Henkilöstömitoitus iäkkäiden henkilöiden tehostetussa palveluasumisessa ja pitkäaikaisessa laitoshoidossa

Henkilöstömitoitus halutaan säätää iäkkäiden henkilöiden tehostettuun palveluasumiseen ja pitkäaikaiseen laitoshoitoon.

Tavoitteena on turvata iäkkäiden tehostetun palveluasumisen ja laitoshoidon asiakkaille laadukkaat palvelut, jotka mahdollistavat arvokkaan ja mielekkään elämän. Tavoitteena on myös parantaa asiakas- ja potilasturvallisuutta varmistamalla, että toimintayksiköissä on riittävä hoidosta ja huolenpidosta vastaava henkilöstö tehtävien huolelliseen toteuttamiseen.

Asiakkaiden yhdenvertaisuus palveluissa vahvistuu, kun koko maassa otetaan käyttöön yhteinen arviointi- ja suunnitteluväline palvelutarpeen selvittämiseen. Myös valvonta tehostuu yhtenäisten välineiden ja vertailukelpoisen tiedon avulla.

Vanhuspalveluissa on nyt laatusuositus, jonka mukaan pitkäaikaisessa tehostetussa palveluasumisessa ja laitoshoidossa henkilöstömitoituksen pitäisi olla vähintään 0,5 ammattihenkilöä asiakasta kohti. Tämä mitoitus toteutuu useimmissa yksiköissä, mutta ei kaikissa.

Iäkkäiden henkilöiden palvelujen epäkohtia ja puutteita muun muassa henkilöstön riittävyydessä on nostettu laajaan keskusteluun. Muutaman viime vuoden aikana epäkohtailmoitukset, ongelmat ja valvontaviranomaisten tarkastushavainnot ovat lisääntyneet. Ne osoittavat, että laatusuositusperusteinen ohjaus ei ole muuttuneessa toimintaympäristössä enää riittävä.

Tämän vuoksi hallitus on päätynyt esittämään laintasoista henkilöstömitoituksen sääntelyä iäkkäiden henkilöiden ympärivuorokautisen hoidon ja huolenpidon palveluihin.

Henkilöstömitoitus on vakiintunut termi lainsäädännössä. Siksi esityksessä käytetään termiä henkilöstömitoitus termin hoitajamitoitus sijaan.

Suurin osa iäkkäiden ympärivuorokautisen hoidon toimintayksiköissä työskentelevistä on lähihoitajia ja sairaanhoitajia. Mitoitukseen voidaan kuitenkin laskea hoitajien lisäksi myös muita sosiaali- ja terveysalan ammattihenkilöitä, kuten sosionomeja ja geronomeja, silloin, kun he tekevät välitöntä asiakastyötä.

Kotihoidon asiakasmäärät ovat kasvaneet kahden vuoden aikana 4000 asiakkaalla ja kasvun ennustetaan nopeutuvan tulevina vuosina. Kotiin annettavien palvelujen henkilöstömäärän kasvua on seurattava säännöllisesti, jotta se vastaa asiakasmäärien kasvua.

Vanhuspalvelulain uudistamisen toisessa osassa selvitetään keinot kotihoidon riittävyyden turvaamiseksi.

Henkilöstömitoitus olisi vähintään 0,7 työntekijää asiakasta kohti iäkkäiden henkilöiden tehostetun palveluasumisen ja pitkäaikaisen laitoshoidon toimintayksikössä.  

Toteutuneella henkilöstömitoituksella tarkoitettaisiin todellista, toimintayksikössä paikalla olevien välitöntä asiakastyötä tekevien työntekijöiden työpanosta suhteessa toimintayksikössä olevien asiakkaiden määrään.   

Henkilöstömitoitukseen laskettaisiin mukaan välittömään asiakastyöhön osallistuvat työntekijät, joita ovat sairaan- ja terveydenhoitajat, geronomit, fysio- ja toimintaterapeutit, kuntoutuksen ohjaajat, lähi- ja perushoitajat, sosiaalialan ohjaajat ja kasvattajat, sosionomi AMK:t, kotiavustajat ja kodinhoitajat, hoiva-avustajat, hoitoapulaiset, viriketoiminnan ohjaajat ja muut vastaavat asiakkaan sosiaalisen toimintakyvyn ylläpitoon osallistuvat työntekijät sekä toimintayksiköiden vastuuhenkilöt ja -johtajat.

Välillistä tukipalvelutyötä ei otettaisi huomioon mitoituksessa.

Henkilöstömitoituksen toteutumista arvioitaisiin kolmen viikon seurantajaksolla. Jakso vastaisi työaikalain mukaista työvuorolistan pituutta.

Mitoitusta laskettaessa välitön asiakastyö koostuisi asiakkaan perustarpeisiin vastaavasta jokapäiväisen elämän tuesta. Siihen sisältyisi päivittäisissä toiminnoissa avustaminen, kuten ruokailu, peseytyminen, pukeutuminen, liikkuminen ja wc-käynnit.

Välitöntä asiakastyötä olisivat hoitoon, huolenpitoon ja kuntoutukseen liittyvät tehtävät, näitä välittömästi mahdollistavat tehtävät sekä toimintakykyä ja kuntoutumista edistävät ja ylläpitävät tehtävät. Myös päivittäisestä kirjaamisesta, palvelutarpeen arvioinnista sekä hoito- ja palvelusuunnitelman päivityksistä kertyisi välitöntä asiakastyötä.

Välillistä työtä olisi yksikön asiakkaiden huoneiden ja yhteisten tilojen päivittäinen, viikoittainen ja kuukausittainen siivous, ruoan valmistus ja sen laajamittainen lämmitys, sekä pyykki- ja kiinteistöhuolto. Myös yksikön vastuuhenkilön esimies- ja hallinnollinen työ olisi välillistä työtä kuten nykyäänkin. Välillistä työtä ei enää otettaisi huomioon henkilöstömitoituksessa, mikä olisi muutos nykyiseen laskentamalliin.

Tukipalveluja voitaisiin toteuttaa eri tavoin, joko oman henkilökunnan tuottamana tai esimerkiksi ostopalveluina ja myös erilaisia teknologisia ratkaisuja hyödyntäen.

Laki tulisi voimaan 1.8.2020, ja henkilöstömitoitusta 0,7 työntekijää asiakasta kohti noudatettaisiin heti lain voimaantullessa. Siirtymäaikana tuon mitoituksen saisi alittaa, jos toimintayksikössä kyettäisiin huolehtimaan riittävästä hoidosta ja huolenpidosta.

Kaikissa tehostetun palveluasumisen ja pitkäaikaisen laitoshoidon toimintayksikössä henkilöstömitoituksen pitäisi olla vähintään 0,5 työntekijää asiakasta kohti, kun laki tulee voimaan 1.8.2020.

Lakiin kirjattu vähimmäishenkilöstömitoitus 0,7 ei saisi alittua enää 1.4.2023 jälkeen, jolloin siirtymäaika loppuu.

Lakiin tulisi siirtymäaika, jotta kunnilla ja kuntayhtymillä sekä kaikilla palveluntuottajilla olisi mahdollisuus varautua merkittävään henkilöstötarpeen sekä kustannusten kasvuun.

Siirtymäaika mahdollistaa myös kansalliset toimenpiteet, kuten koulutuksen ja työperäisen maahanmuuton lisääminen, henkilöstön saatavuuden turvaamiseksi.

Hoitoisuudella tarkoitetaan asiakkaiden tarvitseman hoidon määrän ja vaativuuden määrittelyä henkilöstön mitoittamiseksi. Toimintayksikön asiakasrakenne määrittää, milloin yksikköön sovelletaan 0,7 korkeampaa hoitajamitoitusta. Toimintayksikön asiakasrakennetta arvioidaan kokonaisuutena.

 

Suomessa on käytössä erilaisia palvelutarpeen ja hoitoisuuden arviointimenetelmiä ja -mittareita.

Esityksessä ehdotetaan, että palvelutarpeen selvittämiseen ja arviointiin otetaan käyttöön kansallisesti yhtenäinen seuranta- ja arviointijärjestelmä. RAI-järjestelmän (Resident Assessment Instrument) arvioidaan olevan parhaiten yhtenäistä palvelutarpeiden arviointia tukeva arviointiväline.

RAI on kansainväliseen tutkimus- ja kehittämistyöhön perustuva asiakkaan toimintakyvyn ja palvelutarpeiden arviointimenetelmä, joka on tarkoitettu asiakkaan palvelutarpeen arviointiin sekä hoito-, kuntoutus- ja palvelusuunnitelman laatimiseen.

Toimintayksiköissä voidaan asiakkaiden tarpeiden mukaan käyttää lisäksi myös muita arviointimenetelmiä.

• Palvelutarpeiden arviointi RAI-järjestelmällä (THL)

 

Henkilöstömitoitus 0,5 työntekijää asiakasta kohti toteutuu suurimmassa osassa vanhuspalveluyksiköitä.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Vanhuspalvelujen tila –tutkimuksen perusteella yksikköjä, joissa mitoitus on alle 0,5, oli viisi prosenttia vuonna 2018. Kaikkiaan 92 toimintayksikköä (sis. tehostettu palveluasuminen, vanhainkodit ja terveyskeskuksen pitkäaikaishoito) alitti 0,5 mitoituksen. Suurin osa oli tehostetun palveluasumisen yksikköjä.

Yli 22 prosentissa toimintayksiköistä henkilöstömitoitus oli yli 0,7.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos seuraisi henkilöstömitoituksen toteutumista vastaavasti kuin se on tehnyt Vanhuspalvelujen tila –tutkimuksessaan vuodesta 2013 lähtien.

Toimintayksiköt ilmoittaisivat henkilöstömitoituksen toteutumisen laskemisessa tarvittavat tiedot THL:lle. THL toimittaisi seurantatiedot myös valvontaviranomaisten käyttöön valvonnan tueksi.

Aluehallintovirastot ja Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira valvovat yksiköiden toimintaa ennakkoon lupamenettelyillä ja jälkikäteen esimerkiksi ilmoitusten tai kanteluiden perusteella. Valvonta on suunnitelmallista.

• Sosiaalihuollon valvonta (Valvira) 
• Yksityisen sosiaalihuollon luvat (Valvira)

Kunnat valvovat omia toimintayksiköitään sekä ostopalveluna hankkimiaan palveluja ja alueellaan toimivia yksiköitä.

Kaikissa iäkkäiden palveluja tarjoavissa toimintayksiköissä on järjestettävä suunnitelmaan perustuva omavalvonta.

Henkilöstön saatavuuden varmistamiseksi tarvitaan monia erilaisia toimenpiteitä.

• ennakoidaan koulutustarpeita ja hyödynnetään erilaisia koulutuspolkuja, kuten kouluttautumista hoiva-avustajaksi
• lisätään aloituspaikkoja lähihoitaja- ja sairaanhoitajakoulutukseen
• päivitetään työttömänä tai muuten työstä/alalta poissa olleiden ammatillista osaamista ja rakennetaan erilaisia työllistymisreittejä
• selvitetään mahdollisuudet hyödyntää työperäistä maahanmuuttoa
• lisätään alan houkuttelevuutta esimerkiksi parantamalla työssä kehittymis- ja etenemismahdollisuuksia
• otetaan käyttöön alueellisia varahenkilöstöjä, joita sekä yksityiset että julkiset palveluntuottajat voivat hyödyntää työvoiman joustotarpeisiin
• otetaan käyttöön uutta teknologiaa, joka vähentää rutiininomaista työtä ja siten parantaa työn mielekkyyttä
• lisätään mahdollisuuksia omaan työhön vaikuttamiseen esimerkiksi ottamalla käyttöön itseohjautuvia tiimejä

Hallitus on sitoutunut toteuttamaan hallitusohjelmakirjauksen sitovasta henkilöstömitoituksesta vanhusten tehostetussa palveluasumisessa (0,7) ja varaa siihen taloudelliset resurssit julkisen talouden suunnitelmassa ja talousarvioissa.

Vuoden 2023 rahoitus ratkaistaan pääosin STM:n pääluokan sisältä siten, ettei se vaaranna palveluiden tai etuuksien nykyistä tasoa eikä hallitusohjelmassa sovittuja tavoitteita. Merkittävimmät rahoituslähteet ovat yksityisen terveydenhuollon sairausvakuutuskorvaukset, palveluhankintojen ja ostopalveluiden tehostuminen järjestäjien koon kasvaessa, digitalisaatio sekä apteekki ja lääkkeet.

Hallitus on hoitajamitoituksen noston myötä varautunut rahoittamaan myös koulutusmäärien nostamisen tulevien vuosien aikana. Tarkemmat esitykset valmistellaan kehysriiheen mennessä.

Iäkkäiden henkilöiden palvelujen henkilöstöstä kaksi kolmasosaa työskentelee ympärivuorokautisessa hoidossa. Lähihoitajat ovat suurin ammattiryhmä. Vuonna 2018 heitä työskenteli tehostetussa palveluasumisessa noin 20 000 henkilöä ja heistä 11 000 julkisen palvelujärjestäjän toimintayksiköissä.

Henkilöstörakenne 2018, osuus kaikista vakansseista (THL)

• lähihoitajat ja perushoitajat    74 %
• sairaan- ja terveydenhoitajat    8,4 %
• esimiehet ja tiimivastaavat    4,7 %
• hoito- ja laitosapulaiset        3,7 %
• hoiva-avustajat                    2,6 %
• virike/askarteluohjaajat tms.    0,3 %

Henkilöstömitoitukseen liittyvät velvoitteet määräytyisivät molemmilla sektoreilla yhdenmukaisesti.

Siirtymäsäännöksen mahdollistamaa alle 0,7 henkilöstömitoitusta koskevaa poikkeusperustetta sekä ylipäänsä henkilöstön riittävyyttä koskevaa sääntelyä tulisi soveltaa yhtenevästi julkisten ja yksityisten toimijoiden kohdalla. Tämä tarkoittaisi, etteivät valvontaviranomaiset voisi lupahallinnossa edellyttää 0,7 henkilöstömitoitusta yksityisiltä toimijoilta, jos se sallii julkiselle toiminnan vastaavissa tilanteissa 0,5 mitoituksella.

Hoiva-avustajat laskettaisiin mitoitukseen välittömän asiakastyöajan osalta. He eivät voisi olla työvuorossa yksin eivätkä osallistua lääkehuoltoon ilman asianmukaista lääkehuollon koulutusta. Heidän tehtävänsä kohdistuisivat avustaviin tehtäviin, joten he eivät voisi korvata lähihoitajia heidän tehtävissään.

Hoiva-avustajat työskentelevät lähtökohtaisesti hoidon ja hoivan avustavissa tehtävissä, jotka liittyvät vanhusten perustarpeista huolehtimiseen, kuten esimerkiksi peseytymiseen ja ruokailuun sekä asiointeihin. Kun hoiva-avustajat osallistuvat tukitehtävien hoitoon, heitä ei lasketa mukaan henkilöstömitoitukseen. Jos hoiva-avustajat työskentelevät hoidon ja hoivan tehtävissä, heidät lasketaan mukaan mitoitukseen.

Hoiva-avustajan koulutus on rakennettu lähihoitajan tutkinnon osista ja tämän koulutuksen avulla voi jatkaa lähihoitajan opintoja.

Kyse on vähimmäismitoituksesta. Mitoituksen pitää olla korkeampi kuin 0,7, asiakkaiden palvelutarve sitä edellyttää.

Hallitus esittää, että Suomessa otetaan käyttöön kansallinen arviointijärjestelmä palvelutarpeiden ja toimintakyvyn arviointiin ja seurantaan. Sen avulla arvioidaan myös henkilöstön tarvetta. Mikäli asiakkaiden tarve toimintayksikössä ylittää 0,7, henkilöstömitoitusta on vahvistettava.

Luonnosta valmisteltiin henkilöstömitoituksen valmistelua varten asetetussa jaostossa sekä iäkkäiden henkilöiden palvelujen uudistamistyöryhmässä syksyllä 2019.

• ​Iäkkäiden henkilöiden palvelujen uudistaminen -työryhmä

Luonnos hallituksen esitykseksi oli lausunnolla 4.10.-15.11.2019.

• Lausuntopyyntö (lausuntopalvelu.fi)
• Lausuntoyhteenveto

Lausuntokierroksen jälkeen esityksen valmistelua jatkettiin virkatyönä sosiaali- ja terveysministeriössä. Lainsäädännön arviointineuvosto antoi esitysluonnoksesta lausuntonsa 31.12.2019.

• Lainsäädännön arviointineuvoston lausunto hallituksen esityksestä eduskunnalle ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta

Valvontaviranomaiset arvioivat toimintayksikön toiminnan laatua ja henkilömitoituksen riittävyyttä valvonta- ja lupamenettelyssään. Arvioinnin lähtökohta on palvelujen sisällön, palvelutarpeen ja asiakasmäärän edellyttämä yksittäistapauksellisesti harkittu mitoitus.

Myös siirtymäaikana henkilöstön riittävyyttä arvioitaisiin vastaavalla sisällöllä ja menettelyllä kuin nykyisin, kuitenkin sillä rajauksella, että henkilöstömitoituksen tulisi aina olla vähintään 0,5 työntekijää asiakasta kohti.

Jos aiemmin annetussa luvassa on asetettu ehtoihin vaatimus korkeammasta henkilöstömitoituksesta, lupa pysyisi voimassa sellaisenaan myös siirtymäaikana. Luvanhaltijoilla tai lupaviranomaisilla ole tarvetta pelkästään siirtymäkauden sääntelyn perusteella tarkastella vanhojen lupien sisältöä uudelleen.

Henkilöstömitoituksen riittävyyttä arvioitaisiin osana normaaleja lupa- ja valvontaprosesseja.

Kun siirtymäaika päättyy 1.4.2023, vähimmäismitoituksesta 0,7 ei voi enää poiketa. Tämän jälkeen se syrjäyttää tuolloin voimassa olevissa luvissa mahdollisesti olevat alemmat lupaehdot.