OECD: Suomen terveydenhuoltojärjestelmä hyvätasoinen
Tänään julkistetun taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön OECD:n tekemän arvioinnin valossa Suomen terveydenhuoltojärjestelmä pärjää kansainvälisessä vertailussa hyvin. Terveydenhuoltomenojen osuus bruttokansantuotteesta on Suomessa 7,4 %, joka on selvästi alempi kuin OECD-maissa keskimäärin, 8,8 % (v. 2003). Yleisesti ottaen julkisen terveydenhuollon palvelujärjestelmän kustannukset ovat hyvin hallinnassa. Suomalaiset ovat myös tyytyväisempiä terveydenhuoltoonsa kuin monien muiden OECD-maiden asukkaat.
Terveyspalvelujen tekninen laatu on hyvä, ennaltaehkäisevää toimintaa on painotettu, terveydenhuoltohenkilöstön ammatillinen osaaminen on korkeatasoista, ja monet vaikuttavuus- ja vastaavat mittarit kertovat muita maita keskimääräistä paremmista tuloksista. Esimerkiksi sydän- ja verisuoniperäinen kuolleisuus on laskenut selvästi 30 vuodessa, syöpäseulontoja järjestetään kattavasti, munuaissiirtojen saatavuus on hyvä, ja kiireelliseen lonkkamurtuman korjausleikkaukseen pääsee Suomessa nopeasti.
Rakenteet ja kannustimet tarkasteluun
Suomessa viime aikoina tehdyt uudistukset terveydenhuollossa ja suunnitelmat terveydenhuollon kehittämiseksi, mm. kansallinen hanke terveydenhuollon tulevaisuuden turvaamiseksi, ovat OECD:n arvioitsijoiden mielestä hyviä. Toimenpiteet eivät OECD:n näkemyksen mukaan vielä kuitenkaan riitä. Teknologinen muutos ja kansalaisten nousevat odotukset terveydenhuoltojärjestelmää koskien luovat paineita Lisäksi väestön ikääntyminen tapahtuu Suomessa aikaisemmin kuin useimmissa muissa maissa, mikä on järjestelmälle iso haaste.
Suomalaisen järjestelmän ongelmakohtia kansainvälisessä vertailussa ovat OECD:n mielestä erityisesti kovaa vauhtia nousevat lääkekustannukset ja sairausvakuutuksen korvausjärjestelmän luonne ylipäätään, pitkät hoitojonot sekä terveydenhuollon henkilöstön saatavuus. Hoitoon pääsyssä on vielä tekemistä terveyskeskuslääkärin vastaanotolle pääsyn ja kiireettömän leikkaushoidon osalta, vaikkakin keväällä 2005 käyttöön otetut hoitoon pääsyn vähimmäisaikatavoitteet ja hoitosuositukset näyttäisivät parantaneen jonotilannetta. Lähinnä muiden maiden kokemusten perusteella raportissa esitetään huoli siitä, etteivät hoitotakuu-uudistuksen aikaansaamat muutokset välttämättä ole pysyviä.
OECD kannustaakin Suomea ryhtymään terveydenhuoltojärjestelmän rakenteellisempaan uudistamiseen, jotta järjestelmän rahoituksellinen kestävyys ja voimavarojen tehokas käyttö pystytään takaamaan. Raportissa tuodaan esille erilaisia kannusteita, joilla terveydenhuollon toimijoita voidaan ohjata kokonaisvaltaiseen, sekä suoritteiden määrän että laadun huomioon ottavaan kustannustehokkuuteen. Kaikkiaan OECD:n raportti sisältää parisenkymmentä kehittämisehdotusta.
Työssäkäyvät paremmassa asemassa
OECD moittii Suomea kansalaisten epätasa-arvosta hoitoon pääsyssä viitaten jo aiemmin esillä olleisiin kansainvälisiin selvityksiin, että yleislääkäripalvelujen käytössä on Suomessa suurta eriarvoisuutta eri tuloryhmien kesken. Työssäkäyvä väestö näyttäisi pääsevän muuta väestöä paremmin yleislääkärin vastaanotolle ilmeisesti työterveyshuoltopalvelujen ansiosta, kun taas työvoiman ulkopuolella oleva väestö on terveyskeskusten ja yksityissektorin palvelujen saannin varassa. Työterveyshuolto on lisäksi työntekijöille maksutonta, kun taas taloudellisesti yleensä heikommassa asemassa oleva työvoiman ulkopuolinen väestö joutuu maksamaan käynneistään käyntimaksuja ja omavastuuosuuksia.
Edellinen arvio seitsemän vuotta sitten
Edellisen kerran OECD arvioi Suomen terveydenhuoltoa vuonna 1998 osana vuosittaista kansantalouden maa-arviota. Arviointi vauhditti osaltaan terveydenhuollon kehittämiskeskustelua, joka sitten muotoutui kansalliseksi terveyshankkeeksi. Nyt toteutettu arviointi on vuoden 1998 raporttia selvästi syvällisempi ja laaja-alaisempi.
Uuden arvioinnin yhtenä tarkoituksena on ollut saada ulkopuolisen arvioinnin kautta eväitä kansallisen terveyshankkeen jatkotyöhön ja mahdollisiin suunnantarkistuksiin. On huomattava, että OECD:n arviointiprosessissa, joka aloitettiin syksyllä 2004, ei ole voitu ottaa huomioon toukokuussa 2005 käynnistettyä kunta- ja palvelurakennehanketta ja siihen liittyviä suunnitelmia myös terveydenhuollon rakenteisiin liittyen.
Raportti "OECD Reviews of Health Systems: Finland" julkistettiin keskiviikkona 7. joulukuuta 2005 Helsingin Säätytalolla. OECD:n terveydenhuoltoarviointien sarjassa ilmestyvä raportti (ISBN 9264013822) on saatavilla järjestön maksullisesta verkkokirjakaupasta osoitteesta www.oecd.org, toimittajille myös järjestön extranet-palvelusta.
Lisätietoja:
Kansliapäällikkö Markku Lehto, STM, p. 09-1607 3763 s-posti [email protected]
Ylijohtaja Kimmo Leppo, STM, p. 09-1607 3803 s-posti [email protected]
Ylijohtaja Tarmo Pukkila, STM, p. 09-1607 3864 s-posti [email protected]
Neuvotteleva virkamies Raimo Jämsén, STM, p. 09-1607 4416 s-posti [email protected]