Sosiaalityötä asiakkaan ehdoilla

Tukea tarvitsevien ihmisten mielestä on turhauttavaa viedä papereita viranomaiselta toiselle ja selostaa omia asioitaan joka kerta eri ihmiselle. Uusi sosiaalihuoltolaki korjaa näitä puutteita ja vastaa muutenkin paremmin asiakkaiden tarpeisiin", sanoo hallitusneuvos Lotta Hämeen-Anttila.

Nykyinen sosiaalihuollon lainsäädäntö on kuin tilkkutäkki, josta on vuosikymmenten aikana poistettu palasia ja johon on lisätty uusia. Peitossa on aukkoja ja ulokkeita, ja suojan paksuuskin vaihtelee palasten välillä.

"Lakeja on tehty eri ryhmille ja eri aikoina, joten palveluja saa sattumanvaraisesti. Tämä kaipasi korjaamista. Muutokseen on vaikuttanut myös sote-uudistuksen tavoite integroida sosiaali- ja terveyspalveluja tiiviimmin yhteen ja turvata yhtenäinen palvelutaso koko maassa. Valmistelussa on lisäksi otettu huomioon tulevia muutoksia, erityisesti toimeentulotuen siirto Kelalle," Hämeen-Anttila kertoo lain taustasta.

Oikeaan aikaan

Nykyisin tukea saa oikeaan aikaan, jos osaa mennä oikeaan aikaan oikealle luukulle. Muitakin esteitä on.

"Vanhemmat voivat arastella hakeutumista lastensuojelun piiriin, jolloin tuki voi jäädä saamatta ajoissa ilmeisestä tarpeesta huolimatta. Jatkossa perhepalvelut eivät enää edellytä lastensuojelun asiakkuutta ja muitakin tukitoimia on siirretty yleispalvelujen puolelle", Hämeen-Anttila sanoo.

Uuden lain mukaan yksilöllinen tuen tarpeen arviointi pitää tehdä heti asiakkuuden alkaessa. Samalla jokaiselle nimetään omatyöntekijä, jotta tilanteen selvittämistä ei joka kerta tarvitse aloittaa alusta.

Palvelujen kynnyksen madaltaminen palvelee Hämeen-Anttilan mielestä asiakkaiden ohella koko yhteiskuntaa. Pienilläkin toimilla voidaan saada aikaan parannusta, jos ne osuvat oikeaan hetkeen. Odottaminen sen sijaan pahentaa tilannetta ja vaikeuttaa ratkaisujen löytämistä.

Lain kustannukset ovat arviolta 32 miljoonaa euroa vuodessa, mutta ongelmien ehkäiseminen tuo myös säästöjä. Hämeen-Anttilan mukaan esimerkiksi viimeiset vuosikymmenet jatkunut lapsiperheiden kotiavun vähentyminen on näkynyt sijoitettujen lasten määrässä.

"Totta kai asiaan vaikuttavat monet tekijät, mutta jo maalaisjärjellä ajatellen palveluilla on vaikutusta. Sijoitettujen lasten määrä on kasvanut kymmenellä tuhannella samaan aikaan, kun kotipalvelun määrä on vähentynyt vastaavasti. Jos tukitoimet auttaisivat edes viittä tuhatta näistä lapsista asumaan kotonaan, se vähentäisi sosiaalitoimen kuluja 200 miljoonalla eurolla."

Uusia palveluja

Tuomioistuimet voivat avioerotilanteessa päättää, että vanhemman ja lapsen tapaamisen tulee olla valvottu esimerkiksi vanhemman päihteidenkäytön vuoksi. Kun tapaamisten järjestämisvastuuta ei ole aiemmin nimetty, riitaisassa erotilanteessa tapaamiset voivat jäädä toteutumatta. Uuden lain mukaan tehtävä kuuluu kunnalle.

"Tapaaminen on tärkeää, mutta se on toteutettava lapsen ehdoilla. Siksi on hyvä, että kunnat vastaavat palvelun järjestämisestä", Hämeen-Anttila sanoo.

Lailla ehkäistään myös nuorten syrjäytymistä. Kaikki eivät osaa hakea nuorisotakuun mukaista opiskelu- tai työpaikkaa ja monet keskeyttävät sen heti alkuun hakeutumatta muualle. Uuden lain mukaan omatyöntekijä seuraa jatkossa tilannetta ja voi toimia nuorten apuna.

Toimintakulttuuri muuttuu

Hämeen-Anttila korostaa, että sosiaalihuolto on käytännönläheistä toimintaa, jolle lakiuudistus luo yhtenäisen mallin ja säännöt aina asiakkaan saapumisesta lähtien. Tärkeä osa prosessia on viranomaisten yhteistyö, joka vähentää asiakkaan tarvetta juosta luukulta toiselle.

"Kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevien ihmisten kohdalla päätöksiä tehdään yhdessä eri viranomaisten kanssa, mutta muissakin tapauksissa viranomaisten on oltava yhteydessä tarvittaviin tahoihin. Se vaatii toimintakulttuurin muutosta, joka voi viedä oman aikansa."

Lakiin kirjatut hyvät käytännöt toimivat jo monin paikoin, eivätkä esimerkiksi omatyöntekijät tai palvelutarpeen arviointi ole mitään täysin uusia asioita. Hämeen-Anttila uskookin kuntien selviävän hyvin lain toimeenpanosta. Sitä tukee myös saatu myönteinen palaute.

"Meillä on pitkään puhuttu tarpeesta ehkäistä ongelmia pelkän korjaamisen sijasta ja nyt otamme suuren harppauksen tähän suuntaan. Sosiaalihuollon kentällä pidetään hyvänä, että asioihin voidaan vaikuttaa ajoissa ja että palvelut ovat helposti niitä tarvitsevien saatavilla."

Teksti: Paula Mannonen