Sote-uudistuksen johtoryhmä sai 2.12. kokouksessaan yleiskatsauksen valmisteluun
Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen johtoryhmä käsitteli kokouksessaan 2. joulukuuta muun muassa alustavia tuloksia kuntien kommenteista kuntien palvelutuotantoa koskevaan kyselyyn. Asialistalla oli myös sote-veromalli, maakunnan yleinen toimiala ja maakunnan rahoituksen malli sekä Uudenmaan sote-erillisselvitys.
Kunnat ottivat kantaa vaihtoehtoisiin palvelutuotannon malleihin
Erityisasiantuntija Antti Kuopila sosiaali- ja terveysministeriöstä esitteli alustavia tuloksia kuntien kommenteista kesällä 2019 tehdyn palvelutuotantokyselyn analyysistä.
Kesällä 2019 selvitettiin verkkokyselyllä kuntien näkemyksiä palvelujen järjestämisestä.
Kunnilta kysyttiin, haluaisivatko ne oikeuden tai velvollisuuden tuottaa palveluja, haluaisivatko ne tuottaa palveluja omalla verorahoituksellaan tai maakunnan kanssa tehtävän sopimuksen perusteella.
Kunnilta kysyttiin myös, millaisia palveluja ne haluaisivat tuottaa. Vastauksissa korostuivat toiveet hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tehtävistä.
Syksyllä 2019 kunnilta pyydettiin kommentteja kesän kyselyn tulosten yhteenvedosta ja analyysistä. Jälkimmäisellä kierroksella kunnilta kysyttiin erityisesti tiettyjen palvelujen järjestämisen sijoittumisesta.
Vastausaika päättyi marraskuun lopussa, joten tulosten analysointi on kesken. Raportti kommentoinnin tuloksista julkaistaan 12. joulukuuta.
Lähtökohtana on pitää verotuksen taso ennallaan
Hallitusneuvos Panu Pykönen valtiovarainministeriöstä esitteli veromallin valmistelun tilannekatsauksen.
Lähtökohtana on, että ansiotuloverotus ei kiristyisi, vaikka verotuksen mekanismi muuttuu.
Kuntaveroprosenttia alennettaisiin ja valtioveron osuutta suurennettaisiin. Kuntien yhteisöverotuotot pienenisivät mutta erotus kompensoitaisiin valtion rahoitusosuutta kasvattamalla.
Maakuntalain valmistelua varten on linjattava maakunnan yleisestä toimialasta
Erityisasiantuntija Erkki Papunen valtiovarainministeriöstä esitteli maakunnan yleisen toimialan määrittelyä ja maakunnan ja kuntien yhteistyörajapintaa.
Kunnilla on yleinen toimiala, mitä tarkoittaa sitä, että niillä on mahdollisuus ottaa omalla päätöksellään hoidettavakseen muitakin kuin lailla säädettyjä tehtäviä.
Uuden maakuntalain valmistelussa on linjattava maakunnan yleisestä toimialasta ja siihen sisältyvistä tarkemmista määrityksistä ja reunaehdoista eli siitä, millaisia tehtäviä maakunnille lailla säädetään.
Edellisen hallituksen esityksessä maakunnalle ei ollut suunniteltu yleistä toimialaa.
Maakunnan rahoitusmalli turvaa perustuslain mukaiset perusoikeudet
Finanssineuvos Markku Nissinen, neuvotteleva virkamies Ville Salonen ja hallitusneuvos Eeva Mäenpää valtiovarainministeriöstä esittelivät maakunnan rahoitusmallin valmistelun tilannetta.
Rahoitusmallissa pyritään siihen, että maakunnan laskennalliset ja todelliset kustannukset eivät pääse erkanemaan. Rahoitusmalli perustuisi väestön palvelutarpeeseen, varmistaisi rahoituksen paremman ennustettavuuden ja samalla sisältäisi maakunnille kannusteita kustannustason hillintään.
Uudenmaan sote-erillisselvitys etenee – HUSin asemasta on syntynyt yksimielinen esitys
Sosiaali- ja terveysministeriön strategiajohtaja Liisa-Maria Voipio-Pulkki esitteli osana Uudenmaan sote-erillisselvitystä syntynyttä ratkaisua HUSin asemasta.
HUS-työryhmä päätyi yksimielisenä esittämän mallia, jossa erikoissairaanhoidon järjestämisvastuu olisi yleisesti ja ensisijaisesti itsehallinnollisilla alueilla eli maakunnilla. HUSin järjestämisvastuu olisi toissijaista ja lakiin perustuvaa.
Lisätietoja:
kokouksen puheenjohtaja, hallitusneuvos Minna-Marja Jokinen, p. 0295 530 018, [email protected]
johtoryhmän puheenjohtaja, kansliapäällikkö Kirsi Varhila, p. 0295 163 338, [email protected]