Ministerit Mattila ja Saarikko:
STM: Hallituksen budjettiesityksessä käytännön toimia eriarvoisuuden vähentämiseksi

Ministerien mukaan nyt tehdyt päätökset vähentävät eriarvoisuutta ja ovat kansalaisten yhdenvertaisuuden ja perheiden hyvinvoinnin kannalta oikeita. Maakunta- ja sote-uudistuksen valmistelun ja toimenpanon jatkuminen varmistetaan.

Päivärahoihin korotuksia, ikääntyneille työttömille eläketuki

- Ikääntyneiden työttömien kertaluonteinen eläketuki on hyvä päätös. Tuen piiriin pääsisi halutessaan 60 vuotta täyttänyt ja viisi vuotta työttömänä ollut henkilö. Näin vanhuuseläkkeelle siirtyminen olisi inhimillisesti sujuvaa. Eläketukeen osoitettu lisäraha mahdollistaa eläketuen voimaantulon 1.10.2019 lukien.

- Vähimmäispäivärahojen kuten sairauspäivärahan, vanhempainpäivärahan, kuntoutusrahan ja erityishoitorahan korottaminen työmarkkinatukea vastaavalle tasolle on merkittävä muutos aiempaan. Teimme tasokorotuksen tämän vuoden alusta tuomalla päivärahat toimeentulotuen tasolle ja nyt viemme projektin loppuun. Tällä toimenpiteellä vähennämme eriarvoisuutta ja ihmisten riippuvuutta perustoimeentuloturvasta, sanoo sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattila.

Budjetissa tehtiin nuorten ammatillisen kuntouksen kriteereihin lievennyksiä. Nuorelle maksetaan jatkossa kuntoutusrahaa koko kuntoutuspäätöksen ajalta osallistumistulona, ja tämä helpottaa nuorten kuntoutumista. Sairauspäivärahan 55 päivän omavastuuaikaan tehdään myös muutoksia. Nykykäytännössä sairauspäivärahan maksamiseen voi tulla 55 päivän odotusaika, jos hakijalla ei ole edeltävää työtuloa tai edeltävää etuutta, jota voidaan käyttää sairauspäivärahan määrän laskemiseen. Hallitus esittää, että tästä käytännöstä luovutaan, koska se on epälooginen eikä kohtele ihmisiä yhdenvertaisesti.

- Näillä toimenpiteillä tuemme vaikeassa asemassa olevien nuorten tietä kohti opiskelua ja työllisyyttä. Näin autamme nuoria eteenpäin elämässä, toteaa ministeri Mattila.

Ministeri Mattila muistuttaa myös hallituksen toimista yrittäjien aseman parantamiseksi. Tässä tarkoituksessa hallitus esittää, että perheen yrityksessä työskentelevät perheenjäsenet, joilla ei ole omistusosuutta yrityksessä, katsottaisiin jatkossa palkansaajiksi. Tavoitteena on, että muutos tulee voimaan vuoden 2019 aikana.

Hallitus kohdentaa lääkkeiden vuosiomavastuurajan alentamiseen 5 miljoonaa euroa.

- Lääkkeiden vuosiomavastuun pieneneminen helpottaa erityisesti vähävaraisten ja paljon lääkkeitä käyttävien ihmisten asemaa. Toivomme, että tämä päätös helpottaa ihmisten arkea ja he pystyvät hankkimaan tarvitsemansa lääkkeet, tiivistää ministeri Pirkko Mattila.

Lapsille ja perheille tukea

Lapsiperheiden arkea tuetaan kohdentamalla lapsiperheiden kotiapuun ja lastensuojeluun 25 miljoonaa euroa vuodelle 2019. Kotiapu on matalan kynnyksen palvelua perheiden tilapäisen avun tarpeeseen.

 - On tärkeää, että kotiapua on saatavilla silloin, kun sitä tarvitaan, pidän tätä panostusta hyvin tärkeänä, perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko toteaa. 

Kaikkien pienituloisimpien pikkulapsiperheiden perusturva paranee vanhempäinpävärahojen noustessa. Influenssarokoteohjelmaa kehitetään ja laajennetaan siten, että rokotusta tarjotaan jatkossa puolivuotiaista kuusivuotiaille. Rokotteiden hankintaan ehdotetaan 1 milj. euron lisäystä.

Adoptio- ja monikkoperheiden asema kohenee. Ulkomailta adoptoivien perheiden adoptiotuen tarkistamiseen ehdotetaan 300 000 euroa. Monikkoperheiden isille myönnetään isyysraha pidennettynä. Lapsesta yksin huolehtivalle äidille myönnetään oikeus isyysrahaa vastaaviin vanhempainpäivärahapäiviin, ja adoptiovanhemman vanhempainrahakautta pidennetään. 

Panostuksia hyvinvoinnin edistämiseen tutkimuksen ja teknologian avulla

Yliopistotasoisen terveyden tutkimus edistää väestön terveyttä ja hyvinvointia korkeatasoisen ja vaikuttavan tutkimuksen kautta. STM määrittelee yhteistyössä viiden erityisvastuualueen tutkimustoimikunnan kanssa tutkimuksen painotukset ja toimikunnat päättävät tutkimusrahoituksen osoittamisesta tutkimushankkeille. Terveydenhuollon yksikköjen yliopistotasoisen tutkimuksen rahoitus säilyy vuoden 2018 tasolla.

-Sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteydessä tehtävä tutkimus on tärkeä osa suomalaista terveydenhuoltoa, toteaa ministeri Saarikko.

Sosiaalialan osaamiskeskukset tekevät arvokasta työtä alueilla sosiaalialan käytännön työn, osaamisen, tutkimuksen ja koulutuksen yhdistämiseksi. Osaamiskeskuksien toimintaan hallitus kohdistaa vajaat kolme miljoonaa euroa.

Uuden sosiaali- ja terveydenhuollon tietojen käyttöä hallinnoivan lupaviranomaisen perustamiseen hallitus esittää 3,4 miljoonaa euroa. Uusi lupaviranomainen mahdollistaisi sen, että käyttöluvat sote-tietovarantoihin saisi yhdeltä luukulta ja että tietoja hyödynnettäisiin entistä paremmin sote-uudistuksessa. Lupaviranomaisen perustaminen siis sujuvoittaisi ja lisäisi sosiaali- ja terveystietojen käyttöä. Lisäksi lupaviranomainen tekisi tietojen käytön turvalliseksi, koska ne eivät joutuisi vääriin käsiin.

- Sosiaali- ja terveydenhuollon tietojen turvallinen ja sujuva käyttö auttaa tutkijoita, mutta myös muita. Kun tutkimuksen tekeminen nopeutuu, saadaan parempia lääkkeitä ja palveluita sekä toimivampaa hoitoa. Lupaviranomaisen perustamisella meillä on myös mahdollista luoda korkean osaamisen työpaikkoja Suomeen – olemmehan edelläkävijämaa sote-tietovarantojemme kanssa, ministeri Saarikko sanoo.

Maakunta- ja sote-uudistuksen valmistelu jatkuu

Maakunta- ja sote-uudistuksen valmistelun ja toimeenpanon tukeen ja ohjaukseen ehdotetaan yhteensä 211 milj. euroa. Määrärahatarvetta vähentää maakuntavaltuustojen toimikauden aloituksen myöhentyminen. Valmisteluvaiheen rahoitusta tullaan tarkastelemaan kokonaisuutena vuosia 2020−2023 koskevan julkisen talouden suunnitelmassa.

Lyhytkestoisen työn vastaanottaminen kannattavammaksi ja maatalousyrittäjien kriisituelle jatkorahoitusta

Lyhytkestoisen työn vastaanottamisen edistämiseksi työttömyysetuuden sovittelussa siirrytään nykyisestä tulon ansainta-ajankohdan mukaisesta sovittelusta tulon maksuajankohdan mukaiseen sovitteluun. Muutoksen arvioidaan vaikuttavan lyhytkestoisen työn ja osa-aikatyön vastaanottamiseen, ja näin parantavan työllisyyttä ja lyhentävän työttömyysjaksojen kestoa. Muutos vaikuttaa myönteisesti etuudensaajan taloudelliseen tilanteeseen.

Maatalousyrittäjien eläkelaitokselle (MELA) esitetään kolmen miljoonan euron jatkorahoitus Välitä viljelijästä -projektiin vuosille 2019−2020. Näin vahvistetaan viljelijöiden kriisitukea koko maassa.

Rintamaveteraanien ja varusmiehien asema

Rintamaveteraaneille mahdollistetaan uuden lainsäädännön kautta 1.11.2019 alkaen samat kotona asumista tukevat palvelut kuin sotainvalideille. Päätös varmistaa rintamaveteraanien palveluiden yhdenvertaisuuden kotipaikasta ja sotakohtalosta riippumatta, iloitsevat kummatkin ministerit.

Hallitus parantaa varusmiesten asemaa, jos varusmies vammautuu suorittaessaan asevelvollisuutta. Varusmiehellä olisi oikeus saada vamman tai sairauden aiheuttamasta pysyvästä haitasta kertakorvaus. Varusmiespalveluksessa kuolleen asevelvollisen lähiomaisilla olisi tulevaisuudessa oikeus henkivakuutusluontoiseen kertakorvaukseen.

Lisätietoja:

Erityisavustaja Niina Perälä, p. 0295 163 107 (yleiset kysymykset)
Erityisavustaja Kari Synberg, p. 0295 163 106 (yleiset kysymykset)
Erityisavustaja Elina Das Bhowmik, p. 0295 163 109 (yleiset kysymykset)
Erityisavustaja Satu Mäki-Lassila, p. 0295 163 110 (yleiset kysymykset)