Kansliapäällikkö Lehto työuran pidentämisestä
Ikääntyneiden työllisyysaste Suomessa on noussut EU-maiden keskiarvon yläpuolelle viime vuosikymmenen lopulla. 57 - 62-vuotiaiden työllisyys on kohonnut muita ryhmiä nopeammin. Tämän voi tulkita niin, että ikääntyneisiin työntekijöihin suhtaudutaan entistä myönteisemmin, kansliapäällikkö Markku Lehto totesi puhuessaan maanantaina 17. lokakuuta Brysselissä, OECD:n politiikkafoorumissa, jossa käsitellään ikääntymistä ja työttömyyttä.
Myös pitkän aikavälin muutoksia on tapahtunut, Lehto jatkoi. Ikääntyneimpien miesten työhön osallistumisaste aleni ensin neljässäkymmenessä vuodessa 80 prosentista 20 prosenttiin. Nyt tämä suuntaus on kääntynyt. Työkyvyttömyysluvut taas ovat alentuneet kymmenen vuoden ajan. Vastaavasti väestön toimintakyky on parantunut vuosi vuodelta samaa vauhtia kuin elinikä on pidentynyt. Tätä kehitystä vauhdittaakseen hallitus on päättänyt ottaa ensi vuoden alusta käyttöön uuden tukimuodon: Työnantaja voi vähentää veroistaan osan ikääntyneen ja matalapalkkaisen työntekijän kustannuksista.
Suomessa ymmärretään, miksi työuran pidentäminen on tarpeen. Lainsäädännön muutokset on voitu viedä läpi ilman tiukkaa vastustusta. 50 vuotta täyttäneiden odotettavissa oleva eläkeikä onkin kohonnut selvästi viimeksi kuluneen viiden vuoden aikana. Eläkeikä on kohonnut suunnilleen saman verran kuin elinikä on pidentynyt vastaavana aikana.
Työuran pidentäminen on onnistunut monesta syystä. Talouden kriisi 1990-luvun alussa muutti ajatustapoja. Viestinnän ja koulutuksen avulla on tarjottu uusinta tietoa keskeisille kohderyhmille. Eläkeiän nostamista on perusteltu ikääntyneiden parantuneella työkyvyllä ja torjumalla ikääntymiseen liittyviä ennakkoluuloja.
Muutoksia on toteutettu kolmikantaisesti korostamalla työntekijöille, työnantajille ja koko yhteiskunnalle tulevia hyötyjä. Tutkimus- ja kehittämistoiminta on kytketty osaksi uudistustyötä. Lainsäädäntöä on muutettu monilla lohkoilla ja näin osoitettu, että kyseessä on vakava yhteiskunnallinen uudistustyö.
Jatkuvuus on uudistamisessa olennaista, sillä muutokset todellisessa elämässä ovat hitaita. Jokainen vuosi, joka ollaan pidempään työelämässä, on todella arvokas, Lehto korosti.
Euroopassa on seurattu mielenkiinnolla suomalaista Ikäohjelmaa, joka tunnetaan nimellä The National Programme on Ageing Workers. Ikäohjelman jalanjäljillä kulkee Vetoa työelämään -ohjelma.