Ministeri Hyssälä vanhustenpäivänä
Vanhustyö on tulevaisuudessa hyvin keskeinen osa suomalaista hyvinvointia. Ihmisten eliniän piteneminen tulee nähdä saavutuksena ja mahdollisuutena, johon on vuosikymmenten ajan systemaattisesti pyritty. Haasteena on ihmisten pitäminen aktiivisina ja toimintakykyisinä mahdollisimman pitkään, totesi peruspalveluministeri Liisa Hyssälä tänään Vanhustenpäivän valtakunnallisen pääjuhlan juhlapuheessaan Turussa.
Ikäihmisiä koskevat keskeisimmät toimenpiteet tällä hallituskaudella on sisällytetty kansalliseen terveyshankkeeseen ja sosiaalialan kehittämishankkeeseen. Ministeriö korostaa laadukkaiden palvelujen saatavuutta ja asumisen tukemista. Kotona asumisen tukeminen on otettava strategiseksi lähtökohdaksi vanhusten palvelujen kehittämisessä.
Kuntien tulisi yhteistyössä järjestöjen kanssa parantaa omaishoidon tuen kattavuutta ja palveluita sekä samalla edistää hoitajien jaksamista. Ministerin mukaan lähtökohtana on, että omaishoidosta tulee merkittävä osa palvelurakennetta, jonka avulla voidaan ehkäistä laitoshoitoa ja tehostettua palveluasumista. Lakiuudistus asiasta on tarkoitus toteuttaa hyvissä ajoin ennen vuotta 2015, jolloin ikääntyvän väestön palvelutarve on jo ilmeinen.
Kotona asumista tuetaan
Sosiaali- ja terveysministeriö käynnistää tänä syksynä yhteistyössä Stakesin kanssa valtakunnallisen kotipalvelun ja kotihoidon kehittämishankkeen. Ajatuksena on antaa tukea kunnille, jotka ovat päättäneet kehittää kotipalvelua ja kotona asumista. Hankkeeseen on jo ilmoittautunut kahdeksan kuntaa. Lisäksi ensi vuoden alusta on kokeilulain turvin tarkoitus kerätä kokemuksia siitä, voidaanko palvelujen uudelleenorganisoinnilla ohjata ikäihmisten sosiaali- ja terveyspalveluja nykyistä paremmin toimintakyvyn ylläpitämistä ja kotona asumista tukeviksi.
Ministeri korosti, että hankkeista riippumatta kunnissa tulisi kiinnittää huomiota kotipalvelun ja kotihoidon organisointimalleihin ja kattavuuteen esimerkiksi osana kunnan strategista suunnittelua. Tällä hetkellä kunnallisten kotipalveluiden piirissä on vajaat 20 prosenttia yli 75-vuotiaista, tavoitteena on nostaa kattavuus 25 prosenttiin.
Kunnat voivat käynnistää esimerkiksi ehkäiseviä kotikäyntejä sosiaalialan kehittämishankkeen rahoituksella. Kokemukset niistä ovat hyvin rohkaisevia; Suomen Kuntaliiton ja ministeriön tuoreen raportin mukaan kotikäynnit lisäsivät ikäihmisten turvallisuuden tunnetta ja antoivat kunnalle kasvot. Tärkeää on kuitenkin, että työ tehdään suunnitelmallisesti ja hyvällä ammattitaidolla, ministeri muistutti.
Sosiaali- ja terveysministeriö haluaa edistää myös palvelusetelin käyttöönottoa. Tämän vuoden alusta asiakas on voinut valita kunnallisen kotipalvelun ja palvelusetelillä hankittavan yksityisen kotipalvelun välillä. Edellytyksenä on kuitenkin se, että kunta on päättänyt ottaa palvelusetelin käyttöön ja hyväksynyt yksityiset palveluntuottajat.
Seteli on hyvä vaihtoehto kunnan järjestämälle palvelulle niissä kunnissa, jossa on olemassa yksityisiä kotipalveluyrittäjiä. Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen selvityksen mukaan jo 70 kuntaa suunnittelee ottavansa sen käyttöön. Ministeri uskookin, että palvelusetelistä muodostuu merkittävä palvelujen järjestämistapa. Ikääntyneille se antaa mahdollisuuden ottaa entistä enemmän vastuuta itsestään ja palveluistaan, toisaalta se on myös keino edistää yrittäjyyttä.
Kolmas kotona asumista tukeva toimenpide liittyy omaishoidon kehittämiseen, jota ministeri vie tarmokkaasti eteenpäin. Suomessa on arviolta 300 000 omaishoitajaa, joista vain kymmenen prosenttia on virallisen omaishoidon tuen piirissä.
Omaishoidon tuella on edelleen varsin epävakaa asema kuntien palvelujärjestelmässä. Muun muassa omaishoitajien jaksamiseen ja vapaapäivien viettämismahdollisuuksiin kiinnitetään liian vähän huomiota. Keskeisenä haasteena on omaishoidon tuen myöntämisperusteiden yhtenäistäminen kunnissa. Sopivia tilapäishoidon palveluja ei myöskään ole riittävästi tarjolla.