Työryhmä: lähisuhdeväkivallan sovittelun käytännöille tarvitaan yhteiset kriteerit
Suomessa tarvitaan yhteisesti sovitut kriteerit, millaisissa tapauksissa lähisuhdeväkivallan osapuolet voidaan ohjata sovitteluun. Näin toteaa sosiaali- ja terveysministeriön yhteydessä toimivan rikosasioiden sovittelun neuvottelukunnan asettama työryhmä.
Työryhmän mukaan lähisuhdeväkivaltarikosten sovittelua Suomessa voidaan jatkaa, mutta kansallisin toimenpitein on varmistettava, että sovittelu on kaikissa tilanteissa kansainvälisten sopimusten ja velvoitteiden mukaista.
Yhdenmukaiset ohjeet ja väkivallan riskinarvioinnin työvälineiden järjestelmällinen käyttäminen auttaisivat rajaamaan nykyistä yhdenmukaisemmin sovittelun ulkopuolelle tapaukset, jotka eivät menettelyyn sovellu. Näin on esimerkiksi silloin, kun lähisuhdeväkivalta on toistuvaa tai vakavaa. Hyvin tyypillistä on, että lähisuhdeväkivallan uhrit turvautuvat oikeusviranomaisiin vasta, kun väkivaltaa on jatkunut kauan.
Työryhmä korostaa, että sovittelu on aina vapaaehtoista ja se edellyttää molempien osapuolten suostumusta. Palvelu sovittelutoimistossa on asiakkaalle maksutonta.
Ohjeistus auttaisi myös tilanteissa, kun sovittelu keskeytetään.
Eri puolilla Suomea on kehitetty hyviä toimintamalleja lähisuhdeväkivaltaan puuttumiseksi. Nämä mallit on saatava käyttöön koko maassa. Lähisuhdeväkivallan ehkäisyä olisi suunniteltava kokonaisuutena, jossa uhrien auttamispalvelut, väkivaltaa käyttävien henkilöiden auttamispalvelut sekä yhteistyö eri toimijoiden välillä varmistetaan.
Työryhmä lisäisi myös alan koulutusta sovittelutoiminnan ammattihenkilöstölle, lähisuhdeväkivaltarikoksia sovitteleville vapaaehtoissovittelijoille sekä sovitteluun ohjaaville viranomaisille.
Sovittelu perustuu lakiin laki rikosasioiden ja eräiden riita-asioiden sovittelusta (sovittelulaki), ja se on yksi kokonaisuuden osa lähisuhdeväkivallan ehkäisytyössä. Sovittelun tavoite on ehkäistä rikosten uusimista.
Lähisuhdeväkivallasta kärsii vuosittain noin 130 000 suomalaista. Vuonna 2017 sovitteluun ohjattiin kaikkiaan 14 471 rikosasiaa, joista 2 482 eli 16 % oli lähisuhdeväkivaltarikoksia.
Lähisuhdeväkivaltarikosten sovitteluun osallistuvat viranomaiset toimivat sosiaali- ja terveysministeriön, sisäministeriön ja oikeusministeriön hallinnonaloilla. Aloitteen sovitteluun ohjaamiseksi voivat tehdä poliisi tai syyttäjä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on vastuussa sovittelun järjestämisestä valtakunnallisesti.
Selvitystyö perustuu pääministeri Juha Sipilän hallituksen tasa-arvo-ohjelmaan vuosille 2016–2019. Ohjelmassa lähisuhdeväkivallan sovittelu on otettu huomioon yhtenä toimenpiteenä. Työryhmän puheenjohtajana toimi johtaja Jari Keinänen sosiaali- ja terveysministeriöstä.
Sosiaali- ja terveysministeriö lähettää työryhmän esityksen saman tien laajalle lausuntokierrokselle muun muassa järjestöille.
Lisätietoja:
Johtaja Jari Keinänen, STM p. 02951 63311 (työryhmän puheenjohtaja), [email protected]
Erikoissuunnittelija Suvi Nipuli, THL, p. 029 524 7205, [email protected]