Pohjois-Pohjanmaan asukkaat pääsevät vaikuttamaan hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyöhön omissa kunnissaan

Kuntien rooli kuntalaistensa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä on keskeinen. Hyte-kunta- ja kyläkorttiin kirjataan asukkaiden mielipiteet hyvinvoinnista ja sen kehittämisestä.

Pohjois-Pohjanmaan kuntien huoli siitä, että maakunta katsoisi kaikkia kuntia samanlaisina, herätti ajatuksen tehdä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen eli hyte-kuntakortteja. 

”Maakuntavaltuutetuille annettavassa hyvinvointikertomuksessa pitäisi tuoda esiin paitsi maakunnan tilannetta kokonaisuutena, mutta myös kuntien erityisyyttä. Haluamme antaa kunnille mahdollisuuden näyttäytyä erilaisina, muutenkin kuin vain yhtenä palkkina kaikki kunnat erottelevissa kaaviokuvissa. Vaikka yhteisiä tekijöitäkin on, jokaisella kunnalla on myös omanlaisiaan haasteita ja vahvuuksia kuntalaistensa hyvinvoinnin suhteen”, asiantuntija Sanna Salmela Pohjois-Pohjanmaan maakuntauudistuksen valmistelusta sanoo. 

Hyte-kuntakorttien ideointi aloitettiin tämän vuoden alussa. Korttien valmisteluun haettiin mallia Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen maakuntakohtaisista infograafeista. Kortissa on aluksi perustietoa kunnasta, jonka jälkeen siihen voidaan nostaa kunnan omia erityispiirteitä ja strategisia painopistealueita. 

Kunnat sopivat lähiaikoina keskenään, mitkä ihmisten hyvinvointiin vaikuttavat asiat, kuten elinympäristö ja asuminen, päätyvät korttiin. Kunnilla on mahdollisuus tuoda lyhyesti esiin, mitä haasteita tai vahvuuksia niillä on. Esimerkiksi mikä on kuntalaisten taloudellisen toimeentulon tilanne. 

”Yhteisessä työpajassa toukokuun lopussa ideoimme kortin sisältöä. Yksi idea oli se, että kortissa voisi olla kohta: Tämän meidän kuntamme ainakin tekee hytessä. Sovimme, että muutaman kunnan kanssa pilotoimme, mikä voisi olla kortin sisältö ja ulkonäkö”, Salmela kertoo. Korttiin olisi tulossa samat pääotsikot, mutta kunta tuottaa itse sisällön. ”Kunnat ovat kuitenkin lähimpänä kuntalaista. Kuntien rooli kuntalaistensa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä on keskeinen”, hän jatkaa. 

Arkisilla asioilla on valtava vaikutus

Hyte-kuntakortin kehittämisen kyljessä syntyi hyte-kyläkortti, joiden käyttömahdollisuuksia ideoidaan nyt monessa Pohjois-Pohjanmaan kunnassa. Iin kunnassa on käynnissä pilotti, jossa kerätään kyläläisten kokemuksia asioista, jotka saavat arjen sujumaan. 

”Viime syksynä teimme kyläkierroksia, joissa kysyimme kyläläisiltä, mitä on hyvinvointi ja mitä toivoisit hyvinvoinnilta. Verrattuna sähköiseen kyselyyn, tämä oli toimivampi”, tapahtumavastaava Riitta Räinä Iin kunnasta kertoo. 

”Kyläyhdistys täyttää kortin. Korttiin kirjataan, mitkä kyläläisten hyvinvointiin liittyvät asiat omassa kylässä on hyvin, ja mitä pitäisi kehittää. Esimerkiksi ikäihmisellä se voi yksinkertaisesti olla se, että hän ei pääse ulos, kun ei jaksa kolata pihaa. Pihan ylläpito vaivaa mieltä ja vaikuttaa hyvinvointiin. Hyvin arkiset asiat vaikuttavat siihen, koemmeko elävämme hyvää vai huonoa elämää”, Salmela toteaa. 

Salmelan mielestä Iin-mallin avulla päästään lähemmäs käytäntöä. ”Kyläkortti-prosessi on kesken ja ideointi vasta päässyt alkuun, mutta jo nyt muutama kunta on lähtenyt rohkeasti ideoimaan ja pilotoimaan. Toivottavasti jatkossa hyte-kyläkortti ajatusta sovelletaan mahdollisimman monessa kunnassa”, Salmela toivoo. ”Mitä kaikkea kyläyhdistys tekee niin, se on hyvinvointipalvelua uuden maakuntauudistuksen jälkeen. Tästä kaikki ovat samaa mieltä”, Räinä jatkaa. 

Hyte-kyläkortista hyvinvointikertomukseen

Jokaisesta kylästä tehdään oma kyläkortti, jotka Iin kunta kerää yhteen. Kyläkorteista muodostuu runko hyvinvointikertomukseen. Hyvinvointikertomuksesta taas saadaan pohja kuntastrategian tekemiseen. 

”Nykyään hyvinvointikertomuksen käsittely ja tavoitteiden asetanta on erilaista kuin ennen. Esimerkiksi nuorten asiat käsitellään nuorisovaltuustossa ja ikäihmisten vanhus- ja vammaisneuvostossa. Kaikki nämä jutut tulevat aidosti ja oikeasti kuntalaisten eli arjen asiantuntijoiden kuulemisten kautta”, Räinä kuvailee. 

Kylät solmivat kunnan kanssa hyvinvointisopimuksen tai -lupauksen, jonka tekemistä seurataan. Räinä on huomannut, miten ensimmäistä kertaa viimeisen vuoden aikana ihmiset ovat ottaneet mielellään osaa hyvinvointikertomuksen ja -sopimuksen tekoon – mukana on aitoa tekemisen tunnelmaa. 

Hyvinvointisopimuksesta kumpuaa myös hyvinvointilupaus, joka voi yksinkertaisesti olla se, ettei yksikään yrittäjä myy alle 16-vuotiaalle energiajuomia. ”Se on tosi mahtava hyvinvointilupaus! Yritykset sitoutuivat tähän allekirjoittamalla sopimuksen. Ja aina kun Iissä aloittaa uusi yrittäjä, hän on automaattisesti mukana lupauksessa. Tästä on tullut hyvä käytäntö”, Räinä iloitsee. 

Yhdistyksillä tärkeä rooli

Tärkeimmiksi hyvinvoinnin tekijöiksi nousevat hyvin arkiset asiat, kuten asuminen ja onnellisuus, ikäihmisillä rakkaus. ”Iihin on muuttanut paljon lapsiperheitä, ja heidän perässään muuttavat ikäihmiset, isovanhemmat. Yhteisöllisyys nousee ihan selkeästi, kun mietitään, millä tavalla kotiudutaan uuteen ympäristöön, ja miten saadaan uusia ystäviä. Yhdistystoiminnalla on tässä tärkeä rooli”, Räinä kertoo. 

Iissä ja muissakin Pohjois-Pohjanmaan kunnissa on tänä vuonna uudistettu yhdistysavustukset. Uudistuksen tavoitteena on tukea yhteisöllisyyttä. ”Järjestöavustusten kautta palkitaan niitä yhdistyksiä, jotka todella ovat edistäneet yhteisöllisyyttä. Pohja menee pois, jos sopimus on pelkkä henkinen sopimus. Avustuksilla ja seurannalla pystymme ohjaamaan tekemistä”, Räinä sanoo. 

Kyläkortin toimivuutta testataan kaupungeissa

”Kunta- ja kyläyhteisöjen sekä asukasyhdistysten merkitys hyte-työssä on vahvassa nousussa Pohjois-Pohjanmaalla, ja uskon että muuallakin. Hyvinvointi ja terveys ovat ensisijaisesti kunnan asia, mutta se on myös kaikkien muidenkin toimijoiden yhteinen asia”, Salmela toteaa. 

Isojen kaupunkien kaupunginosat ovat kuin pieniä kyliä kaupunkien sisällä. Kaupunginosilla on omanlaisensa tyyli ja identiteetti niin kuin on kylilläkin.

”Näen suurten kaupunkien kaupunginosissa samankaltaisuutta kylien kanssa. Oulussa mietitään, voidaanko kyläkortteja soveltaa kaupungin käyttöön. Olisi hyvä selvittää, voidaanko näitä malleja hyödyntää myös isommissa kaupungeissa”, Salmela pohtii. 

Oulussa myös suunnitellaan yhdessä sopivat toimintatavat, joilla jatkossa saadaan kokemuksellista tietoa kuntalaisilta heidän hyvinvointinsa edistämiseen. Tämä tieto ja eri toimijoiden osallistumismahdollisuudet kytketään osaksi kaupunkilaisten hyvinvoinnin edistämistä ja hyvinvointikertomustyötä, joilla vaikutetaan koettuun hyvinvointiin. 

Hyvät käytännöt leviävät

Räinän mielestä maakuntauudistuksen valmistelu on jo nyt tuonut hyviä muutoksia sekä hyvinvoinnin ja terveyden että Arjen turvaa rintamalle.

”Koko Pohjois-Pohjanmaalla on löydetty hyvä turvaverkosto meille kunnassa toimiville työntekijöille. On ihan sama minä vuonna se maakuntauudistus tulee, niin tämä on kääntänyt hyvinvointikertomuksen uusille positiivisille urille. Kaikissa verkostotapaamisissa on otettu hyviä käytäntöjä puheeksi, jolloin ne leviävät”, Räinä kertoo. 

Tekeminen, testaaminen ja pilotointi tuovat mukanaan positiivista virettä. ”On mahtava ajatella, että voimme tehdä yhteistyötä jatkossakin, ja miettiä, miten sitä hyvinvointia aidosti tehdään alhaalta ylöspäin”, Räinä sanoo. ”Kokeiluista saadaan joko hyviä tai huonoja kokemuksia, mutta kaikista niistä opitaan.”

Teksti: Arja Karasvirta
viestinnän asiantuntija
sosiaali- ja terveysministeriö

Artikkeli on vapaasti muiden medioiden käytettävissä. Lähde (stm.fi) ja kirjoittaja (Arja Karasvirta) mainittava.