Ministeri Hyssälä: Nyt panostetaan palveluihin
Kansallinen terveydenhuollon hanke on edennyt suunnitelmien mukaan. Epäilykset hoitotakuuta kohtaan olivat suuret. Käytäntö on osoittanut, että ongelmat eivät ole ylitsepääsemättömiä, kun halua muutoksiin on olemassa, arvioi ministeri Liisa Hyssälä hoitotakuuta Keskustan terveyspäivillä Helsingissä.
Jo nyt voidaan sanoa hoitotakuun säästäneen merkittävästi yhteiskunnan, työnantajien ja potilaiden varoja. Sairaalat ovat purkaneet jonoja; vuoden 2002 lopulla oli yli 6 kk hoitojonoissa 66 000 potilasta, nyt 35 000 potilasta. Hoitotakuuta on arvosteltu kalliiksi, mutta jonottaminen on kansantaloudelle vielä kalliimpaa terveyspalvelujen lisätarpeen, sairauslomien, lääkkeiden ja työkyvyttömyyden vuoksi, totesi ministeri Hyssälä.
Tulevaisuuden hoitotakuuksi parasta toimintaa on kuitenkin väestön terveydentilan, hyvinvoinnin ja toimintakyvyn turvaaminen. Terveyden edistäminen ja sairauksien ehkäisy sekä kansalaisten elintapojen ja oman vastuun painottaminen ovat painopisteenä loppuhallituskaudella, Hyssälä sanoi.
Kansallinen terveyshanke ei kuitenkaan yksin riitä vastaamaan lähivuosien haasteisiin. Terveydenhuollon kustannukset nousevat 5% vuodessa, erikoissairaanhoidossa jopa 7-9 % vuodessa. Väestö ikääntyy, palvelutarve kasvaa, samoin vaatimustaso nousee. Myös pula hoitohenkilöstöstä tulee vaikeutumaan, totesi Hyssälä.
Ministeri Hyssälänmukaan rakenteellisissa uudistuksissa on edetty liian hitaasti. Hallitus onkin nyt käynnistänyt PARAS-hankkeen, jolla peruspalveluille haetaan riittävä alueellinen ja väestöllinen pohja. Kuntaliitoksin ei palvelurakenteen uudistustarpeita kyetä ratkaisemaan. Vaikka kuntien lukumäärä vähennettäisiin puoleen nykyisestä, niin sillä säästöllä ei kuntatalouden kriisi ratkea. Suurin osa menoista syntyy palvelutuotannossa. Palvelutuotannon järkeistämistä tarvitaan niin suurten kuntien sisällä kuin pienten välisessä yhteistyössä, tässä on avain kuntatalouden ongelmiin, sanoi Hyssälä.
Hankkeessa arvioidaan, miten peruspalveluita voidaan tuottaa niin, että olennainen osa niistä voidaan tarjota edelleen lähellä kansalaista. Tarvitaan tiivistä yhteistyötä perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja sosiaalitoimen kanssa. Sosiaali- ja terveyspuolella uudistusta tehdään käsi kädessä. Lähipalvelut kaipaavat vahvistusta. Jotta kustannusten nousuvauhtia voidaan hillitä, tarvitaan uusia palvelujen tuottamistapoja. Erityisosaamista vaativia tehtäviä tai hoitoja tehdään liian monissa paikoissa ja tämä tulee kalliiksi. Esimerkkinä vaikkapa lonkkaleikkaukset, Hyssälä totesi.
Monipuolinen palvelujen tuottamistapa edellyttää, että nyt tarkastellaan vakavasti myös yksityisiä palveluja julkisten ohella. Erilaisia kumppanuusmalleja on otettu käyttöön esimerkiksi terveydenhuollon päivystyksessä ja jonojen purkamisessa. Kaikista uudistuspyrkimyksistä huolimatta on syytä muista se, että monet asiat ovat suomalaisessa terveydenhuollossa hyvin ja suomalaiset ovat EU-maista miltei tyytyväisimpiä palveluihinsa. Hyvin hoidettuja asioita ei ole syytä muuttaa, totesi peruspalveluministeri Hyssälä.