Selvityshenkilöt: Leikkaustoiminnan osaaminen koottava riittävän suuriin sairaaloihin
Harvoin tehtäviä toimenpiteitä ja kustannuksiltaan kalliita leikkauksia tulisi jatkossa tehdä nykyistä harvemmissa sairaaloissa. Myös päiväkirurgisten toimenpiteiden työnjakoa pitäisi järkevöittää. Näin taattaisiin paremmin potilasturvallisuus, toimenpiteiden taloudellisuus ja hoidon laatu, todetaan 30. syyskuuta julkaistussa Reijo Haapiaisen ja Petri Virolaisen periaateselvityksessä kirurgisen toiminnan kokoamisesta.
Suomessa rintasyöpää leikataan yli 30 sairaalassa, mutta vain seitsemässä sairaalassa on yli 200 leikkausta vuodessa eli yksi työpäivää kohden. Miesten yleisimmän syövän eli eturauhansyövän leikkauksista 80 % tapahtuu viidessä yliopistosairaalassa. Loput 20 % leikataan 20 muussa sairaalassa. Viime vuonna lonkan keinonivelleikkauksia tehtiin 52 sairaalassa. Näistä 40 sairaalaa leikkaa vähemmän kuin yhden lonkan keinonivelleikkauksen työpäivää kohden.
Selvityshenkilöiden mukaan vaativaa kirurgiaa voidaan tehdä laadukkaasti ja turvallisesti vain sairaaloissa, joissa on riittävät leikkausmäärät. Käytettävissä tulee olla riittävät voimavarat tehohoitoon ja vuodeosastohoitoon sekä ympärivuorokautinen päivystysvalmius riittävän monella lääketieteen erikoisalalla. Vaativaa kirurgiaa pitäisi siten koota viiteen yliopistosairaalaan sekä laajan päivystysvalmiuden keskussairaaloihin.
Selvityksen mukaan operatiivisten erikoisalojen kokoamiselle, sairaaloiden väliselle työnjaolle ja toimintojen porrastukselle on monia lääketieteellisiä, toiminnallisia ja taloudellisia perusteita. Kiireellistä ja kiireetöntä kirurgista toimintaa on suunniteltava ja johdettava yhtenä kokonaisuutena.
Riittävän suurissa sairaaloissa on parempi valmius jatkuvaan osaamisen ylläpitämiseen ja koulutukseen. Lisäksi niissä voidaan järjestää tarkoituksenmukaisesti toiminnan prosessit ja kuntouttavat hoitoketjut. Tämä parantaa valmiutta hoitaa myös tarvittavat päivystysleikkaukset mahdollisimman hyvin.
Leikkaussalivarustelun ja hoitoon käytettävän välineistön kustannukset ovat nousseet jatkuvasti. Kalliita laiteinvestointeja ei ole järkevää tehdä pienempiin sairaaloihin. Oikein toteutettuna ja alueellisesti sijoitettuna uuden teknologian vaatimat kalliit laitteet mahdollistavat yhä useammalle potilaalle nykyaikaisen, turvallisen ja laadukkaan kirurgisen erikoissairaanhoidon. Lisäksi hoidon saatavuus on parempi asuinpaikasta riippumatta.
Erityisesti päiväkirurgiassa olisi syytä yhdenmukaistaa toimenpiteiden aiheita (indikaatioita) ja tarkoituksenmukaista työnjakoa. Pienissä keskus- ja aluesairaaloissa ei ole enää nykyisin mahdollisuutta tarjota väestölle riittävästi kirurgian suppeiden erikoisalojen osaamista. Nykyisillä sairaanhoitopiirien käyttämillä erilaisilla ostopalvelujärjestelmillä tai osaulkoistuksilla ei voida luoda taloudellista ja tehokasta toimintatapaa. Se ei myöskään varmista jatkuvuutta, kehittämistyötä tai sitouta henkilöstöä.
Selvityksessä ehdotetaan, että nykyisillä erityisvastuualueilla ja tulevilla viidellä yhteistyöalueella sovitaan yhteisesti maakuntien eri sairaaloiden profiloitumisesta, työnjaosta, hoitoketjuista, kalliista investoinneista ja sairaaloiden varustelusta. Alueelliset olosuhteet ja erityistarpeet vaikuttavat siihen, millainen työnjako sovitaan kaikille ympärivuorokautisesti päivystäville keskussairaaloille. Kunkin sairaalan toiminta on suunniteltava siten, että osaavaa henkilökuntaa on riittävästi myös päivisin ja tarvittaessa ympärivuorokauden. Operatiivisten erikoisalojen toiminnan uudelleen järjestäminen 2020-luvun tarpeita vastaavaksi vaatii vahvaa valtakunnallista ja alueellista ohjausta ja vastuuta.
Selvitys on osa päivystyksen ja erikoissairaanhoidon
uudistusta
Selvityshenkilöiden ehdotus on osa hallitusohjelman mukaista päivystyksen ja erikoissairaanhoidon uudistuksen kokonaisuutta, jota valmistellaan sosiaali- ja terveysministeriössä.
STM sai uudistusta koskevasta lakiluonnoksesta noin 300 lausuntoa syyskuun puolivälissä. Lakiluonnoksessa ehdotettiin muutettavaksi kiireellisen hoidon säädöksiä siten, että maassa olisi 12 ympärivuorokautista laajan päivystyksen yksikköä (5 yliopistosairaalaa ja 7 keskussairaalaa). Muissa keskussairaaloissa (8) järjestettäisiin ympärivuorokautinen perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteispäivystys.
Sairaaloiden tarkemmasta työnjaosta, osaamisen kokoamisesta ja tiettyjen toimenpiteiden keskittämisestä on valmisteilla uusi valtioneuvoston asetus. Asetuksen lausuntokierros toteutetaan tämän vuoden loppuun mennessä. Asetuksen on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2017 alussa. Vaiheittaisen toimeenpanon siirtymäajoiksi on suunniteltu 1-3 vuotta.
Lisätietoja
professori Reijo Haapiainen, p. 040 731 3339
sairaalajohtaja Petri Virolainen, p. 050 438 3662
johtaja Liisa-Maria Voipio-Pulkki, STM, p. 029 163 382
lääkintöneuvos Timo Keistinen, STM, p. 029 516 3385
Liitteet:
- Päivystysuudistus (alueuudistus.fi)