Krista Kiuru: Suomi lisää koronavirustestausta merkittävästi

Suomen koronavirustestauksen strateginen periaate on testaa – jäljitä – hoida, jonka mukaisesti tartuntojen testaamista on toteutettu epidemian alkuvaiheesta saakka. Keskeinen osa strategiaa on koko ajan ollut myös kapasiteetin jatkuva kasvattaminen.

Usein unohdetaan, että koronavirustartunnan testaaminen on kokonaisuus, joka koostuu tartuntariskin arvioinnista, näytteenotosta, näytteen analysoinnista ja tarvittavista jälkitoimista. Kapasiteetin nostaminen edellyttää näiden kaikkien osa-alueiden volyymin nostamista.

Testikapasiteetti oli epidemian alussa vain muutamia satoja päivässä. Julkisten kliinisen mikrobiologian laboratorioiden päivittäistä testauskapasiteettia Suomessa on nostettu maaliskuun puolenvälin 1700 näytteestä, niin että tällä hetkellä pystytään analysoimaan noin 3000 näytettä vuorokaudessa. Olen aiemmin jo linjannut, että kapasiteetti kaksin-kolminkertaistetaan. Jo tehtyjen materiaalitilausten, lisäresurssien ja työvuorokäytäntöjen avulla kapasiteetti on mahdollista nostaa noin 7000 näytteeseen päivässä.

Tarvitsemme myös yhteistyötä yksityisten toimijoiden kanssa, jotta testauskapasiteettia voidaan nostaa entisestään. Siksi kapasiteetin noston yhteydessä on selvitetty koronatestauksen toimiluvan omaavien yksityisten laboratorioiden kapasiteettimääriä. Alustavien arvioiden mukaan yksityisen ja ulkomaisen laboratoriokapasiteetin hyödyntämisellä voidaan tarpeen mukaan nostaa kapasiteettia 2000 – 3000 näytteellä vuorokaudessa kohtalaisen nopealla aikataululla.

Yhteensä julkisen ja yksityisen kapasiteetin käyttö mahdollistaa testimäärän nostamisen 10 000 testiin vuorokaudessa.

Testauskapasiteetin nosto mahdollistaa testauksen kohderyhmien laajentamisen. Testausta on mahdollista lisätä kaikissa tilanteissa, joissa on epäily sairastumisesta koronaan tai on syytä epäillä tartuntaa. Testaaminen suunnataan erityisesti:

• Terveydenhuoltoon yhteyttä ottaville, joiden oireet viittaavat koronavirukseen       
• Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstöön, kun on pienikin epäily tartunnasta
• Yhteiskunnan huoltovarmuuden kannalta kriittiseen henkilöstöön sekä muihin yhteiskunnan toimivuuden ja turvallisuuden kannalta olennaisiin henkilöstöryhmiin, kun on pienikin epäily tartunnasta
• Riskiryhmiin kuuluviin henkilöihin, jos on epäily koronavirustartunnasta tai altistumisesta
• Todennetun tartunnan saaneen välittömään lähipiiriin 

Jos olemassa olevaa testauskapasiteettia jää päivittäin käyttämättä, sitä voidaan käyttää myös kotona sairastavien henkilöiden testaamiseen, joilla on koronavirukseen viittaavia oireita. Sen sijaan täysin kohdentamatonta oireettoman väestön testausta ei ole tässä vaiheessa tarkoituksenmukaista tehdä.

Testauskapasiteetin kasvattaminen edellyttää riittävää näytteenottokapasiteettia. Sekä sairaanhoitopiirit että yksityiset terveydenhuollon toimijat ovat laatineet ja toteuttaneet suunnitelmia testauspisteiden määrän lisäämisessä. Osa testauspisteiden lisäämistä tulee olla uusien drive-in testauspisteiden ja liikkuvien testausyksiköiden perustaminen. Näytteenottoon ja näytteiden käsittelyyn tarvittavaa lisähenkilöstöä on jo rekrytoitu muun muassa yliopistoista ja muusta sosiaali- ja terveysalan henkilöstöstä.

Testauksen tulee palvella tarkoitustaan. Siksi tartuntojen jäljittämisen kapasiteetin lisäämiseksi on käynnistetty yhteistyö sekä yliopistojen lääketieteellisten tiedekuntien että yksityisten toimijoiden kanssa. Jäljittämistyöhön voidaan kohdentaa työvoimaa myös esimerkiksi kuntien muusta soveltuvasta henkilökunnasta. Riittävästä työvoimasta huolehtimisen lisäksi jäljittämistyö tulee toteuttaa alueen tartuntatautiviranomaisten koordinoimana. Epidemian selättämiseksi on välttämätöntä, että tautiketjujen jäljittämisessä onnistutaan.

Paljon on keskusteltu myös vasta-ainetestauksesta ja sen merkityksestä epidemian hallinnassa. Vasta-ainetestauksella voidaan tunnistaa infektion sairastaneet myös oireettomasta väestöstä. Tätä voidaan väestötasolla hyödyntää kuitenkin vasta, kun taudin sairastaneita on riittävästi ja testit ovat luotettavia ja saatavilla.

Vasta-ainetestaus on tärkeää, sillä se tuottaa tietoa epidemian kokonaiskuvasta ja laajuudesta. Tietojen perusteella voidaan myös arvioida väestön puolustuskykyä ja suojaa.  Vasta-ainetestausta tulee ensisijaisesti toteuttaa tutkimuksellisesti. Vasta-ainetestausten käytännön toteutuksen suunnittelu on jo valmis, ja tällä hetkellä testiin osallistuvien henkilöiden valinta on käynnissä.

Krista Kiuru
perhe- ja peruspalveluministeri