OTE-hanke selvitti: Pääsyä ammatilliseen kuntoutusselvitykseen on mahdollista nopeuttaa
Työttömät pääsisivät entistä nopeammin ammatilliseen kuntoutusselvitykseen, jos lääkärin B-lausunto korvattaisiin suullisella hakemuksella ilman diagnoosia.
Säästyy aikamoinen rumba, johon en olisi välttämättä jaksanut lähteä. Näin sanoi eräs asiakas. Hänen kanssaan tehtiin moniammatillinen yhteenveto, jotta hän pääsi ammatilliseen kuntoutusselvitykseen.
Osana OTE-kärkihanketta Oulussa kokeiltiin käytäntöä, jossa lääkärin laatiman B-lausunnon korvasi yhdessä asiakkaan kanssa tehty moniammatillinen yhteenveto. Näin mahdollisuus päästä ammatilliseen kuntoutusselvitykseen aukeni myös henkilöille, joilla ei ole diagnoosia.
Kuntoutusasiakkaat ovat yleensä olleet kauan poissa työelämästä, ja heillä on monenlaisia haasteita.
”Mitä nopeammin päästään miettimään omaa polkua, sitä parempi asiakkaalle ja ihmiset tulevat palveluun motivoituneempina”, sanoo Kirsi Suoraniemi, nuorten palveluvastaava ja sosiaalityöntekijä Vervestä, joka tekee ammatillisia kuntoutusselvityksiä.
Perinteisen B-lausunnon tie on pitkä: asiakas tilaa lääkäriajan, odottaa sitä, tapaa lääkärin, odottaa B-lausuntoa ja sitten vielä Kelan päätöstä päästäkseen ammatilliseen kuntoutusselvitykseen.
”Pyörähtää useampi kuukausi ennen kuin asia etenee. Varsinkin nuorelle se on pitkä aika”, Suoraniemi sanoo.
Ammatillisen kuntoutusselvityksen avulla ihminen pääsee kuntoutuksen ja siitä joko suoraan tai opintojen kautta työelämään.
Suoraa toimintaa lähellä asiakasta
 |
| Kun nuori pääsee ammatillisen kuntoutusselvityksen kautta kuntoutukseen ja työharjoitteluun, syntyy oppeja omasta itsestä, elämästä ja elämänhallinnasta. |
Oulun kokeilussa asiakkaat osallistuivat kuntouttavaan työtoimintaan tai työkokeiluun. Asiakkaiden tukena oli moniammatillinen tiimi: terveydenhoitaja, kuntoutusohjaaja, sosiaalityöntekijä ja toimintaterapeutti.
”On eri asia havainnoida asiakkaan työ- ja toimintakykyä työpaikalla tai ryhmässä kuin toimistossa”, sanoo kuntoutusohjaaja Katri Pajuluoto Oulun kaupungilta.
Moniammatillinen yhteenveto tehtiin yhdessä asiakkaan kanssa.
”Siinä asiakas ei koe, että teksti tulee jostakin ulkopuolelta. Joskus tekstin läpikäynnit olivat hyvin tunteikkaita”, toimintaterapeutti Tanja Turtiainen sanoo.
Eri ammattialojen edustajat oppivat hankkeessa toisiltaan.
”Alussa puhuimme kuin eri kieltä samasta asiasta”, kertoo työllisyyspalveluiden kehittämishankkeessa projektipäällikkönä toiminut terveydenhoitaja Sanna Pitkäranta.
Suora yhteys Kelaan
Moniammatillinen tiimi oli suoraan yhteydessä Kelan ratkaisuasiantuntijaan. Kelan etuuskäsittelypäällikkö Ulla Vuorma korostaa yhteydenpidon merkitystä:
”Haastattelussa alustavasti jutellaan asiakkaan tilanteesta, ettei tulisi pettymyksiä, jos kuntoutus ei ole vielä ajankohtaista. Onhan näillä asiakkailla jo takanaan pettymyksiä."
Asiakas itsekin käy Kelassa haastattelussa ja mukana voi olla moniammatillisen tiimin työntekijä.
”Siinä asiakkaan asia etenee ilman, että hänen tarvitsee täyttää hakemusta. Moni asiakas ei välttämättä pysty tai osaa laittaa paperille kuntoutukseen vaikuttavia asioita. Lisäksi asiakas saa tietää, mihin hän on menossa”, Vuorma sanoo.
Kela samalla varmistaa, että kuntoutuja saa toimeentuloa tukevat etuudet kuntouttavan työtoiminnan ajalta, mikä auttaa sitoutumaan kuntoutukseen.
Kattava moniammatillinen yhteenveto työ- ja toimintakyvystä
Nopeuden lisäksi moniammatillisen yhteenvedon etuna on, että siitä saa kattavan kokonaiskuvan ihmisen työ- ja toimintakyvystä.
Moniammatillisen tiimin yhteenveto on 3–5-sivuinen, ja se antaa laajemman käsityksen asiakkaan työ- ja toimintakyvystä todellisessa ympäristössä. On paljon ihmisiä, jotka voisivat hyötyä moniammatillisesta lausunnosta
”Joku voi olla työkykyinen toisessa ammatissa, toinen voisi ehkä tehdä omaa työtään, mutta lyhyemmän aikaa viikossa”, Pitkäranta sanoo.
Teksti: Tiina Torppa
Kuva: Kirsi Suoraniemi, Verve
Mistä on kyse?
Kelan ja Oulun kaupungin kokeilu on yksi alueellisista kokeiluista, joita on tehty osana Osatyökykyisille tie työelämään -kärkihanketta (OTE).
OTE-kokeilujen tavoitteena löytää uusia keinoja osatyökykyisten työllistymiseksi. Alueellisia OTE-kokeiluhankkeita on yhteensä 12, ja niissä sovitetaan yhteen sote- ja TE-palveluita ihmisten työkyvyn ja työllistymisen tukemiseksi.