Sote-integraatio on asiakkaan asialla

Kun sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevaa lakia ei saatu valmiiksi kuluvalla hallituskaudella, on julkisessa keskustelussa jo osin kyseenalaistettu sote-integraation merkitystä. Perustason palvelujen vahvistaminen ja integraatio kaikilla tasoilla ovat edelleen keskeiset tavoitteet.

"Sosiaali- ja terveydenhuollon integraation lisäämisen ponnin on turvata asiakkaille nykyistä eheämpiä palvelukokonaisuuksia. Integraation merkitys korostuu tilanteissa, joissa ihmisten auttaminen vaatii molempien sektoreiden asiantuntemusta", sanoo johtaja Päivi Voutilainen.

Vain kymmenen prosenttia väestöstä kerryttää valtaosan yhteiskunnan maksamista sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksista, joten tämän asiakasjoukon palvelujen toimiva koordinaatio ja ongelmien kasautumisen ehkäiseminen ovat erityisen tärkeitä.

Kaksi kolmesta tähän kymmeneen prosenttiin kuuluvista on ensisijaisesti sosiaalipalvelujen asiakkaita, joilla on myös terveyspalvelujen tarvetta. Joukossa on iäkkäitä palvelujen tarvitsijoita sekä päihde-, mielenterveys- ja vammaispalvelujen asiakkaita. Myös osa lastensuojelun asiakkaista kuuluu tähän ryhmään.

Integraatio parantaa Voutilaisen mukaan erityisesti näiden ihmisten asemaa. Korjaavaa työtä tarvitaan vähemmän, jos ihmiset saavat apua ennen ongelmien kärjistymistä. Monesti auttamiseen tarvitaan molempien sektorien asiantuntemusta ja palveluja, joten niitä on järkevää tuottaa yhtenä kokonaisuutena. Integraatio on yksi keino tiellä eettisen, sosiaalisen ja taloudellisen kestävyyden mahdollistavaan sosiaali- ja terveydenhuoltoon.

Uutta toimintakulttuuria luomassa

Rakenteiden ja toiminnan integrointi on Voutilaisen mielestä väline tavoitella hyvinvoinnin ja terveyden tasa-arvoa. Terveys ja toimintakyky ovat sosiaalisesti valikoivia niin, että heikompi terveys ja toimintakyky ovat yhteydessä heikompaan sosioekonomiseen asemaan. Muutoksessa on tärkeää pitää etualalla palvelujen käyttäjien näkökulmaa, muutoksen tuomaa lisäarvoa asiakkaalle. Lisäarvon saavuttamiseksi sosiaalihuollon integraatiovaateilla on ulottuvuutensa paitsi terveydenhuollossa, myös esimerkiksi perusopetuksessa ja ammatillisen koulutuksessa ja työvoimahallinnossa.

"Asiakkaalle tai potilaalle ei ole merkitystä, mille lohkolle palvelut sijoittuvat hallinnollisesti. Heille on tärkeää saada tarvitsemaansa apua."

Uuden kulttuurin luominen on haaste kaikille sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoille. Voutilainen korostaa, että kyse ei ole vain yhteistyön lisäämisestä, vaan kokonaan uudesta tavasta toimia. Sen juurtuminen vaatii toiminnallista muutosta tukevia rakenteita, järjestelmällistä toimeenpanoa sekä asennemuutosta. Integraatio edellyttää myös yhteisen tietoperustan järjestelmällistä rakentamista, integraatiota edistäviä tutkimushankkeita.

"Kummankin sektorin on opittava näkemään, mitä lisäarvoa toinen toisensa asiantuntemuksesta on saatavissa asiakkaan auttamiseen. Yhdessä saavutettu monipuolisempi ymmärrys tilanteesta auttaa kehittämään vaikuttavampia palveluja, jotka puolestaan tuottavat enemmän terveyttä ja hyvinvointia. Ja tämä puolestaan parempaa sosiaalista ja taloudellista kestävyyttä."

Sosiaali- ja terveydenhuoltoon jää jatkossakin selvästi vain sosiaali- tai terveyssektorin alueelle kuuluvia kehittämistarpeita. Monesti tarvitaan kuitenkin yhteistä työtä, jotta integraatiosta asiakkaalle koituva lisäarvo voi toteutua. Voutilainen käyttää esimerkkinä iäkkään ihmisen lonkkaleikkausta.

"Vaikka itse leikkaus menisi hienosti, se ei vielä yksin takaa hyvää lopputulemaa iäkkään ihmisen elämässä. Myös kuntoutuksen ja muiden kotiuttamisen jälkeen tarvittavien palvelujen on oltava oikea-aikaisia niin, että ne tukevat toimintakyvyn palautumista ilman viiveitä. Muuten leikkauksella saatu hyöty menetetään."

Kynnys ylitettävissä

Sosiaali- ja terveydenhuollon erilainen kehityshistoria on tuottanut kummallekin omat rakenteensa, toimintakulttuurinsa ja identiteettinsä ja luopuminen totutusta vaatii opettelua ja pohdintaa. Voutilainen uskoo sen onnistuvan parhaiten, kun tavoite asiakkaan edun toteutumisesta pidetään kirkkaana mielessä. "Integraation hyötyjen realisoituminen riippuu alan toimijoista ja vaatii tuekseen paitsi asennemuutoksia, myös jämäkkää muutosjohtamista."

Teksti: Paula Mannonen