Ministeri Mönkäre: Tehokas kuntoutus parantaa työllisyyttä
Kuntoutuksella on olennainen rooli hallituksen tärkeimmän tavoitteen, työllisyyden parantamisessa. Se ylläpitää ammatillisia valmiuksia, ennaltaehkäisee työuupumusta ja auttaa työntekijöitä takaisin työelämään. Siksi kuntoutujien monialaisiin tarpeisiin tulee kehittää vaikuttavia menetelmiä, sanoi sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre puheessaan Kuntoutussäätiön Kuntoutuspäivillä Helsingissä torstaina 18. maaliskuuta.
Lasten, vanhusten ja muiden työelämän ulkopuolella olevien väestöryhmien kuntoutus on usein jo vakiintunutta. Nyt toimenpiteitä kohdistetaan työelämään. Tammikuun lopulla julkaistun OECD-raportin mukaan Suomessa 35-50-vuotiaiden miesten ja naisten työllisyysaste on kansainvälisesti katsottuna korkea, mutta sitä vanhemman väestön työllisyys laskee dramaattisesti. Ensi vuoden alusta voimaan tulevan eläkeuudistuksen tarkoituksena on kannustaa ihmisiä jatkamaan työntekoa nykyistä 2-3 vuotta pitempään.
Pelkät taloudelliset kannustimet eivät kuitenkaan riitä työuran pidentämiseen vaan tarvitaan parempia valmiuksia ja olosuhteita pärjätä tämän päivän työelämässä, totesi ministeri puheessaan. Yhä enemmän tulee vahvistusta sille, että työyhteisöissä ei kaikilla ole hyvä olla. Irtisanomiset ovat lisääntyneet ja epävarmuus tulevasta on kasvanut. Vain pitkäjänteisyys ja luottamus työuran jatkuvuuteen luo ilmapiirin, jossa työntekijä uskaltaa omistautua työlleen. Omistautuminen tuo työtyytyväisyyttä ja parempaa tuottavuutta.
Mielenterveyshäiriöt ovat yhä useammin sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyden syynä. Yksilön, yrityksen ja yhteiskunnan kannalta olisi parempi hyväksyä ja ottaa vastaan kaikenlaisten ihmisten työpanos kuin siirtää ihminen kokonaan pois työstä. Työssä pitää olla mahdollisuus tehtävien keventämiseen ja järjestelyihin silloin, kun työntekijän työkyky on heikentynyt. Joustavuus työelämässä olisi nyt valttia, sanoi Sinikka Mönkäre.
Tämän vuoden alusta voimaan tulleet lainmuutokset parantavat työikäisten oikeuksia ja mahdollisuuksia päästä ammatilliseen kuntoutukseen. Uudistus korostaa kuntoutuksen varhaista aloittamista ja sen ensisijaisuutta eläkeratkaisujen sijaan. Ammatillista kuntoutusta on tuotava lähemmäksi arkista työelämää ja työtehtäviä. Kuntoutusraha tai kuntoutustuki voi olla se ratkaiseva tekijä, joka motivoi sekä työntekijää että työnantajaa työntekijän asteittaiseen työhön paluun tai uusien tehtävien kokeiluun.