Ministeri Huovinen: Muistisairauksista on uskallettava puhua
Peruspalveluministeri Susanna Huovisen mukaan muistisairauksista on uskallettava puhua enemmän, jotta tieto ja ymmärrys muistisairauksista ja niiden hoitomahdollisuuksista kasvaisivat. Keskustelun lisäksi pitäisi lisätä muistisairauksien parissa toimivien järjestöjen toimintaedellytyksiä.
"Muistisairaudet koskettavat jo nyt hyvin monia ja tulevaisuudessa yhä useampia. Muistisairauksiin sairastuu vuosittain noin 13 000 ihmistä. Kaikkiaan Suomessa on yli 130 000 muistisairautta sairastavaa henkilöä sekä vielä suurempi joukko heidän omaisiaan ja läheisiään", totesi ministeri Huovinen lauantaina 25. toukokuuta Muistiliiton 25-vuotisjuhlissa Helsingissä.
"Muistisairaat ihmiset ovat yhteiskunnan yhdenvertaisia jäseniä, ja heillä pitää olla mahdollisuus elää onnellista elämää. Tämä edellyttää, että he ja heidän läheisensä voivat saada ajoissa tarvitsemaansa tukea sekä kuntoutumista edistäviä hoitoa ja palveluja", ministeri Huovinen vaatii.
Ministerin mukaan muistisairauteen ja sairastuneisiin suhtautuminen vaatii erityisesti asenteen muutosta. Kannustavat ja hyväksyvät asenteet johtavat siihen, että muistisairaat ihmiset voivat elää tasavertaisina muiden kanssa. Ne myös auttavat tunnistamaan muistisairaudet ajoissa.
"Arviolta puolet muistisairauksiin sairastuneista on vailla diagnoosia, ja esimerkiksi vain neljännes Alzheimer-potilaista saa tarpeenmukaista lääkehoitoa. Muistisairauksien varhaisella diagnoosilla, hoidolla ja kuntoutuksella voidaan parantaa sairastuneiden elämänlaatua. Lääkehoidon oikea-aikainen aloittaminen tuo mahdollisuuden olla kotihoidossa, ja samalla se voi myöhentää ympärivuorokautisen hoidon tarvetta huomattavasti."
Muistisairauksien kasvuun on varauduttu Kansallisella muistiohjelmalla, jonka jalkautus kytketään tiiviisti heinäkuun alussa voimaan tulevan vanhuspalvelulain toimeenpanoon. Ministerin mukaan vanhuspalvelulaki vaikuttaa monin eri tavoin myös niiden iäkkäiden ihmisten elämään, jotka elävät etenevän muistisairauden kanssa.
"Me kaikki jaamme ajatuksen siitä, että vanhusten hoitopalveluiden laatua voidaan kehittää. Se edellyttää muun muassa henkilöstön määrän ja osaamisen turvaamista, pätevää johtamista, asianmukaisia toimitiloja ja järjestelmällistä varautumista. Lailla vahvistetaan näitä edellytyksiä sekä parannetaan iäkkäiden ihmisten mahdollisuutta saada laadukkaita, oikea-aikaisia, yksilöllisiä ja tarvetta vastaavia palveluja."
Lisätietojaerityisavustaja Ismo Kainulainen, p. 0295 163 110
Muualla palvelussamme
Iäkkään henkilön sosiaali- ja terveyspalvelujen saannin turvaaminen (ns. vanhuspalvelulaki)