Ministeri Risikko: Kunnissa tarvitaan rohkeita päätöksiä ja todellista muutosta
”Kuntien valtioneuvostolle toimittamista toimeenpanosuunnitelmista on luettavissa vakava pyrkimys hyvinvointipalveluiden tuotantotapojen uudistamiseen ja monipuolistamiseen. On tärkeää viedä prosessia reippaasti eteenpäin, niin että suunnitelmista syntyy päätöksiä ja toimintaa. Pelkillä suunnitelmilla ilman johtopäätöksiä ja aitoa muutosta ei tulevaisuuden haasteita kuitenkaan ratkota. Kyseessä ei ole hallinnollinen laatikkoleikki, vaan sosiaalisten perusoikeuksien varmistaminen ja edistäminen”, sanoi peruspalveluministeri Paula Risikko lehdistötilaisuudessa Helsingissä 11. syyskuuta.
Risikon mukaan palvelurakenneuudistuksen tärkein tavoite sosiaali- ja terveydenhuollon kannalta on väestön terveyden ja hyvinvoinnin sekä laadukkaiden palveluiden turvaaminen asuinpaikasta riippumatta.
”Kuntien välinen yhteistyö on lisääntynyt merkittävästi. Kuntien vastausten mukaan 290 kuntaa aikoo saavuttaa puitelain edellyttämän vähintään 20.000 asukkaan väestöpohjan muodostamalla yhteistoiminta-alueen”, Risikko kertoi.
Sosiaali- ja terveysministeriö ja Suomen Kuntaliitto ovat korostaneet, että sosiaalihuolto- ja perusterveydenhuolto on perusteltua järjestää eheänä toiminnallisena kokonaisuutena.
”Suuri osa alle 20 000 asukkaan kunnista on suunnitelmissaan pitänyt kiinni sosiaali-ja terveydenhuollon toiminnallisen kokonaisuuden säilyttämisestä. Toisaalta noin 100 kuntaa on ilmoittanut suunnittelevansa siirtää vain joitakin yksittäisiä sosiaalihuollon tehtäviä yhteistoiminta-alueelle. On syytä olla vakavasti huolissaan siitä, hajoaako sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyö näillä alueilla ja pilkkoutuuko sosiaalihuolto vaikeasti hallittavaksi”, Risikko sanoi.
Risikko korosti, että sosiaali- ja terveydenhuolto ovat tasaveroisia ja toisiaan täydentäviä tehtäväalueita.
”Sosiaali- ja terveysministeriö tulee erityisesti arvioimaan sitä, saadaanko aikaan aidosti toiminnallisia kokonaisuuksia vai hallinnollista sillisalaattia. On kansalaisten edun mukaista turvata sosiaali- ja terveyspalveluiden eheys. Ei voi olla niin, että palvelut on jatkossa haettava entistä useammalta luukulta vaan päinvastoin. Suunnitelmien tarkemmassa arvioinnissa katsomme myös, onko suunnitelmissa uskallettu katsoa yhtä vaalikautta pidemmälle”, Risikko painotti.
”Aiomme vielä tarkoin arvioida myös niiden kuntien tilanteen, jotka näyttäisivät jääneen yksin ilman yhteistyökumppania. Samoin aiomme arvioida huolella niiden kuntien perustelut, joissa väestöpohjavaatimus ei toteudu erityisolosuhteiden vuoksi. Puitelaissa erityisolosuhteiksi mainitaan saaristoisuus, pitkät etäisyydet, kieli ja kulttuuri”, sanoi Risikko.
Risikon mukaan kunnat suunnittelevat uusien kuntayhtymien perustamista sosiaalihuollon erityispalveluiden järjestämiseksi vielä melko varovaisesti.
”Kehitysvammaisten erityishuollon palvelut on suunnitelmien mukaan tarkoitus edelleen valtaosin osoittaa kuntayhtymien hoitoon. Noin neljäsosa kaikista kunnista on ilmoittanut antavansa kuntayhtymien hoidettavaksi myös muita sosiaalihuollon erityispalveluita, kuten lastensuojelu, päihdehuolto, vammaishuolto, vanhustenhuolto.”
Puitelaissa säädettiin laajaa väestöpohjaa edellyttäviä palveluja tarjoavien kuntayhtymien uudeksi velvoitteeksi edistää alueellaan terveyttä, toimintakykyä ja sosiaalista turvallisuutta.
”Tätä tehtävää koskevaan kysymykseen oli yllättävän moni kunta jättänyt vastaamatta, ja vastanneistakin vain muutamat nostivat esille terveyden edistämisen lisäksi sosiaalipoliittisen näkökulman. Vaikka kyselyssä ei selvitetty terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä kuntien omana toimintana, säilyy se kunnan tärkeänä tehtävänä edelleen”, Risikko painotti.
Risikon mukaan yhteistyö Suomen Kuntaliiton kanssa on ollut erinomaisen rakentavaa ja sujuvaa.
”Tulemme yhdessä panostamaan kuntien suunnitelmien syvempään analysointiin ja arviointiin. Juna on vauhdissa ja jarrumiehiä ei nyt kaivata, vaan rohkeutta mennä eteenpäin. Kunta- ja palvelurakenneuudistus jatkuu, ja vuoropuhelu kuntakentän kanssa tulee olemaan tulevan talven aikana hyvin tiivistä. Tavoitteena on kansalaisen paras”, Risikko kiteytti.
Lisätietoja: erityisavustaja Anna Manner-Raappana, puh. (09) 160 74157, 040 575 6618