Lääkekorvausjärjestelmään tulossa 40 euron alkuomavastuu aikuisille

Alkuomavastuun tuomat säästöt käytettäisiin peruskorvausprosentin nostamiseen nykyisestä 35:stä 45 prosenttiin sekä lääkeostojen vuotuisen omavastuukaton (lääkekatto) laskemiseen. Uudistuksen tarkoituksena on vähentää hallitusohjelman mukaisesti paljon lääkkeitä käyttävien potilaiden kustannuksia.

Lääkekatto laskisi 599 euroon vuonna 2015. Ilman uudistusta lääkekatto olisi ensi vuonna 623 euroa.  Lääkekattoa on viime vuosina jo laskettu kahdesti, joten yhteensä lääkekatto laskisi 144 euroa vuosina 2013-2015. Suurin osa alkuomavastuun tuomasta säästöstä käytettäisiin lääkkeiden peruskorvausprosentin nostamiseen. Se hyödyttää myös niitä potilaita, joiden lääkeostot eivät ylitä lääkekattoa. Korvausprosentteja jouduttiin laskemaan vuonna 2013, mutta nyt peruskorvaus nousisi aiempaa korkeammaksi. Ennen vuoden 2013 säästötoimia peruskorvaus oli 42 prosenttia.

Uudistus tarkoittaisi sitä, että vähän ja satunnaisesti lääkkeitä käyttävät suomalaiset maksaisivat jatkossa lääkkeistään hieman enemmän. Yli puolella lääkkeiden käyttäjistä muutos olisi kuitenkin korkeintaan 10 euroa vuodessa. Enimmillään lääkekustannukset nousisivat alkuomavastuun verran eli 40 euroa vuodessa. Kustannukset pienenisivät eniten niillä, jotka maksavat tällä hetkellä lääkkeistään eniten. Myös alkuomavastuu kerryttäisi lääkekattoa.

Muutos edellyttää apteekkien ja Kelan tietojärjestelmien kehittämistä niin, että potilaan lääkeostotiedot kertyvät reaaliajassa Kelalle ja apteekeille. Näin apteekissa nähdään heti, kun potilaan alkuomavastuu on täynnä ja lääkekorvauksia aletaan maksaa.

Uudistus noudattelisi lääkekorvaustyöryhmän viime vuonna tekemiä ehdotuksia. Hallituksen esitys on tarkoitus antaa keväällä, ja uudistus tulisi voimaan vuoden 2015 alusta.

Säästöjä hammashuollon korvauksista, matkakorvauksista sekä kuntoutuksesta

Sosiaali- ja terveyspoliittinen ministerityöryhmä sopi myös hallituksen vuoden 2013 kehyspäätökseen sisältyvän 50 miljoonan euron säästön kohdentamisesta sairausvakuutusjärjestelmän sisällä.

Aikuisten hammashuollossa potilas saisi hampaiden tarkastuksesta Kela-korvausta jatkossa vain joka toinen vuosi. Korvaus maksettaisiin kuitenkin useammin, jos tiheämpi käyntiväli olisi potilaan terveydentilan vuoksi tarpeellinen. Potilaalle maksettavaa korvausta yksityisen hammaslääkärin ja suuhygienistin antamasta hoidosta alennettaisiin keskimäärin 3,9 prosenttiyksikköä. Tällä hetkellä yksityisen hammaslääkärin hoidosta maksettava korvaus on ollut korkeampi kuin yksityislääkärin hoidon korvaus. Muutos yhdenmukaistaisi korvaustasoja. Hammashuollon säästöt olisivat yhteensä noin 20 miljoonaa euroa.

Matkakorvauksista säästettäisiin lisäämällä taksimatkojen yhdistelyä ja nostamalla potilaan matkakohtaista omavastuuta 14,25 eurosta 15 euroon. Vastaavasti vuotuinen matkakustannusten omavastuukatto (matkakatto) nousisi 242,25 eurosta 255 euroon. Jos potilas ei tilaa taksimatkaa matkavälityskeskuksen kautta, matkakohtainen omavastuu olisi 30 euroa eikä se kerryttäisi matkakattoa. Matkakustannuksista syntyisi 20 miljoonan euron säästö.

Kelan myöntämän harkinnanvaraisen kuntoutuksen sekä kuntoutuksen kehittämis- ja tutkimustoiminnan määrärahoja vähennettäisiin eikä määrärahoihin tehtäisi indeksikorotusta vuosina 2015-2017. Lisäksi harkinnanvaraisen kuntoutuksen tarpeen arvioidaan vähentyvän, koska ammatillisen kuntoutukseen pääsee yhä useampi. Harkinnanvarainen kuntoutus täydentää Kelan ammatillista ja vaikeavammaisten lääkinnällistä kuntoutusta. Kuntoutuksen nykytaso pystyttäneen säilyttämään säästöistä huolimatta, ellei ilmene kiireellisiä uusia kuntoutustarpeita. Kuntoutuksen säästöt olisivat yhteensä noin 10 miljoonaa euroa.

Sairausvakuutuksen säästöt toteutettaisiin asteittain ensi vuodesta alkaen ja ne olisivat täysimääräiset vuonna 2017.

Lisätietoja

johtaja Anja Kairisalo, p. 02951 63191, [email protected]
valtiosihteeri Pia Pohja, p. 040 545 7285, [email protected]

Muualla palvelussamme

Lääkekorvausta sairausvakuutuksesta
Sairaudet ja kuntoutus