Ministeri Hyssälä: Pelkän kansaneläkkeen saajat useimmiten naisia
Kansaneläkettä saavista noin kaksi kolmasosaa on naisia. Yksin asuvat eläkeikäiset naiset ovat useimmiten Suomessa pienituloisia. Pitkällä aikavälillä naisten työssäkäynnin lisääntyminen ja työurien piteneminen tuo enemmän naisia työeläkkeiden piiriin ja siten kansaneläkettä paremman eläketurvan saajiksi. Tällä hetkellä kuitenkin eläkeläisnaisten aseman parantaminen vaatii toimia myös perusturvan kohdalla, sanoi sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä puhuessaan Keskustan lehtimiesten kesäseminaarissa Turussa perjantaina 27. heinäkuuta.
Kansaneläkejärjestelmällä on keskeinen asema niiden henkilöiden perusturvan takaajana, jotka ovat jääneet työelämän ulkopuolelle tai hoitaneet pitkään kotona lapsia tai omaisiaan, siis useimmiten naisille.
Tyypillinen täyttä kansaneläkettä saava nainen on yli 65-vuotias, naimisissa ja asuu toisessa kuntakalleusryhmässä. Kun ensi vuoden alusta luovutaan kalleusluokituksesta ja korotetaan muutenkin kansaneläkkeitä, kohdennetaan vaatimattoman eläketurvan varassa oleville enimmillään 40 euron korotukset. Vaikka naisten eläketurvaa näin parannetaan, on ikääntyneiden naisten eläkekertymissä vielä pitkään ongelmia.
Pääministeri Matti Vanhasen hallitusohjelman mukaan kansalaisten perusturvaa on vahvistettava. Nyt pelkkää kansaneläkettä saavat ovat usein monien eri tukiluukkujen asiakkaita. Ministeri Hyssälän mukaan perusturvaa on uudistettava siten, että sen taso on riittävä erilaisissa elämäntilanteissa ja että etuusjärjestelmä on selkeä. Ministeri Hyssälä odottaa SATA-komitealta (Sosiaaliturvan uudistamiskomitealta) ehdotusta kaikkein pienimpien eläketulojen varassa elävien toimeentulon nykyistä paremmin turvaavasta mallista.