Hyppää sisältöön
Valtioneuvosto ja ministeriöt Media

Päihdepalvelujen uudet haasteet

Sosiaali- ja terveysministeriö
21.9.2005 6.45
Tiedote -

Alkoholin käyttö kasvaa ja huumeiden käytössä 90-luvulla tapahtunut selvä kasvu näkyvät lisääntyneenä palvelujen kysyntänä. Erityisenä huolena jo syrjäytyneiden tilanteen paheneminen Kunnissa on vaikea pitää huolta päihdetyön voimavaroista. Tällä hetkellä valtio ohjaa informaatiolla ja hankerahalla. Nyt kysytään tarvitaanko voimakkaampia keinoja ja korvamerkittyjä rahoja.

Asiakkaiden tila on huonontunut ja kuntien hoitorahat loppuvat kesken

Päihdepalvelujen tarpeeseen vaikuttaa ennen kaikkea päihteiden käyttö. Alkoholin kulutus on ollut jatkuvassa kasvussa viimeisen kymmenen vuoden ajan ja erityisen voimakkaana vuonna 2004. Alkoholin kulutuksen kasvu näkyy lisääntyneinä sosiaalisina ja terveydellisinä sekä turvallisuushaittoina. Huumeiden käyttö ei näytä tällä hetkellä kasvavan, mutta koko 90-luvun kasvanut käyttö näkyy tällä hetkellä kasvaneena palvelutarpeena. Kasvava päihteiden käyttö ja siitä johtuvat haitat heijastuvat kuntien koko palvelujärjestelmään – ei vain erityisiin päihdepalveluihin. Kunnat eivät ole lisänneet hoitomahdollisuuksia tarvetta vastaavasti ja osa alkoholiongelmaisia jää hoitamatta.

Lääninhallitukset tekivät toimenpide-ehdotuksia päihdepalvelujen parantamiseksi:

- Katkaisu- ja vieroitushoitoa tulee kehittää sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyönä niin, että kaikissa kunnissa on hoitoa tarjolla ja hoitoon pääsee välittömästi. Palveluja tulee olla tarjolla kaikissa kunnissa, tarvittaessa kuntien välisenä yhteistyönä.
- Kuntien tulee varata riittävät päihdehuollon määrärahat, jolloin otetaan huomioon päihteiden käytön ja haittojen muutokset. Päihdeongelmaisten tulee päästä hoitoon kohtuullisessa ajassa ja hoidon tulee pohjautua yhdessä laadittuun yksilölliseen palvelu- ja hoitosuunnitelmaan.

Päihdepalvelujen työntekijät kohtaavat entistä huonokuntoisempia asiakkaita

Päihdepalvelujen työntekijät kohtaavat vuosittain noin 70 000 - 80 000 päihdeongelmaista ja heidän läheistään. Päihdeongelmaisten juomisen vähentämis- tai lopettamistavoitteen toteutumisen edellytykset ovat sidoksissa myös siihen, miten alkoholisoituneessa yhteiskunnassa elämme. Valtaosa päihdepalveluiden käyttäjistä on alkoholin suurkuluttajia, joita on Suomessa noin 300 000 – 400 000. Suurkuluttajat juovat valtaosan kaikesta juodusta alkoholista. Alkoholiveron alennuksen vaikutukset ovat olleet varsin tuhoisia päihdeongelmaisille ja heidän hoitamisensa ja kuntouttamisensa ovat t entistä vaikeampaa.

Alkoholin kokonaiskulutuksen kasvu tulisi saada pysähtymään, mieluummin laskemaan, jotta voidaan ehkäistä uusien suurkuluttajien kehittyminen. Tästä seuraa loogisesti se, että alkoholin verotuksen ja hinnan tulisi siis olla sellaisia, että ne eivät kasvata kokonaiskulutusta ja että ne hillitsevät suurkulutusta.

Hoidolla voidaan vaikuttaa vain hoitoon hakeutuneiden ihmisten juomiseen. Ehkäisevän päihdetyön merkitys korostuu. Nyt tarvitaan monia samaan tavoitteeseen tähtääviä toimia, joista terveystietouden lisääminen on tärkeää. Entistä merkittävämmäksi tulee myös juomiskäyttäytymistä koskevien selkeiden moraalikoodien antaminen kansalaisille pelkän tiedon lisäksi. Nykyisen kulutustason aiheuttamien haittojen käsittelyyn tarvitaan huomattavia lisäresursseja.

Samat henkilöt ovat putkassa useammin ja huonommassa kunnossa

Vuonna 2004 poliisi teki säilöönottoja Helsingissä enemmänkuin edellisenä vuonna, mutta vähemmän kuin vuosina 2001 ja 2002. Alkoholitarjontaan liittyvät muutokset eivät siis ole oleellisesti lisänneet päihtyneiden säilöönottojen määriä. Vuoden 2004 säilöönottomäärien lisääntyminen vuoteen 2003 verrattuna johtui säilöönotoista, jotka kasaantuivat enenevässä määrin samoille henkilöille, jotka ovat entistä huonommassa kunnossa.

Sosiaalibarometri 2005: päihdeongelmaiset palvelujen tarpeessa

Terveyskeskuksissa, työvoimatoimistoissa ja sosiaalitoimessa totesivat, että päihdeongelmaiset tarvitsevat kiireellisemmin uusia sosiaalipoliittisia tukitoimia. Yli kolmannes sosiaalibarometrin vastaajista katsoi, ettei päihdeongelmaisille ole riittävästi tarjolla palveluja ja että he ovat uusi sosiaalisen tuen tarpeessa oleva ryhmä.

Lisätietoja antavat: apulaisostopäällikkö Reijo Väärälä puh. (09) 160 73773 ja ylitarkastaja Kari Haavisto (09) 160 74177 ([email protected]).

Sivun alkuun