Hyppää sisältöön
Valtioneuvosto ja ministeriöt Media

Uimavesidirektiivistä yhteisymmärrys

Sosiaali- ja terveysministeriö
14.10.2005 6.50
Tiedote -

Euroopan parlamentti ja neuvosto pääsivät Brysselissä 12.10.2005 pidetyssä sovittelukomitean kokouksessa yhteisymmärrykseen uimavesidirektiivin uudistamisesta. EU:n ympäristöministerit saavuttivat kesäkuussa 2004 pidetyssä neuvoston kokouksessa yhteisymmärrykseen pitkään valmistellun direktiiviehdotuksen sisällöstä. Koska parlamentti ei hyväksynyt sitä neuvoston esittämässä muodossa ja asia jouduttiin viemään sovittelumenettelyyn.

Nykyinen vuodelta 1976 peräisin oleva direktiivi on vanhentunut, minkä vuoksi direktiiviuudistus on tervetullut. Uusi direktiivi sisältää parannuksia nykyiseen direktiiviin nähden ja poistaa nykyisen direktiivin vanhentuneisuudesta aiheutuneita ongelmia uimaveden valvonnassa. Sovittelukomitean hyväksymä muutettu direktiiviehdotus on muodollisesti hyväksyttävä vielä neuvostossa ja Euroopan parlamentissa. Näillä näkymin uusi uimavesidirektiivi olisi saatettava kansallisesti voimaan viimeistään vuonna 2008.

Direktiivissä säädetään uimavesien seurannasta, luokittelusta, laadun hallinnasta sekä uimaveden laatua koskevasta tiedottamisesta. Direktiivin tarkoituksena on ihmisten terveyden suojeleminen sekä ympäristön laadun säilyttäminen, suojeleminen ja parantaminen.

Direktiivissä uimavedeksi määritellään vesistö, jossa ui huomattava määrä ihmisiä ja jolle toimivaltainen viranomainen ei ole asettanut pysyvää uimakieltoa. Viranomaisen harkittavaksi jää, mikä paikallisten olosuhteiden perusteella katsotaan huomattavaksi määräksi ihmisiä. Suomessa tämän harkinnan tekee sosiaali- ja terveysministeriö. Tällä hetkellä komissiolle ilmoitetaan vuosittain tiedot noin 400 uimarannasta, joissa suurin kävijämäärä on vähintään 100 uimaria yhden päivän aikana. Direktiiviuudistus ei vaikuta näin määriteltyjen uimarantojen määrään.

Uuden direktiivin myötä Suomen uimavesien hyvä laatu tulee luokitteluissa nykyistä paremmin esille, kun laadun arviointi tehdään usean (3) uimakauden valvontatutkimustulosten perusteella eikä enää yksittäisen näytetuloksen perusteella, joka satunnaisesta syystä, esimerkiksi rankkasateesta johtuen on voinut olla todellista tilannetta huonompi.

Lisäksi uimaveden laadun arviointiin käytettävät mikrobiologiset muuttujat, suolistoperäiset enterokokit ja Escherichia coli -bakteerit, kuvastavat parhaiten uimareiden terveyden kannalta merkityksellistä uimaveden ulosteperäistä saastumista. Tällä hetkellä uimavesien laatua arvioidaan vielä 19 muuttujan, kuten esim. veden värin perusteella. Laadun perusteella uimavesi luokitellaan erinomaiseksi, hyväksi, tyydyttäväksi tai huonoksi. Jos uimavesi luokitellaan huonoksi, on yleisölle tiedotettava tästä terveyshaittojen ehkäisemiseksi. Lisäksi on ryhdyttävä toimiin huonon tilan syiden selvittämiseksi ja veden laadun parantamiseksi.

Jäsenvaltio laatii alueensa uimavesistä luettelon. Luetteloiduille kohteille tehdään uimavesiprofiilit, joissa kuvataan uimavesien ominaisuudet, uimaveteen vaikuttavat päästölähteet sekä näiden lähteiden merkitys uimaveden laatuun ja uimareiden terveyteen. Profiilit päivitetään säännöllisesti. Huonolaatuisten uimavesien profiilit tulee tarkistaa useammin kuin tyydyttävän, hyvänlaatuisen tai erinomaisen uimaveden profiili.

Uusi direktiivi korostaa yleisölle tiedottamista. Uimarantoja varten kehitetään kaikissa jäsenmaissa käytettävät yhtenäiset merkit ja symbolit. Uimaveden laadun ja sen parantamiseksi tehtävien toimenpiteiden lisäksi yleisölle tiedotetaan uimakauden aikaisista uimaveden seurantatuloksista. Myös sinileväesiintymät edellyttävät tiedottamista altistumisen ja sen myötä terveysriskien vähentämiseksi.

Lisätietoja:

Erikoissuunnittelija Outi Zacheus, Kansanterveyslaitos, puh. (017) 201 374 tai 040 736 2482

Yli-insinööri Leena Hiisvirta, sosiaali- ja terveysministeriö, puh. (09) 160 74112

Sivun alkuun