Alkoholi ja tupakka lyhentävät miehen elämää

Miesten ja naisten terveyserot ovat Suomessa suuria. Nainen elää keskimäärin kuusi ja puoli vuotta kauemmin kuin mies. Miehen lyhyempää odotettavissa olevaa elinaikaa selittävät ainakin miesten ja naisten toisistaan poikkeavat elintavat, erityisesti erot miesten ja naisten alkoholin käytössä ja tupakanpoltossa.

"Alkoholi aiheuttaa noin 25 prosenttia miesten ja naisten terveyseroista. Sekä alkoholin kulutus että humalahakuinen juominen on miesten keskuudessa paljon yleisempää kuin naisten. Miehet kuolevat alkoholiin neljä kertaa useammin kuin naiset. Erot ovat miesten vahingoksi niin kroonisissa haitoissa kuin akuuteissa haitoissa eli tapaturmissa ja henkirikoksissa", sanoo hallitusneuvos Ismo Tuominen.

Alkoholihaittoja voidaan ehkäistä rajoittamalla alkoholin saatavuutta, eli verotuksella ja alkoholin myyntipaikkoja ja -aikoja koskevilla rajoituksilla.

"Tiedetään, että väestötasolla alkoholin saatavuuden rajoittaminen on ylivoimaisesti tehokkain keino. On täysin mahdollista, että Kataisen hallituksen sopimat veronkorotukset ja alkoholilain uudistus kääntävät haittatilastot laskuun", toteaa Tuominen.

Kansallisen terveyserojen kaventamiseen tähtäävän toimintaohjelman tavoite on laskea alkoholin kulutus vuoden 2003 tasolle (9,4 litraa 100 %:sta alkoholia/henkilö) tai sen alle tämän vuoden loppuun mennessä. Tavoitetta ei aivan saavuteta, vaikka kulutus on laskenut vuosina 2008-2011 toteutettavan ohjelman aikana 10,5 litrasta 10 litraan.

Tupakointi on terveyserojen aiheuttajana suurin piirtein alkoholin veroinen tappaja. Miesten tupakointi on yleisempää kuin naisten. Vuonna 2010 noin 23 prosenttia miehistä tupakoi päivittäin, naisista noin 16 prosenttia. Miesten tupakanpoltto on kuitenkin selvästi vähentynyt vuosien kuluessa. Vielä vuonna 1990 päivittäin tupakoivia miehiä oli 33 prosenttia. Naisten tupakanpoltto sen sijaan on pysynyt samana tai ajoittain jopa lisääntynyt.

Tupakointia rajoittava lainsäädäntö yhdessä lisääntyvän terveystietoisuuden kanssa on vähentänyt tupakointia huomattavasti viime vuosikymmeninä.

"Tähän kehitykseen liittyy mielenkiintoinen havainto. Kun tupakoinnin terveysvaarat tulivat yleisesti tunnetuiksi, miesten tupakointi kääntyi selvään laskuun. Naisten tupakointi sen sijaan kasvoi siitä vielä vuosikymmenten ajan samalla, kun tupakkateollisuus markkinoi tupakointia osana naisten vapautumista", Tuominen kertoo.

Myös monet muut tilastot puhuvat karua kieltä miesten ja naisten terveyseroista. Korkeasta verenpaineesta kärsii 43 prosenttia miehistä, mutta vain 29 prosenttia naisista. Miehet sairastuvat useammin sepelvaltimotautiin kuin naiset. Ruokavalion eroista kertoo esimerkiksi se, että vuonna 2009 yli puolet miehistä ja vain alle kolmasosa naisista käytti niukasti marjoja ja hedelmiä.  

Kulttuuriset tekijät selittävät osaltaan terveyseroja ja etenkin alkoholin kulutusta ja tupakanpolttoa, mutta niihin on vaikea vaikuttaa.

"Miesten ja naisten väliset terveyserot ovat kaventuneet, mutta syy on siinä, että naiset juovat ja tupakoivat nykyisin enemmän kuin vaikkapa 40 vuotta sitten. Vielä 1970-luvulla naiset eivät saaneet mennä yksin ravintolaan ja vain "huonot naiset" polttivat kadulla. Nykyisin juuri muualla ei saakaan polttaa. Yhteiskunnan oikeussäännöt ovat myös kulttuurin heijastumaa, tarkemmin sanoen paheksunnan tai puuttuvan paheksunnan kulttuuria", Tuominen pohtii.

STM:n hallinnonalalla on viime aikoina tutkittu paljon heikon sosiaalisen ja taloudellisen aseman vaikutuksia terveyseroihin. On todettu, että noin puolet miesten ja noin kolmannes naisten kuolleisuuseroista johtuu elintavoista.

"Koko väestön hyvinvoinnin kannalta olisi perusteltua nostaa miesten ylikuolleisuus valtakunnallisen tasa-arvopolitiikan ylivoimaisesti suurimmaksi haasteeksi", Tuominen esittää.  

Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategiassa todetaan, että Suomen suuret hyvinvointi- ja terveyserot väestöryhmien ja sukupuolten välillä eivät häviä pelkästään sosiaali- ja terveydenhuollon toimenpitein: tehokkaimmin eroja kavennetaan eri hallinnonalojen tiiviillä yhteistyöllä. Työtä on tehtävä etenkin lasten ja nuorten parissa, jotta tulevaisuudessa terveyserot ovat pienemmät.

Toimittaja Ritva Kosonen