LAPE-muutosohjelma lisännyt perheiden, lasten ja nuorten hyvinvointia

LAPE-muutosohjelma antaa mahdollisuuksia uudistaa perheiden ja lasten ja nuorten palveluja ja toimintakulttuuria. Jo nyt tehdään yhteistyötä kunnissa yli sivistystoimen ja sosiaali- ja terveystoimen rajojen. Lapsia, nuoria ja perheitä kuunnellaan ja huomioidaan palveluissa entistä paremmin. Jatkoa on vielä luvassa ensi vuonna.

Lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelman LAPEn neljännessä konferenssissa 26.–27.11.2018 kuultiin, mitä on ohjelmassa jo saatu aikaiseksi ja luotiin askelmerkkejä ensi vuoden tekemisille.

Perhekeskukset näyttävät suuntaa

Perhekeskukset uudistuksen kärkenä ovat tuoneet yhteen yhä tiiviimmin sosiaali- ja terveystoimen sekä varhaiskasvatuksen ja koulutuksen asiantuntijat, unohtamatta järjestöjen ja kirkon työntekijöitä. Yhdessä nämä asiantuntijat ovat enemmän kuin erikseen toimiessaan. Perhekeskuksessa lapsia, nuoria ja perheitä voidaan auttaa paremmin ja erityisesti varhaisen tuen antamiseen on panostettu. 

Perhekeskus ei aina ole fyysinen rakennus, vaan apua voidaan toimittaa kotiin ja lapsen kasvuympäristöön, kuten kouluun tai päiväkotiin. Perhekeskus voi myös olla sähköinen ratkaisu. Yhtä kaikki – tärkeintä on lasten ja perheiden auttaminen heti kun avuntarve syntyy. Perhekeskuksen työntekijöillä on yhteinen näkemys lapsen ja perheen auttamistarpeesta. 

Osaaminen liikkuu, ei asiakas

LAPE-muutosohjelmassa on uusia menetelmiä otettu käyttöön, rakennettu yhteyksiä ja yhtenäistetty kuntalaisten palveluja. Perheiden näkökulmia on opittu ottamaan huomioon. Niin perheitä kuin lapsiakin on kohdattu ja kuunneltu eri lailla kuin ennen muutosohjelmaa. Myös työntekijät ovat sitoutuneita tekemään muutostyötä, koska he ovat huomanneet uudenlaisten työtapojen tuoman hyödyn. 

Ennen virkamies teki työtä yksin, nyt kootaan ryhmä. Esimerkiksi Eksoten TAHO-auto tulee koulupudokkaan avuksi. Auto on lastattu eri alan asiantuntijoilla, kuten kuraattorilla, mielenterveys- ja päihdepalvelujen osaajilla ja tarvittaessa opettajalla, ja se kurvaa koulupudokkaan kodin pihaan auttamaan nuorta pääsemään takaisin koulunpenkille. 

Siun Sotessa on käytössä vastuutyöntekijämalli. Siinä perhe saa oman vastuuhenkilön, joka usein on sote-työntekijä. Hänen tehtävään on toimia yhteyshenkilönä perheeseen päin, kun taustajoukoissa työskentelee useampi ammattilainen. Omasta yhteyshenkilöstä tulee se perheen ”kolmas aikuinen”. Siun Sote on laskenut, että 20 prosentilla perheistä on monialaisen tuen tarve. Perhe tulee löytää ajoissa, jotta sille voidaan antaa varhaista tukea, eikä raskaita palveluja, kuten lastensuojelua, tarvita. 

Inari puolestaan on kehittänyt lastensuojeluun etävastaanottomallin. Lastensuojelun asiakkaat voivat tavata lastensuojelun työntekijöitä myös kotoaan kuvapalvelun kautta. Etävastaanotot mahdollistavat tiiviimmän yhteydenpidon lapsen ja ammattilaisten välillä. Varsinais-Suomessa on lastensuojelun asiakkaille annettu käyttöön omat tablettitietokoneet, joiden välityksellä he voivat olla yhteydessä sosiaalityöntekijöihin. Näillä molemmilla keinoilla säästyy aikaa ja kustannuksia, kun kenenkään ei tarvitse matkustaa. 

Päijät-Hämeessä on kokeiltu verkostojohtamista ja yhdessä tekemisen kulttuurin muutosta – miten saadaan enemmän ja parempaa aikaiseksi samoilla resursseilla. Vaikka lape-kausi onkin liian lyhyt koko kulttuurin muuttamiseen, eikä prosessi ole suoraviivainen, ovat työntekijät kokeneet LAPE-muutosohjelman sitouttavana. Yhteistyön tuloksena on syntynyt kuntarajat ylittävä yhteistyörakenne, jossa myös järjestöt ja kirkko ovat yhteistyössä mukana. 

Kasvuntuki on kouluttanut tuhat uutta osaajaa eri puolille maata auttamaan vanhempia keskustelemaan lasten kanssa rakentavasti ja tukemaan heitä kasvussaan. Näitä menetelmiä ovat muun muassa Lapset puheeksi ja Ihmeelliset vuodet. 

Koulu tarjoaa ennakoivaa oppimisen tukea

Miltä kuulostaa koulu, jossa opettajat voivat keskittyä omaan perustehtäväänsä eli opetukseen, kun oppilaat saavat ongelmiinsa apua sote-puolen asiantuntijoilta? LAPE-muutosohjelman myötä tulevat toimintatapojen muutokset tekevät senkin mahdolliseksi. Sivistystoimen sekä sosiaali- ja terveystoimen yhteistyötä tiivistetään ja vahvistetaan niin kansallisesti kuin kunnissakin. Sote-puolen palvelut ovat tarpeen mukaan saatavilla varhaiskasvatuksessa ja kouluissa. Jatkossa koulu toimii vahvemmin myös hyvinvoinnin edistäjänä, tarjoaa ennakoivaa oppimisen tukea ja ottaa vanhemmat tiiviimmin mukaan oppilaan hyvinvointia edistämään. Koulun nuorisotyötä kehitetään edelleen.

Hyvään lopputulokseen päästään, kun toisen osaamista arvostetaan, osoitetaan luottamusta ja tehdään yhdessä töitä asiakkaan hyväksi pitäen mielessä yhteisen päämäärän – asiakkaan hyvinvoinnin.

Lue lisää

• Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma
• Kokosimme konferenssin aineistot sähköiseen kiitoskirjeeseen

Lisätietoa

hankejohtaja Maria Kaisa Aula, p. 029 516 3658, mariakaisa.aula(at)stm.fi
OKM: projektipäällikkö Katja Bergbacka, 029 533 0267, katja.bergbacka(at)minedu.fi  
STM: hankepäällikkö Hanne Kalmari, p. 029 516 3046, hanne.kalmari(at)stm.fi