Kuntouttavan työtoiminnan velvoittavuus 1.1.2010 alkaen

(Tämä kuntainfo 14a/2009 korvaa kuntainfon 14/2009; kuntainfoon 14/2009 verrattuna lisätty ylläpitokorvausta ja toimintarahaa koskeva kappale)

Kuntouttavan työtoiminnan velvoittavuuden alle 25 vuoden ikäraja poistuu vuoden 2010 alusta alkaen.  Ikärajan poisto toteutetaan muuttamalla kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain (189/2001) 10 §:n  viittaussäännöstä sekä työttömyysturvalain (1290/2002) 8 luvun 6 §:n  ja toimeentulotuesta annetun lain (1412/1997) 10 §:n seuraamuksia koskevia säännöksiä siten, että kuntouttavasta työtoiminnasta kieltäytymisen tai sen keskeyttämisen seuraamukset ovat samanlaiset sekä 25 vuotta täyttäneille että alle 25-vuotiaille. Aiemmin kuntouttavan työtoiminnan kieltäytymisestä tai keskeyttämisestä aiheutuvat seuraamukset ovat koskeneet vain alle 25-vuotiaita henkilöitä.

Ikärajan poiston myötä kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain 3 §:ssä tarkoitetut aktivointiedellytykset täyttävät, kuntouttavasta työtoiminnasta kieltäytyvät tai sen keskeyttävät 25 vuotta täyttäneet henkilöt menettävät oikeuden työmarkkinatukeen 60 päivän ajalta kieltäytymisestä tai keskeyttämisestä lukien tai heidän toimeentulotuen perusosaansa voidaan alentaa enintään 20 prosentilla. Alentaminen voi olla kestoltaan enintään kaksi kuukautta kerrallaan. Toistuvasta kuntouttavasta työtoiminnasta kieltäytymisestä tai sen keskeyttämisestä voidaan lisäksi asettaa työssäolovelvoite tai alentaa toimeentulotuen perusosaa enintään 40 prosentilla. Toimeentulotuen perusosan alentaminen voidaan toteuttaa edellyttäen, että se ei vaaranna ihmisarvoisen elämän edellyttämän turvan mukaista välttämätöntä toimeentuloa eikä alentamista voida pitää muutenkaan kohtuuttomana.

Ikärajan poiston tavoitteena on aktiivisen sosiaalipolitiikan keinoin parantaa pitkään työttömänä olleiden 25 vuotta täyttäneiden henkilöiden työllistymismahdollisuuksia ja elämänhallintakykyä ja ehkäistä siten syrjäytymistä.

Kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain 3 §:n aktivointiedellytykset säilyvät ennallaan. Niiden mukaisesti 25 vuotta täyttäneet henkilöt tulevat jatkossakin kuntouttavan työtoiminnan piiriin alle 25-vuotiaita myöhemmin.

Työmarkkinatukeen oikeutetulle tai toimeentulotukea saavalle 25 vuotta täyttäneelle henkilölle, jolle on laadittu työnhakusuunnitelma, tulee kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain 3 §:n 2 momentin nojalla laatia aktivointisuunnitelma, kun hän on saanut työmarkkinatukea vähintään 500 päivältä tai 500 työttömyyspäivärahapäivän täytyttyä työmarkkinatukea vähintään 180 päivältä taikka henkilön pääasiallisena toimeentulona on viimeisen 12 kuukauden aikana ollut työttömyyden johdosta maksettu toimeentulotuki. Aktivointisuunnitelman laatii työ- ja elinkeinotoimisto ja kunta yhdessä pitkään työttömänä olleen henkilön kanssa.

Aktivointisuunnitelmaan tulee sisällyttää asiakkaan tarpeen mukaisia työ- ja elinkeinohallinnon ja/tai kunnan järjestämiä palveluja ja toimenpiteitä. Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta painotti lakiehdotuksesta antamassaan lausunnossa (TyVL 23/2009 vp), että aktivointisuunnitelmaa laadittaessa asiakkaan palvelutarve tulee kartoittaa huolellisesti. Palvelujen ja toimenpiteiden tarvetta tulisi arvioida ja suunnitella henkilön elämänhallinnan lisäämiseksi ja työllistymisen edistämiseksi. 

Kuntouttavaa työtoimintaa tulee kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain 8 §:n mukaan sisällyttää aktivointisuunnitelmaan, jos työ- ja elinkeinotoimisto arvioi, ettei asiakkaalle voida viimeistään kolmen kuukauden kuluessa tarjota työtä tai työllistymistä edistäviä toimenpiteitä. Myös työelämä- ja tasa-arvo- sekä sosiaali- ja terveysvaliokunta (StVM 46/2009 vp) korostivat kuntouttavan työtoiminnan olevan kuitenkin toissijainen toimenpide työ- ja elinkeinohallinnon työllistymistoimenpiteisiin ja palveluihin nähden. Kuntouttava työtoiminta ei voi toissijaisena toimenpiteenä korvata työnhakusuunnitelman mukaisia ensisijaisia toimenpiteitä.

Valiokunnat korostivat lisäksi, että kuntouttavan työtoiminnan alkaessa tai sen aikana tulee selvittää henkilön työ- ja toimintakyky ja järjestää hänelle hänen tarvitsemansa hoito ja kuntoutus elämänhallinnan lisäämiseksi, toimintakyvyn vahvistamiseksi ja työllistymisen edistämiseksi. Kuntouttavan työtoiminta tulisi järjestää siten, että se vastaa sisällöltään kunkin osallistujan yksilöllisiä tarpeita.  Sisällön kehittäminen edellyttää sekä asiakkaan riittävää ohjausta ja tukemista että riittävän mielekkäiden, tavoitehakuisten työtoimintapaikkojen järjestämistä. Mielekkäällä, hyvin järjestetyllä ja oikea-aikaisella kuntouttavalla työtoiminnalla on mahdollista motivoida asiakasta osallistumaan ja kannustaa jatkamaan työelämässä sekä parantaa hänen elämänhallintaa ja ehkäistä syrjäytymistä.

Kuntouttavaan työtoimintaan osallistuvalle työmarkkinatuen saajalle maksetaan työttömyysturvalain 10 luvun 6 §:n 2 momentin nojalla ylläpitokorvausta niiltä päiviltä, joina hän tosiasiallisesti osallistuu kuntouttavaan työtoimintaan. Kuntouttavaan työtoimintaan osallistuvalle toimeentulotuen saajalle puolestaan maksetaan toimeentulotuesta annetun lain 10 a §:n nojalla julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain (1295/2002) 10 luvun 3 §:ssä tarkoitetun ylläpitokorvauksen suuruinen toimintaraha osallistumispäivää kohti. Ylläpitokorvauksen ja toimintarahan suuruus nousi kahdeksasta eurosta yhdeksään euroon vuoden 2010 alussa.

Kunnille maksetaan kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain 24 §:n nojalla kuntouttavan työtoiminnan järjestämisestä valtion korvausta 10,09 euroa jokaisesta kuntouttavaan työtoimintaan osallistuvasta henkilöstä järjestettyä toimintapäivää kohden. Valtion korvauksen myöntämis- ja maksamismenettelystä säädetään valtion korvauksesta kuntouttavan työtoiminnan järjestämiseen annetulla valtioneuvoston asetuksella (457/2001). Lisäksi valtio osallistuu kuntouttavan työtoiminnan kustannuksiin sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain (733/1992) ja kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain (voimaan 1.1.2010; tasavallan presidentti vahvisti 29.12.2009) mukaisesti siltä osin kuin järjestämisen kustannukset ylittävät edellä mainitun valtion erillisen korvauksen.

ylitarkastaja Virpi Vuorinen, puh. 09 160 73759
neuvotteleva virkamies Aini Kimpimäki 09 160 74133