Henkilöstömitoitus iäkkäiden henkilöiden pitkäaikaisessa tehostetussa palveluasumisessa ja laitoshoidossa

Henkilöstömitoitus halutaan säätää iäkkäiden henkilöiden pitkäaikaiseen tehostettuun palveluasumiseen ja pitkäaikaiseen laitoshoitoon.

Tavoitteena on turvata iäkkäiden pitkäaikaisen tehostetun palveluasumisen ja laitoshoidon asiakkaille laadukkaat palvelut, jotka mahdollistavat arvokkaan ja mielekkään elämän. Tavoitteena on myös parantaa asiakas- ja potilasturvallisuutta varmistamalla, että toimintayksiköissä on riittävä hoidosta ja huolenpidosta vastaava henkilöstö tehtävien huolelliseen toteuttamiseen.

Asiakkaiden yhdenvertaisuus palveluissa vahvistuu, kun koko maassa otetaan käyttöön yhteinen arviointi- ja suunnitteluväline. Myös valvonta tehostuu yhtenäisten välineiden ja vertailukelpoisen tiedon avulla.

Vanhuspalveluissa on nyt laatusuositus, jonka mukaan pitkäaikaisessa tehostetussa palveluasumisessa ja laitoshoidossa henkilöstömitoituksen pitäisi olla vähintään 0,5 ammattihenkilöä asiakasta kohti. Tämä mitoitus toteutuu useimmissa yksiköissä, mutta ei kaikissa.

Iäkkäiden palvelujen epäkohtia ja puutteita muun muassa henkilöstön riittävyydessä on nostettu laajaan keskusteluun. Muutaman viime vuoden aikana epäkohtailmoitukset, ongelmat ja valvontaviranomaisten tarkastushavainnot ovat lisääntyneet. Ne osoittavat, että laatusuositusperusteinen ohjaus ei ole muuttuneessa toimintaympäristössä enää riittävä.

Tämän vuoksi hallitus on päätynyt esittämään laintasoista henkilöstömitoituksen sääntelyä iäkkäiden henkilöiden ympärivuorokautisen hoidon ja huolenpidon palveluihin.

Henkilöstömitoitus on vakiintunut termi lainsäädännössä. Siksi lakiesityksen muotoon kirjoitetussa esityksessä käytetään termiä henkilöstömitoitus termin hoitajamitoitus sijaan.

Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille on ollut tärkeää puhua hoitajamitoituksesta, koska he ovat pitkään vaatineet, että mitoitukseen laskettaisiin vain se ammattilaisten tekemä työ, joka kohdentuu hoitoon, hoivaan ja muuhun välittömään asiakastyöhön. Näin on tarkoitus myös tehdä.

Suurin osa vanhusten palveluyksiköissä työskentelevistä on hoitajia, ja esitetty henkilöstömitoitus koskee erityisesti heitä. Mitoitukseen voidaan kuitenkin laskea hoitajien lisäksi myös muita sosiaali- ja terveysalan ammattihenkilöitä, kuten sosionomeja ja geronomeja, silloin, kun he tekevät välitöntä asiakastyötä.

Kotihoidon asiakasmäärät ovat kasvaneet kahden vuoden aikana 4000 asiakkaalla ja kasvun ennustetaan nopeutuvan tulevina vuosina. Kotiin annettavien palvelujen henkilöstömäärän kasvua on seurattava säännöllisesti, jotta se vastaa asiakasmäärien kasvua.

Kotihoidon tilannetta parannetaan vanhuspalvelulain uudistamisen toisessa osassa.

Henkilöstömitoitus olisi vähintään 0,7 työntekijää asiakasta kohti iäkkäiden henkilöiden pitkäaikaisen tehostetun palveluasumisen ja pitkäaikaisen laitoshoidon toimintayksikössä.  

Toteutuneella henkilöstömitoituksella tarkoitettaisiin todellista, toimintayksikössä paikalla olevien välitöntä asiakastyötä tekevien työntekijöiden työpanosta suhteessa toimintayksikössä kyseisenä ajankohtana olevien asiakkaiden määrään.   

Henkilöstömitoitukseen laskettaisiin mukaan välittömään asiakastyöhön osallistuvat työntekijät, joita ovat sairaan- ja terveydenhoitajat, geronomit, fysio- ja toimintaterapeutit, kuntoutuksen ohjaajat, lähi- ja perushoitajat, sosiaalialan ohjaajat ja kasvattajat, sosionomi AMK:t, kotiavustajat ja kodinhoitajat, hoiva-avustajat, hoitoapulaiset, viriketoiminnan ohjaajat ja muut vastaavat asiakkaan sosiaalisen toimintakyvyn ylläpitoon osallistuvat työntekijät sekä toimintayksiköiden vastuuhenkilöt, kuten osastonhoitajat ja yksiköiden johtajat.

Välillistä tukipalvelutyötä ei laskettaisi mitoitukseen.

Mitoitusta laskettaessa välitön asiakastyö ja hoiva koostuisi asiakkaan perustarpeisiin vastaavasta jokapäiväisen elämän tuesta. Siihen sisältyisi päivittäisissä toiminnoissa avustaminen, kuten ruokailu, peseytyminen, pukeutuminen, liikkuminen ja wc-käynnit.

Välitöntä työtä olisivat hoitoon, huolenpitoon ja kuntoutukseen liittyvät tehtävät, näitä välittömästi mahdollistavat tehtävät sekä toimintakykyä ja kuntoutumista edistävät ja ylläpitävät tehtävät. Myös päivittäisestä kirjaamisesta, palvelutarpeen arvioinnista sekä hoito- ja palvelusuunnitelman päivityksistä kertyisi välitöntä asiakastyötä.

Välillistä työtä olisi yksikön asiakkaiden huoneiden ja yhteisten tilojen päivittäinen, viikoittainen ja kuukausittainen siivous, ruoan valmistus ja sen laajamittainen lämmitys, sekä pyykki- ja kiinteistöhuolto. Myös yksikön vastuuhenkilön esimies- ja hallinnollinen työ olisi välillistä työtä kuten nykyäänkin. Välillistä työtä ei enää laskettaisi henkilöstömitoitukseen, mikä olisi muutos nykyiseen laskentamalliin.

Tukipalveluja voitaisiin toteuttaa eri tavoin, joko oman henkilökunnan tuottamana tai esimerkiksi ostopalveluina ja myös erilaisia teknologisia ratkaisuja hyödyntäen.

Vähimmäishenkilöstömitoitus 0,7 tulisi voimaan 1.8.2020. Henkilöstömitoitusta 0,7 työntekijää asiakasta kohti noudatettaisiin heti lain voimaantullessa. Siirtymäaikana tuon mitoituksen voisi kuitenkin alittaa, jos toimintayksikössä kyettäisiin huolehtimaan riittävästä hoidosta ja huolenpidosta.

Yhdessäkään pitkäaikaisen tehostetun palveluasumisen ja pitkäaikaisen laitoshoidon toimintayksikössä henkilöstömitoitus ei kuitenkaan siirtymäajallakaan saisi enää olla alle nykyisen suosituksen (0,5 työntekijää asiakasta kohti).

Lakiin kirjattu vähimmäishenkilöstömitoitus 0,7 ei saisi alittua enää 1.4.2023 jälkeen, jolloin siirtymäaika loppuu.

Lakiin tulisi siirtymäaika, jotta kunnilla ja kuntayhtymillä sekä kaikilla palveluntuottajilla olisi mahdollisuus varautua merkittävään henkilöstötarpeen sekä kustannusten kasvuun.

Hoitoisuutta arvioidaan sen mukaan, millaista hoitoa yksikön asiakkaat tarvitsevat. Toimintayksikön asiakasrakenne määrittää milloin yksikköön sovelletaan 0,7 korkeampaa hoitajamitoitusta.

Asiakasrakennetta arvioidaan kokonaisuutena, jossa asiakkaat jaetaan kolmeen ryhmään: kevythoitoisiin, normaalihoitoisiin ja raskashoitoisiin.

Jos yksikön asiakkaista on yli 10 prosenttiyksikköä enemmän raskashoitoisia kuin kevythoitoisia, yksikössä tarvitaan suurempi henkilöstömitoitus kuin 0,7 työntekijää asiakasta kohti. Tarvittava lisämitoitus arvioidaan asiakasrakenteen perusteella ikääntyneiden laatusuosituksessa määritellyllä tavalla.

Raskashoitoisia asiakkaita oli 10 % kaikista asiakkaista vuonna 2018. Mitoitustarvetta arvioidaan RAI-järjestelmän RUG-mittarilla.

• Palvelutarpeiden arviointi RAI-järjestelmällä (THL)

Suomessa on käytössä erilaisia palvelutarpeen ja hoitoisuuden arviointimenetelmiä ja mittareita.

Lakiluonnoksessa ehdotetaan, että palvelutarpeen selvittämiseen ja arviointiin otetaan käyttöön kansallisesti yhtenäinen seuranta- ja arviointimittaristo. RAI-järjestelmän (Resident Assessment Instrument) arvioidaan olevan parhaiten yhtenäistä palvelutarpeiden arviointia tukeva arviointiväline.

RAI on kansainväliseen tutkimus- ja kehittämistyöhön perustuva asiakkaan toimintakyvyn ja palvelutarpeiden arviointimenetelmä, joka on tarkoitettu asiakkaan palvelutarpeen arviointiin sekä hoito-, kuntoutus- ja palvelusuunnitelman laatimiseen.

• Palvelutarpeiden arviointi RAI-järjestelmällä (THL)

Henkilöstömitoitus 0,5 työntekijää asiakasta kohti toteutuu suurimmassa osassa vanhuspalveluyksiköitä.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Vanhuspalvelujen tila –tutkimuksen perusteella yksikköjä, joissa mitoitus on alle 0,5, oli viisi prosenttia vuonna 2018. Kaikkiaan 92 yksikköä (sis. tehostettu palveluasuminen, vanhainkodit ja terveyskeskuksen pitkäaikaishoito) alitti 0,5 mitoituksen. Suurin osa oli tehostetun palveluasumisen yksikköjä.

Yli 22 prosentissa yksiköistä henkilöstömitoitus oli yli 0,7.

Toteutunut henkilöstömitoitus laskettaisiin THL:n määrittelemän yhtenäisen laskentakaavan mukaisesti. THL seuraisi henkilöstömitoituksen toteutumista Vanhuspalvelujen tila –tutkimuksella.

Kysely toteutettaisiin yhteistyössä valvontaviranomaisten kanssa ja seurantatiedot toimitettaisiin valvonnan tueksi.

Aluehallintovirastot ja Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira valvovat yksiköiden toimintaa ennakkoon ilmoitus- ja lupamenettelyillä ja jälkikäteen esimerkiksi ilmoitusten tai kanteluiden perusteella. Valvonta on myös suunnitelmallista.

Kaikissa vanhuspalveluja tarjoavissa yksiköissä on järjestettävä suunnitelmaan perustuva omavalvonta.

Henkilöstön saatavuuden varmistamiseksi tarvitaan monia erilaisia toimenpiteitä.

• ennakoidaan koulutustarpeita  ja hyödynnetään erilaisia koulutuspolkuja
• päivitetään työttömänä tai muuten työstä/alalta poissa olleiden ammatillista osaamista ja rakennetaan erilaisia työllistymisreittejä
• selvitetään mahdollisuudet hyödyntää työperäistä maahanmuuttoa
• lisätään alan houkuttelevuutta esimerkiksi parantamalla työssä kehittymis- ja etenemismahdollisuuksia
• otetaan käyttöön alueellisia varahenkilöstöjä, joita sekä yksityiset että julkiset palveluntuottajat voivat hyödyntää työvoiman joustotarpeisiin
• otetaan käyttöön uutta teknologiaa, joka vähentää rutiininomaista työtä ja siten parantaa työn mielekkyyttä
• lisätään mahdollisuuksia omaan työhön vaikuttamiseen esimerkiksi ottamalla käyttöön itseohjautuvia tiimejä

Hallitus on sitoutunut toteuttamaan hallitusohjelmakirjauksen sitovasta henkilöstömitoituksesta vanhusten tehostetussa palveluasumisessa (0,7) ja varaa siihen taloudelliset resurssit julkisen talouden suunnitelmassa ja talousarvioissa.

Kasvaneet kulut kompensoidaan kunnille täysimääräisesti.

Uudistuksen arvioidut kustannukset:

• Mitoituksen nostaminen 0,7:ään noin 233 M€/vuosi lähtötilanteessa (iäkkäiden määrän nousu ja sen myötä palvelutarpeiden kasvu lisäävät kustannuksia tulevaisuudessa).
• Välillisen työn rajaaminen pois noin 23 M€/vuosi
• RAI-mittariston käyttöönotosta pysyviä kustannusten lisäyksiä noin 4,5 M€/vuosi ja määräaikaisia käyttöönottokustannuksia vuosille 2020-2023 n. 4,3 M€

Henkilöstörakenne 2018, osuus kaikista vakansseista (THL)

• lähihoitajat ja perushoitajat    74 %
• sairaan- ja terveydenhoitajat    8,4 %
• esimiehet ja tiimivastaavat    4,7 %
• hoito- ja laitosapulaiset        3,7 %
• hoiva-avustajat                    2,6 %
• virike/askarteluohjaajat tms.    0,3 %

Tarkoituksena on, että henkilöstömitoitukseen liittyvät velvoitteet sekä muut palvelun tuottamiselle asetettavat vaatimukset mukaan lukien palvelutuotannon aloittamisen edellytykset määräytyisivät jatkossa molemmilla sektoreilla yhdenmukaisesti.

Hallitus sitoutuu parantamaan vanhuspalveluita merkittävästi tällä hallituskaudella kirjaamalla lakiin henkilöstön sitovan vähimmäismitoituksen tehostetussa palveluasumisessa ja laitoshoidossa (0,7). Mitoituksen toteutuksessa otetaan huomioon hoitoisuus ja henkilöstön työnjakoa selkeytetään tukipalvelujen osalta.

Lausuntokierroksen ja lainsäädännön arviointineuvoston käsittelyn jälkeen hallituksen esitys annetaan eduskunnalle syysistuntokauden aikana.

Hallitus on sitoutunut toteuttamaan hallitusohjelmakirjauksen sitovasta henkilöstömitoituksesta vanhusten tehostetussa palveluasumisessa (0,7) ja varaa siihen taloudelliset resurssit julkisen talouden suunnitelmassa (JTS) ja talousarvioissa

Luonnoksessa esitetään, että hoiva-avustajat lasketaan mitoitukseen välittömän asiakastyöajan osalta. He eivät voi olla työvuorossa yksin eivätkä osallistua lääkehuoltoon ilman asianmukaista lääkehuollon koulutusta. Heidän tehtävänsä kohdistuvat avustaviin tehtäviin, joten he eivät voi korvata lähihoitajia heidän tehtävissään.

Hoiva-avustajat työskentelevät lähtökohtaisesti avustavissa tehtävissä, jotka liittyvät vanhusten perustarpeista huolehtimiseen, kuten esimerkiksi peseytymisessä ja ruokailussa auttamiseen, siivoamiseen ja asiointeihin.

Hoiva-avustajan koulutus on rakennettu lähihoitajan tutkinnon osista ja tämän koulutuksen avulla voi jatkaa lähihoitajan opintoja.

Kyse on vähimmäismitoituksesta. Mitoituksen pitää olla korkeampi kuin 0,7, jos asiakkaat tarvitsevat raskaampaa hoitoa. 

Luonnoksessa hallituksen esitykseksi on ehdotettu, että Suomessa otetaan käyttöön kansallinen mittaristo palvelutarpeiden, toimintakyvyn ja hoitoisuuden arviointiin ja seurantaan. Sen avulla arvioidaan myös henkilöstön tarvetta. Mikäli asiakkaiden tarve toimintayksikössä ylittää 0,7, henkilöstömitoitusta on vahvistettava.