Sosiaali- ja terveysministeriö ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos tiedottavat
Uusi toimintasuunnitelma antaa keinoja ehkäistä lapsiin kohdistuvaa väkivaltaa

Uusi lapsiin kohdistuvan väkivallan ehkäisemisen toimenpidesuunnitelma Väkivallaton lapsuus sisältää 93 toimenpidettä 0-17-vuotiaiden lasten ja nuorten kohtaaman väkivallan ehkäisemiseksi. Sitä toteutetaan vuosina 2020–2025.

Suunnitelma kattaa fyysisen ja henkisen väkivallan, seksuaaliväkivallan ja nettihäirinnän ehkäisyn eri kasvu- ja toimintaympäristöissä. Toimenpidesuunnitelma on käsikirja lasten ja nuorten parissa työskenteleville ammattilaisille ja opiskelijoille sosiaali- ja terveydenhuollossa, poliisissa, sivistys- ja nuorisotoimessa, oikeuslaitoksessa ja järjestöissä.

Suunnitelmassa luetellut toimet perustuvat tutkimusnäyttöön ja ammattilaisten työssä esiin nousseisiin tarpeisiin. Käsikirja sisältää muun muassa tarkistuslistoja ja käytännönläheisiä toimia väkivallan ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi.

Väkivallan kohteeksi joutuneet lapset tarvitsevat nykyistä paremmin koordinoitua ja ajoitettua tukea. Suunnitelmassa onkin kiinnitetty erityistä huomiota väkivallalta suojaaviin tekijöihin ja uhkien varhaiseen havaitsemiseen. Riittävä, tilanteeseen sopiva tuki on hyvin tärkeää, jotta lapsella tai nuorella on mahdollisuus selvitä vaikeista kokemuksista. Monialaisen yhteistyön kehittäminen ja koulutus ovat olennaisia keinoja ehkäistä väkivallan haittoja.

Tutkimustiedon mukaan riski lapsiin kohdistuvalle väkivallalle kasvaa vanhempien erotessa tai kun vanhemmat ovat pahoin kuormittuneet. Riskitilanteet pitäisi havaita ajoissa, niissä pitää tarjota apua, tarvittaessa puuttua tilanteisiin ja ohjata avun piiriin.

Väkivalta häiritsee ja vaurioittaa lapsen kehitystä ja saa aikaan pelkoa ja epäluottamusta ihmisiin ja yhteiskuntaan. Haitallisilla lapsuuden aikaisilla kokemuksilla, kuten väkivallalla, on tutkimusnäytön mukaan yhteys sairastuvuuteen sekä väkivallan toistumiseen aikuisuudessa. Pahimmillaan väkivalta voi johtaa jopa kuolemaan. Inhimillisen kärsimyksen lisäksi väkivallasta aiheutuu kustannuksia mielenterveyden häiriöiden, riskikäyttäytymisen ja syrjäytymisen lisääntyessä.

Väkivallaton lapsuus -toimenpidesuunnitelmasta poimittua

• Lasten ja perheiden kanssa työskentelevien pitää ottaa puheeksi lapsen oikeus turvalliseen kasvuympäristöön ja väkivallan riskit.
• Kehitetään keinoja, joilla voidaan nykyistä paremmin tunnistaa vanhempien omia haitallisia lapsuuden kokemuksia ja siten ehkäistä väkivaltaa.
• Luodaan Suomeen kattava Barnahus-laatustandardeihin perustuva yhteistyömalli, joka varmistaa avun, tuen ja hoidon saamisen kaikille lapsille ja nuorille, joiden epäillään joutuneen pahoinpitelyn tai seksuaaliväkivallan kohteeksi.
• Varmistetaan, että väkivallan, häirinnän ja kiusaamisen uhka ja kokemukset otetaan puheeksi kaikissa opiskeluhuollon asiakaskohtaamisissa.
• Väkivallan ehkäisyssä huomioidaan erityisesti haavoittuvassa asemassa olevat lapset ja nuoret. Heitä ovat esimerkiksi vammaiset tai toimintarajoitteiset, etnisiin tai kielivähemmistöihin kuuluvat, kodin ulkopuolisessa sijaishuollossa olevat sekä seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvat lapset ja nuoret.
• Ammattilaisten valmiuksia tunnistaa ja puuttua erityiskysymyksiin, kuten kunniaan liittyvä väkivalta ja väkivaltainen extremismi, pitää parantaa.
• Lisätään seksuaaliväkivaltaan ja sen ehkäisyyn liittyvää koulutusta.
• Tiedotetaan lapsille ja nuorille selkeästi, minne voi ilmoittaa seksuaalisesta häirinnästä, houkuttelusta tai muusta väkivallasta ja mistä saa apua.

Väkivallan ehkäisy edellyttää eri ammattilaisten monialaista yhteistyötä. Siksi myös toimenpidesuunnitelman tekoon osallistui liki 80 asiantuntijaa eri organisaatioista ja siitä pyydettiin laajasti lausuntoja eri tahoilta. Julkaisusta on tulossa myös lyhennelmä ja englanninkielinen versio. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksessa (THL) toimii ohjausryhmä, joka seuraa suunnitelman toteuttamista.

Kansallinen lasten ja nuorten turvallisuuden edistämisen ohjelma koostuu kahdesta toimenpidesuunnitelmasta, joista ensimmäinen koskee tapaturmien ja itsemurhien ehkäisyä (2018).

• Väkivallaton lapsuus – toimenpidesuunnitelma lapsiin kohdistuvan väkivallan ehkäisystä 2020−2025 Osa II
• Kansallisen lasten ja nuorten turvallisuuden edistämisen ohjelman tavoite- ja toimenpidesuunnitelma vuosille 2018–2025: Osa I

Lisätietoja

Kehittämispäällikkö Ulla Korpilahti, THL, p. 029 524 8668, [email protected]
Johtava asiantuntija Taina Laajasalo, THL, p. 029 524 7777, [email protected]
Neuvotteleva virkamies Pirjo Lillsunde, STM, p. 029 516 3177, [email protected]