Työelämän ogelmatilanteisiin saa apua
Suomalainen keskustelu työelämästä on varsin ongelmakeskeistä. Julkisuudessa puhutaan jaksamisongelmista, epäasiallisesta kohtelusta, huonosta johtamisesta ja loppuun palamisesta. Monien mielestä suomalainen työelämä on kurjistunut kurjistumistaan. Toisenlaisiakin ajatuksia on ja niiden mukaan alati kiristyvät työn tehokkuus- ja laatuvaatimukset eivät ole este yrityksen henkilöstön työhyvinvoinnin ja työturvallisuuden kehittämiselle. Näiden asioiden lisääminen on taloudellisesti kannattavaa ja monia parannuksia pystytään tekemään ilman kustannuksia. Kyse voi olla niinkin yksinkertaisesta asiasta kuin keskustelun lisäämisestä työpaikalla.
Ongelmatilanteiden purkamiseksi on kehitetty monenlaisia menetelmiä ja ratkaisuja, työelämän hyviä käytäntöjä. Olemassa olevaa tietoa tulisikin käyttää aiempaa enemmän työyhteisöjen kehittämiseen, sillä hyvä työyhteisö auttaa jaksamaan työssä suurtenkin haasteiden edessä.
Joensuussa tiistaina 31.10.2006 järjestetyssä ”Hyviä käytäntöjä työelämään”
-seminaarissa esiteltiin mm. uudenlaisen keskustelukulttuurin luomista työpaikoille ja nolla tapaturmaa -ajattelua. Tilaisuuden avannut valtiosihteeri Leila Kostiainen sosiaali- ja terveysministeriöstä muistutti, että osasairauspäiväraha on uusi mahdollisuus kehittää työelämää. Seminaarijärjestelyistä vastasi sosiaali- ja terveysministeriön työelämän kehittämisohjelma Veto.
Avointa puhetta työelämään
Työpaikoille tulisi iskostaa uudenlainen avoin vuoropuhelun ja osallistumisen kulttuuri. Keskusteluyhteyttä ja vastuunottoa tarvitaan työelämän ja työpaikkojen kaikilla tasoilla. Vuoropuhelu on tarpeen niin esimiesten kuin työntekijöiden välillä, kuten myös eri ammattikuntien kesken. Näin pystytään luomaan uudenlainen työkulttuuri, esitteli apulaisylilääkäri, KESTO-ohjelman projektipäällikkö Tapio Lahti Työterveyslaitokselta. Hänen mukaansa työhyvinvoinnin kehittäminen ei ole irrallista toimintaa, joka voidaan ulkoistaa. Tasapuolinen mahdollisuus vaihtaa näkemyksiä, sekä mahdollisuus osallistua omaa työtä ja hyvinvointia koskevien asioiden suunnitteluun antaa ihmiselle hallinnan tunnetta työelämän vaatimusten keskellä. Jokainen voi myös pohtia, miten omalla toiminnallaan voi vaikuttaa työyhteisön hyvinvointiin.
Tavoitteena Suomen turvallisin maakunta
Tutkimusten mukaan nuorella työntekijällä on 50 prosenttia suurempi riski joutua työtapaturman uhriksi, kuin kokeneilla työntekijöillä. Pohjois-Karjalassa tämä riski on tiedostettu jo muutamia vuosia sitten, kun osa alueen yrityksistä lähti mukaan nolla tapaturmaa -hankkeeseen. Nolla tapaturmaa –mallissa yksikään tapaturma ei ole hyväksyttävä ja kaikista vaaratilanteista pitää oppia, selvitti työturvallisuusasiantuntija Kyösti Ikonen Kival Oy:stä.
Nolla tapaturmaa mallia toteutetaan Pohjois-Karjalassa paikallisten yritysten muodostamassa verkostossa, jossa panostetaan mm. työturvallisuuden merkitykseen menestyksellisen liiketoiminnan osana. Lisäksi verkosto on kehittänyt työturvallisuusopetusta yhteistyössä alueen ammatillisten oppilaitosten kanssa. Näin työmarkkinoille tulevilla nuorilla olisi paremmat valmiudet välttää työtapaturmia. Muina käytännön toimina Ikonen mainitsi mm. turvakymppi- ja aliurakoitsijoiden turvallisuusarviointikoulutuksen sekä arkipäivän tekojen merkityksen työturvallisuuden johtamisessa. Ikosen mukaan heidänyhteistyöverkostonsa tavoitteena on kuulua viiden vuoden kuluttua Suomen turvallisimpien maakuntien kärkijoukkoon.
Lisätietoja:
Projektipäällikkö Ismo Suksi, STM Veto-ohjelma, puh. 0400 409 717,
sähköposti: [email protected], www.klinikka.fi ja www.vetoatyoelamaan.fi
Työturvallisuusasiantuntija Kyösti Ikonen, Kival Oy, puh. 050 331 0375, sähköposti: [email protected]
Apulaisylilääkäri Tapio Lahti, Työterveyslaitos KESTO-ohjelma, puh. 050 569 8124, sähköposti: [email protected], www.ttl.fi/kesto