Hyppää sisältöön
Valtioneuvosto ja ministeriöt Media

Sosiaali- ja terveysministeriötä koskevia kehysriihipäätöksiä
Kehysriihen päätökset parantavat sosiaali- ja terveyspalveluja sekä lääkehuoltoa

Sosiaali- ja terveysministeriö 8.4.2020 14.26
Tiedote 87/2020

Sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekosen, perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiurun sekä pohjoismaisen yhteistyön ja tasa-arvon ministerin Thomas Blomqvistin mukaan hallituksen kehysriihen päätökset vahvistavat sosiaali- ja terveyspalveluja, turvaavat lääkehuoltoa ja edistävät tasa-arvoa.

Lääkehuoltoa uudistetaan

Lääkehuollon tiekartan toimeenpanoon varataan 12 miljoonaa euroa. Tavoitteena on parantaa lääkehuollon kustannustehokkuutta, varmistaa lääketurvallisuus ja neuvonta sekä palveluiden sujuvuus, saatavuus ja saavutettavuus. Paremmalla ohjauksella ja tietopohjalla voidaan varmistaa myös uusien lääkkeiden hallittu käyttöönotto ja edistää lääkkeiden järkevää käyttöä. Lääkeasioiden tiekartan toimeenpano on laaja useita hallituskausia kestävä kehittämiskokonaisuus. 

Hoivahenkilöstölle sitova vähimmäismitoitus

Kehysriihen päätöksiin on otettu huomioon iäkkäiden henkilöiden hoivahenkilöstön sitova vähimmäismitoitus ja sen määrärahavaikutukset. Sitovalla vähimmäismitoituksella turvataan laadukkaat palvelut tehostetun palveluasumisen ja laitoshoidon asiakkaille. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että tehostetun palveluasumisen ja pitkäaikaisen laitoshoidon yksiköissä pitää olla vähintään 0,7 työntekijää asiakasta kohti siirtymäajan jälkeen. Samalla selkeytetään työnjakoa muun muassa tukipalvelujen osalta.

Hallituksen esityksen mukaisesti kuntien valtionosuuksia korotetaan 35 miljoonaa euroa vuosina 2021–2022. Aiempaan kehyspäätökseen sisältyneen rahoituksen lisäksi valtionosuuksiin lisätään 137,7 miljoonaa euroa vuonna 2023 ja 195,5 miljoonaa euroa vuonna 2024. THL:lle kohdennetaan kansallisen toimintakyvyn arviointijärjestelmään (RAI) liittyen vuosittain 0,5–0,8 miljoonan euron lisäys. 

Hoitajamitoitusesityksestä aiheutuvat lisäkustannuksia rahoitetaan useilla eri säästöillä, joista suurimpia ovat lääkekorvausten valtion osuuden alentaminen 60 miljoonalla eurolla sekä yksityisen sairaanhoidon korvausten valtion osuuden alentaminen runsaalla 40 miljoonalla eurolla vuodesta 2023 lukien. Lisäksi digitalisaation sekä ostopalvelujen ja kilpailutuksen tehostamisella tavoitellaan yhteensä 40 miljoonan euron sote-säästöjä vuodesta 2023 lukien.

Sosiaali- ja terveyspalveluita parannetaan ja turvataan

Työterveyshuollon erikoislääkärikoulutus turvataan 1,0 miljoonan euron tasokorotuksella vuodesta 2023 lähtien.

Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön (YTHS) toiminta laajenee koskemaan myös ammattikorkeakouluopiskelijoita vuodesta 2021 alkaen. Tähän on sovittu 65,8 miljoonan euron rahoitus.

Rajat ylittävän terveydenhuollon korvausmallin uudistamiseen niin sanotun potilasdirektiivin osalta on varattu 10 miljoonaa euroa 2023 alkaen. 

Sosiaalialan osaamiskeskusten toiminnan turvaamisen kohdistetaan 250 000 euroa vuosille 2021 ja 2022.

Saamenkielisen väestön sosiaali- ja terveyspalveluihin osoitetaan 82 000 euron lisämääräraha. Lisäys aiheutuu väestön ikääntymisen ja lastensuojelun aiheuttamasta lisätarpeesta sekä sovintoprosessin psykososiaalisesta tuesta.

Sosiaali- ja terveysalan tietojärjestelmien valvontaan ja ylläpitoon tehdään 160 000 euron tasokorotus Valviran toimintamenoihin.

Syöpäkeskusta, neurokeskusta, biopankkeja, genomikeskusta ja lääkekehityskeskusta tuetaan

Terveydenhuollon kasvustrategiaa tuetaan 5 miljoonalla eurolla vuosina 2021–2022. Käytännössä tämä tarkoittaa kansallisten osaamiskeskittymien perustamista ja toiminnan kehittämistä.

Lapsien ja perheiden palveluja kehitetään

Lapsiperheiden asema paranee, kun lapsien ja perheiden palvelujen kehittämiseen sekä Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelman jatkoon kohdennetaan 13 miljoonan euron rahoitus vuosille 2021–2022.

Turvakotien toiminnan rahoitus nousee 24,6 miljoonaan euroon vuoteen 2022 mennessä. 

Naisiin kohdistuvan väkivallan torjunnan toimikunnan, NAPE:n, pysyvän toiminnan varmistamiseen varataan 150 000 euroa vuosittain.

Vankiloiden perheosastojen toimintaan kohdennetaan 0,6 miljoonan euron tasokorotus.

Kelan toimintaan rahoitusta

Kelan toimintakuluja rahoitetaan noin 470 miljoonalla eurolla vuosittain. Edelliseen kehysriiheen verrattuna lisäystä summaan tulee käsittelymäärien kasvusta ja tietoturvaan liittyvistä investoinneista.

Tutkimukseen rahoitusta

Epidemiavalmius- ja innovaatiokoalition (CEPI) ja Kansainvälisen rokotusinstituutin (IVI) jäsenmaksuihin varataan 1,5 miljoonaa euroa. Tutkimuseettisen toimikunnan resurssien turvaamiseen varataan 250 000 euron tasokorotus.

Tasa-arvopalkinnon valmistelu STM:lle

Kansainvälisen tasa-arvopalkinnon valmistelu ja koordinaatio siirtyi sosiaali- ja terveysministeriölle vuodesta 2020 alkaen. Palkinto jaetaan joka toinen vuosi. Tähän liittyen on palkintosummaan varattu 500 000 euroa vuosille 2021 ja 2023.

Rintamaveteraanien palvelut turvataan

Rintamaveteraanien vanhuudenhuollon palvelut turvataan riittävällä kuntoutuksen rahoituksella. Määrärahojen tarve laskee kehyskauden alun vajaasta 250 miljoonasta eurosta kehyskauden lopun noin 120 miljoonaan euroon. Määrärahojen lasku johtuu pääasiassa siitä, että veteraaneja on vuosi vuodelta vähemmän kuin aikaisemmin. Määrärahoissa on otettu huomioon uudistus, jossa sotaveteraanit saavat samat kotiin vietävät palvelut kuin sotainvalidit. Rintamalisiä korotetaan 1.4.2020 alkaen 50,19 eurosta 125 euroon kuukaudessa. Korotus koskee myös ulkomaille maksettavia rintamalisiä.

Lomituksen hallintoa uudistetaan

Maatalouden rakennekehityksen seurauksena lomitukseen oikeutettujen maatilojen määrä vähenee, mikä vaikuttaa lomituksesta vastaavien paikallisyksikköjen yhdistämistarpeeseen. Yksikköjen yhdistämiskustannuksiin varataan 2 miljoonaa euroa vuodelle 2021.

Yhteisöjen ja säätiöiden avustukset

Yhteisöille ja säätiöille maksettavien avustuksien määrä laskee 360 miljoonasta 340 miljoonaan euroon kehyskauden lopussa. Lasku johtuu Veikkaus Oy:n syksyn 2019 tuloutusennusteista. Määrärahatasossa ei ole huomioitu koronaepidemian vaikutusta Veikkaus Oy:n tuottokehitykseen vuonna 2020, joka voi vaikuttaa myös vuoden 2021 avustusmäärärahaan. 

Lisätietoa 

erityisavustaja Jiri Sironen, p. 0295 163 410  (yleiset kysymykset) 
erityisavustaja Timo Lehtinen, p. 0295 163 387 (yleiset kysymykset) 
erityisavustaja Anders Portin, p. 0295 150 280 (yleiset kysymykset)
kansliapäällikkö Kirsi Varhila, p. 0295 163 338 (yleiset kysymykset)
talousjohtaja Mikko Staff, p. 0295 163 214 (yleiset kysymykset)
osastopäällikkö Päivi Sillanaukee, p. 0295 163 (palvelut, hyvinvointi ja terveys, ympäristöterveys, STEA, veteraaniasiat)
strategiajohtaja Liisa-Maria Voipio-Pulkki, p. 0295 163 382 (terveysalan tutkimus- ja innovaatiotoiminnan kasvustrategia)
johtaja Liisa Siika-aho, p. 0295 163 085 (sosiaalivakuutusasiat, etuudet)
johtaja Tanja Auvinen, p. 0295 163 715 (tasa-arvoasiat)
johtaja Pasi Pohjola p. 0259 163 585 (sote-uudistus ja palvelujärjestelmä)
johtaja Heidi Tahvanainen p. 0295 163 540 (lääkeasiat)
johtaja Minna Saario, p. 0295 163 146 (sote-uudistus ja palveluiden digitalisointi)
taloussuunnittelupäällikkö Tomas Forsström, p. 0295 163 563 (virastot ja laitokset)
neuvotteleva virkamies Lassi Kauttonen, p. 0295 163 577 (STEA-avustukset)
finanssineuvos Minna Liuttu, p. 0295 163 582 (sosiaalivakuutus)
erityisasiantuntija Satu Seikkula p. 0295 163 479 (valtionavustukset, kuntien valtionosuudet)
neuvotteleva virkamies Susanna Grimm-Vikman, p. 0295 163 172 (sosiaali- ja terveysasiat, kuntien valtionosuudet)