Yhteispäivystysten ruuhkautuneeseen tilanteeseen etsitään ratkaisuja yhdessä
Yhteispäivystysten ruuhkautuminen ja koko päivystysketjun haasteet ovat hankaloituneet eri puolilla Suomea. Sosiaali- ja terveysministeriö järjesti perjantaina 16.12. keskustelutilaisuuden yhteispäivystysten tilanteesta perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiurun johdolla.
Tilaisuuteen osallistui erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon palveluista vastaavia henkilöitä tulevilta hyvinvointialueilta.
Keskustelussa kartoitettiin alueiden tilannetta ja ongelman ratkaisemiseksi jo tehtyjä tai tehtäviä toimenpiteitä. Yhteisenä haasteena lähes kaikilla alueilla oli potilaiden siirtyminen päivystyksestä jatkohoitoon. Tämä on johtanut pitkiin odotusaikoihin ja päivystysten ja erikoissairaanhoidon vuodeosastojen ruuhkautumiseen.
Sosiaali- ja terveysministeriössä on seurattu tilannetta säännöllisesti. Päivystysten ruuhkautuminen ei ole uusi ilmiö, mutta se on yleistynyt viime vuosien aikana. Syyt liittyvät muun muassa henkilöstön saatavuuteen ja vuodeosastopaikkojen vähentymiseen sekä ennen kaikkea kotiin annettavien palvelujen ja asumispalvelujen toimivuuteen.
Päivystykseen tulisi ohjautua vain sinne kuuluvia potilaita. Ennen päivystykseen hakeutumista tulisi ottaa yhteyttä erilaisiin neuvontapalveluihin, esim. 116117-palveluun, ellei kyseessä ole selvä hätätilanne tai kiireellistä arviointia tarvitseva tilanne.
Jatkohoitoon pääsyä asumispalveluihin ja perustason sairaaloihin sekä kotiin sinne vietävien palvelujen turvin on saatava toimivammaksi
Iäkkäiden palveluissa ratkaisuja on lähdetty hakemaan esimerkiksi henkilörakenteen monipuolistamisella. Tiettyjä tehtäviä voisivat tehdä muutkin kuin sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset.
Vuodenvaihteessa voimaantuleva sääntely yhteisöllisestä asumisesta mahdollistaa palvelurakenteen kehittämisen niin, että kaikille niille asiakkaille, jotka eivät tarvitse jatkuvasti läsnä olevaa henkilökuntaa löytyy tarpeita vastaava palvelu.
Iäkkäiden palveluihin tulisi myös osoittaa riittävät terveydenhuoltopalvelut, erityisesti lääkärikonsultaatiot, jotta tarpeettomia päivystyskäyntejä ja sairaalajaksoja voidaan vähentää.
Koulutuspaikkojen lisäämisen vaikutukset alkavat näkyä työvoimassa vuodesta 2023 alkaen.
Myös korona kuormittaa edelleen sosiaali- ja terveydenhuoltoa
Koronaepidemia, tavanomaista aikaisemmin alkanut influenssakausi ja muut kiertävät virustaudit vaikuttavat myös tämän hetken ruuhkiin.
Koronapotilaita on edelleen paljon ja hoitojaksot ovat pidentyneet. Koronatartuntojen vuoksi henkilökuntaa on pois useista eri yksiköistä, mikä mm. vaikuttaa siihen, ettei potilaita voida siirtää tarkoituksenmukaisiin jatkohoitopaikkoihin. Koronalla on myös pidemmän aikavälin vaikutusta sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön työssäjaksamiseen.
Kattavat korona- ja influenssarokotukset turvaavat sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden saatavuutta.
Lisätietoja
osastopäällikkö Anna Cantell-Forsbom
osastopäällikkö Taneli Puumalainen (koronatilanne)
neuvotteleva virkamies Satu Karppanen (iäkkäiden palvelut)
[email protected]