Kriiseihin varautuminen ja yhteistyön vahvistaminen teemoina Pohjoismaiden ministerineuvoston kokouksessa
Perhe- ja peruspalveluministeri Aki Lindén osallistuu Pohjoismaiden ministerineuvoston kokoukseen 24.-25.3. Norjan Stavangerissa. Ministerit keskustelevat pohjoismaisesta yhteistyöstä kriiseihin varautumisessa ja Ukrainan auttamisessa. Myös nuorten syrjäytymisen ehkäiseminen on agendalla.
Ukrainan sodan humanitaariset vaikutukset ja Pohjoismaiden apu Ukrainasta lähteville ovat erityisesti esillä ministerineuvoston kokouksessa. Pohjoismaat tekevät yhteistyötä Ukrainan humanitaarisessa kriisissä monin tavoin, kuten sosiaali- ja terveydenhuollon tilannekuvan luomisessa sekä konfliktialueelta evakuoitavien potilaiden kuljetuksessa ja vastaanottamisessa.
Kriisivalmiuden ja resilienssin kehittämisessä on tärkeää varautua erilaisiin kriiseihin. Pohjoismaat varautuvat yhdessä ydin-, biologisiin ja kemiallisiin uhkiin. Pohjoismaat jatkavat yhteistyötä pelastushenkilöstön ja ajoneuvojen rajanylityksen helpottamiseksi. Myös potilaiden siirtoa koskevaa yhteistyötä jatketaan.
Suomi teki puheenjohtajuuskaudellaan aloitteen pohjoismaisen yhteistyön kehittämisestä huoltovarmuuden alalla. Suomi kokee erityisesti lääkkeitä ja rokotteita koskevan pohjoismaisen yhteistyön tärkeäksi, ja tukee Ruotsin aloitetta pohjoismaisesta rokotekehityksestä ja -tuotannosta. Tämä on yksi tapa vahvistaa Pohjoismaiden strategista autonomiaa kriisitilanteissa.
Pohjoismaiden osaamista terveystiedosta tulee hyödyntää tulevaisuudessa myös kriiseihin varautumisessa.
”Pohjoismaat ovat edelläkävijöitä terveystiedossa, tutkimuksessa ja innovaatioissa. Terveystiedon kehittäminen vahvistaa terveydenhoitojärjestelmiämme ja tutkimusta. Tarvitaan lisää tietoa lääketieteellisistä ja ei-lääketieteellisistä vaikuttavista toimista kriisitilanteissa. Meidän tulee edelleen kehittää digitalisaatiota ja tekoälyä tästä näkökulmasta”, ministeri Lindén sanoo.
Pandemia ja Ukrainan sota haastavat nuorten hyvinvointia
Koronapandemian ja Ukrainan sodan aiheuttamat pitkittyneet poikkeustilanteet vaikuttavat erityisesti haavoittuvissa asemissa oleviin nuoriin ja heidän osallisuutensa kokemuksiin. Erityisesti nuorten mielenterveys on koetuksella.
Suomessa nuoriin vaikuttava päätös on ollut oppivelvollisuuden laajentaminen 18 ikävuoteen asti. Myös uusien hyvinvointialueiden rakentaminen ja työllisyyspalvelujen siirto kuntien vastuulle mahdollistavat nuorten palvelujärjestelmän kokonaisuuden arvioinnin ja uudistamisen.
”Meidän tulisi tehdä läheisempää yhteistyötä Pohjoismaissa myös kansalaisten resilienssin vahvistamisessa. Nykyisessä kriisitilanteessa pandemian vielä jatkuessa se on tärkeämpää kuin pitkään aikaan”, ministeri Lindén nostaa esiin puheessaan.
Lisätietoja:
ministeri Lindénin erityisavustaja Laura Lindeberg, [email protected]
neuvotteleva virkamies Maria Waltari, [email protected]
johtava asiantuntija Merja Mustonen (kriisivalmius), [email protected]
johtaja Anna Cantell (nuorten syrjäytyminen), [email protected]