Ministeri Haatainen: Pääkaupunkiseudusta tiiviimpi metropoli
Nyky-Suomessa kuntien yksittäiset päätökset eivät ole riittävän tehokkaita turvaamaan hyvinvointipalveluiden tuottamista tasapuolisesti kaikille maamme asukkaille. Tämän vuoksi on ollut välttämätöntä ja ehkä jopa viimeinen hetki käynnistää kunta- ja palvelurakenneuudistus. Hyvinvointipalveluiden järjestämisvastuun on kuitenkin jatkossakin kuuluttava itsehallinnol-lisille kunnille, totesi sosiaali- ja terveysministeri Tuula Haatainen puhuessaan tiistaina 1. marraskuuta Finlandia-talossa Helsingissä.
Nykyinen kuntajako on pitkän historiallisen kehityksen tulos, ja kuntien vastuulle kuuluvia peruspalveluja toteutetaan rakenteissa, jotka on luotu vuosikymmeniä sitten. Uudet haasteet pakottavat katsomaan järjestelmää kriittisesti. Väestöennusteiden mukaan Suomeen on kehittymässä lukuisia kuntia ja seutukuntia, joissa monia toimintoja joudutaan karsimaan ja lopettamaan väki- ja resurssipulan takia. Ikärakenteen muutoksen takia elinkeinoelämä ja tuotannollisen toiminnan edellytykset tulevat monin paikoin heikentymään. Kunnat ovat enenevässä määrin jakaantumassa vahvoihin ja heikkoihin, muistutti kunta- ja palvelurakenneuudistusta käsittelevässä alueseminaarissa puhunut Haatainen.
Hallitusohjelman mukaisesti valtionosuuksia on lisätty erityisesti terveydenhuollossa. Menot ovat kasvaneet tuloja enemmän, ja talouden kiristyminen näkyy kuntien velkaantumisena. Kuntatalous pysynee kireänä myös seuraavina vuosina. Tämä edellyttääkin kunnilta sellaisia palvelurakennetta ja tuottavuutta koskevia päätöksiä, joilla toimintamenojen kasvu voidaan pitää tulojen kasvun asettamissa rajoissa, ministeri Haatainen totesi.
Kansanvallan kannalta on tärkeää, että päätöksenteko on demokraattista, ymmärrettävää ja läpinäkyvää. Kansalaisilla on oltava mahdollisuus vaikuttaa vaaleissa heidän arkielämänsä kannalta tärkeiden palvelujen järjestämiseen. Tämä edellyttää toimivaa kunta- ja käyttäjädemokratiaa.
Eri vaihtoehtoja pitää pohtia siitä lähtökohdasta, millaisen järjestelmän kautta palveluiden käyttäjillä on parhaat mahdollisuudet vaikuttaa palveluiden tuottamista koskeviin päätöksiin.
Pääkaupunkiseudulla on keskeinen rooli Suomen talouden veturina. Alueella onkin arvioitava millaisella kuntarakenteella pystymme vahvistamaan metropolialueen kansainvälistä vetovoimaa. Alueella on investoitu koulutukseen ja tutkimukseen. Toimivan metropolikokonaisuuden luomiseksi tarvitaan parempaa raideliikennettä ja yhtenäistä kaavoitus- ja asuntopolitiikkaa.