Toimintaympäristö kuvattu: elintavat terveellisempiä mutta yhteiskunta polarisoituu
Näin arvioidaan ministeriöiden virkamiesten koostamasta Suomen toimintaympäristön kuvauksesta.
Tarkoituksena on tarjota päättäjille ja kansalaisille tietoa suomalaisen poliittisen päätöksenteon ympäristöstä. Toimintaympäristön kuvaus ja ministeriöiden vielä viimeistelyssä olevat tulevaisuuskatsaukset ovat hyvää taustatietoa mm. seuraavan hallitusohjelman valmistelussa.
Yhteiskunta polarisoituu yhä enemmän. Esimerkiksi nuorista vain pieni osa kokee huono-osaisuutta, syrjäytymistä ja terveysongelmia. Tuloerot ovat Suomessa kansainvälisesti verrattuna edelleen pienet. Ne ovat kuitenkin kasvaneet viime vuosina suhteellisen nopeasti verrattuna muihin OECD-maihin.
Sekä nuorten että aikuisten elintavat ovat kehittyneet myönteiseen suuntaan. Muun muassa tupakkaa ja alkoholia kuluu vähemmän, eikä ylipainoisten määrä enää kasva. Suomalaiset sairastavat vähemmän kansantauteja, kuten sydän- ja verisuonisairauksia. Sen sijaan liikkumattomuus on noussut tupakointiin ja lihavuuteen rinnastettavaksi terveyshaitaksi.
Myös mielenterveyden häiriöt ovat yleistyneet ja nuorten määrä työkyvyttömyyseläkkeellä kasvaa. Yli 2000 alle 30-vuotiasta jää vuosittain työkyvyttömyyseläkkeelle pelkästään mielenterveyssyiden vuoksi. Määrä on kaksinkertaistunut kymmenessä vuodessa. Sekä yksilölle että kansantaloudelle on kallista, jos työura päättyy aikaisin.
Julkiset palvelut talouskasvun osatekijäVäestön ikärakenteen muutos kasvattaa menoja ja se on haasteellista, kun maksajia on yhä vähemmän. Puhutaan julkisen talouden kestävyysongelmasta. Sitä voidaan pienentää rakenneuudistuksilla, jotka kasvattavat taloutta ja hillitsevät menojen kasvua.
Sosiaalisesti vakaa yhteiskunta muodostaa perustan talouselämälle ja kilpailukyvylle. Julkiset palvelut, kuten päivähoito turvaavat myös työn ja perheen yhteensovittamisen, jolloin on mahdollista käydä töissä.
Hyvinvoinnin rahoitus nojaa talouskehitykseen ja julkisesti rahoitetut palvelut ovat talouskasvun tärkeä osatekijä. Panostus terveyteen, hyvinvointiin ja osaamiseen turvaa talouskasvun.
Palvelut on jatkossakin turvattava kaikille koko maassa. Jotta se olisi mahdollista, on julkisen palvelutuotannon tuottavuutta ja vaikuttavuutta parannettava. Tässä sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisella on tärkeä rooli.