito on vain osa kotona asumista tukevien palvelujen kokonaisuutta

Kotona asumista tukevat palvelut ovat laaja kokonaisuus, josta kotihoito on vain yksi osa. Haasteita on havaittu siinä, että asiakas ei todellisuudessa saa sitä palvelua, jonka tarve on todettu ja joka hänelle on luvattu kotihoidon päätöksessä ja asiakasmaksupäätöksessä.

Henkilöstö pitää mitoittaa siten, että se riittää toteuttamaan asiakkaiden tarvitsemat palvelut. Tämän velvoitteen toteutumista ollaan nyt vahvistamassa. On varmistettava, että kotona asumisen tueksi on riittävästi palveluja ja muuta tukea, jotta palvelujen puutteen vuoksi ei joudu muuttamaan kodistaan.

Toiseksi on havaittu selkeä tarve välimuotoisen asumisen kehittämiselle, jotta löytyy sopivia konsepteja niille, jotka eivät enää voi turvallisesti asua omassa kodissaan, mutta eivät tarvitse ympärivuorokautista tehostettua asumista. Välimuotoisessa asumisessa palvelut toteutetaan usein kotihoidon toimesta. Tavoitteena on, että palveluja voidaan lisätä asiakkaan tarpeen mukaan ilman, että se edellyttää asiakkaan muuttamista.

Erilaisia välimuotoisia asumismuotoja tarvitaan lisää niille asiakkaille, jotka hyötyvät yhteisöllisestä asumisesta, mutta eivät tarvitse tehostettua palveluasumista.

Hyvä esimerkki on iäkkäiden perhehoito, joka on lisääntynyt viime vuosina. Erityisesti omaan kotiin tulevista kiertävistä perhehoitajista on myönteisiä kokemuksia omaishoidon vapaapäivien järjestämisessä. Perhehoito voi olla mahdollisuus esimerkiksi maaseudulla, jossa maatalousyrittäjien kapasiteettia voi vapautua tähän.

Välimuotoisen asumisen lisääminen ei kuitenkaan voi olla keino säästää tarvittavasta tehostetusta palveluasumisesta. Sitä tulee olla riittävästi tarjolla niille, jotka tarvitsevat ympärivuorokautista vahvaa tukea ja palvelua.

Kotihoito on tärkeää myös omaishoitoperheille

Iäkkäistä, pitkäaikaissairaista ja vammaisista omaisista huolehtiminen on osa satojen tuhansien suomalaisten arkea. Omaishoitajien ja muiden omaistaan tai läheistään säännöllisesti auttavien hyvinvointi ja jaksaminen ovat koko yhteiskunnan kannalta inhimillisesti ja taloudellisesti merkittäviä asioita.

Omaishoitoa kehitetään Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus –ohjelmassa. Painopisteenä on omaishoitoa tukevat palvelut, kuten omaishoitajien hyvinvointi- ja terveystarkastukset ja omaishoitajien vapaan pitämistä mahdollistavien sijaisvaihtoehtojen kehittäminen.

Vuosille 2020 – 2022 omaishoidon kehittämiseen ja kotihoidon resurssien turvaamiseen on varattu yhteensä 65 miljoonaa euroa. Omaishoidon kehittämisen osuus tästä on noin kolmannes.

Vuodesta 2023 lähtien kuntien peruspalvelujen valtionosuuteen on varattu 45 miljoonan euron lisäys omais- ja kotihoitoon. Omaishoidon ja kotihoidon resursseja on järkevää tarkastella yhdessä, sillä kotihoito on tärkeä tuki monille omaishoitoperheille.

Krista Kiuru
perhe- ja peruspalveluministeri