Hallituksen vastaus välikysymykseen soten ja koulutuksen lisäleikkauksista
Sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso vastasi eduskunnassa 2.4.2025 välikysymykseen hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen.
Arvoisa puhemies,
Suomen julkisen talouden tilanne on erittäin vaikea. Valtiontalous hakkaa joka vuosi yli 10 miljardia uutta velkaa veronmaksajien laskuun. On selvää, että seuraavakin hallitus joutuu toteuttamaan mittavia sopeutuksia, jotta velkaantuminen saadaan kuriin. Puolustusmenot, vanheneva väestö ja valtion velkaantuminen pakottavat säästöihin. Valtion velan korkoihin menee rahaa tuhansia miljoonia euroja vuodessa, ja korkolasku on edelleen kasvussa.
Tästä erittäin haastavasta talouden tilanteesta huolimatta hallitus on varmistanut, että hyvinvointialueiden vuosittain kasvava rahoitustarve pystytään turvaamaan valtion talouden kehyksiä rikkomatta. Tämän teemme, koska ihmisten palvelut on turvattava tänään ja tulevaisuudessa. Me haluamme, että hyvinvointialueet onnistuvat tehtävässään. Väestö ikääntyy ja palvelutarve kasvaa, siksi on ymmärrettävää ja välttämätöntä, että myös rahoitus kasvaa. Mutta tämäkään raha ei tule riittämään, jos palveluita ja palvelurakennetta ei uudisteta.
Hyvä oppositio, te kritisoitte toistuvasti jokaista hallituksen esittämää toimea, joilla palveluita uudistetaan ja taloutta tasapainotetaan. Mitä te sitten ehdotatte tilalle? Veronkorotuksia ja lisää velkaa?
Arvoisa puhemies,
Välikysymys sisältää virheellisiä väittämiä, jotka on syytä korjata heti aluksi. Hallitus ei ole tehnyt lisäleikkauksia soteen, vaan kyseessä ovat sopeutustoimet, joista on päätetty jo vuosi sitten. Hallitus ei myöskään ole romuttanut hoitoonpääsyä eikä heikentänyt vanhusten hoivaa. Väitteenne eivät perustu tosiasioihin, vaan faktat kertovat täysin päinvastaista.
THL julkaisi viime lokakuussa tutkimuksen asiakkaiden tyytyväisyydestä vanhuspalveluihin. Tutkimuksen keskeisenä havaintona todetaan, että asiakkaat ovat varsin tyytyväisiä saamiinsa vanhuspalveluihin, ja lukuisat vanhuspalveluyksiköt saavat hyviä asiakasarvioita. Yli puolet sekä kotihoidon ja yhteisöllisen asumisen sekä ympärivuorokautisen palveluasumisen asiakkaista antoi saamalleen palvelulle arvosanaksi 9 tai 10 asteikolla 1-10, ja yli kolmannes parhaan mahdollisen arvosanan. Todellisuus kuulostaa varsin erilaiselta kuin maalaamanne kauhukuvat, joissa palvelut on romutettu.
Vastaavasti juuri ennen välikysymystänne julkaistusta sosiaali- ja terveysministeriön selvityksestä sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä käy ilmi, että hyvinvointialueet ovat onnistuneet järjestämään sote-palvelut yhdenvertaisemmin ja lainmukaisemmin kuin kunnat. Hyvinvointialueiden ensimmäisen kahden toimintavuoden aikana moni asia on mennyt parempaan suuntaan. Perusterveydenhuollon kiireettömään hoitoon pääsy on nopeutunut, henkilöstöpula on helpottanut ja digitaaliset palvelut ovat yleistyneet. Kiireelliseen ja päivystykselliseen hoitoon pääsy toimii kaikkialla Suomessa hyvin. Perusterveydenhuolto sekä palveluiden yhdenvertaisuus ja integraatio ovat parantuneet aiempaan verrattuna.
Oppositio puhuu mielellään jättiläismäisistä leikkauksista, mutta todellisuudessa hyvinvointialueiden rahoitus kasvaa joka vuosi. Tämän vuoden rahoitus on peräti 2,2 miljardia euroa edellisvuotta suurempi. Hyvinvointialueiden rahoitus ei siis tule sopeutustoimenpiteiden seurauksena laskemaan tämän vuoden tasosta. Päätetyt sopeutustoimet ovat suuruusluokaltaan alle prosentin hyvinvointialueiden kokonaisrahoituksesta, ja korostan vielä, hyvinvointialueiden rahoitus tulee kasvamaan myös ensi vuonna.
Arvoisa puhemies,
Hallitus on vastannut väestön ikääntymisestä seuraaviin haasteisiin useilla eri toimilla. Ikääntyneiden palveluita kehitetään siten, että palvelutarpeiden syntymistä sekä tarvetta siirtyä raskaampiin palveluihin ehkäistään. Samalla ennaltaehkäisevän työn ja liikunnan merkitys huomioidaan. Hallituksen ohjelmassa on varattu ikäihmisten toimintakyvyn, kotona pärjäämisen ja omaishoitajien tukemiseen vuosille 2024–2027 yhteensä 27 milj. euroa. Tänä vuonna käynnistyy kuusi valtionavustuksilla rahoitettua omaishoitajien hyvinvointia, terveyttä ja toimintakykyä edistävää hanketta. Omaishoitajilta ei siis leikata, vaan omaishoitoon panostetaan aikaisempaa enemmän.
Palvelujen kattavuutta lisätään myös teknologiaa hyödyntäen. THL on julkaissut maaliskuussa tutkimusraportin, jossa on arvioitu teknologisten ratkaisujen vaikuttavuutta. Hyvinvointialueilla on jo kotihoidossa täydentävänä palveluna käytössä erilaisia teknologioita, jotka kotikäyntien lisäksi tukevat asiakkaiden kotona asumista. Ne voivat liittyä esimerkiksi lääkkeiden annosteluun tai turvallisuuden varmistamiseen. Jälkimmäisestä tutuin ja pisimpään käytössä ollut on turvaranneke tai -puhelin. Kyse on siitä, että arjessa hyvin toimineita ratkaisuja otettaisiin käyttöön hyvinvointialueilla hieman nykyistä laajemmin. Asiakkaiden tarpeet luonnollisesti huomioidaan eli kaikille teknologian käyttäminen ei sovellu. Uusi asia tämä ei ole siinäkään mielessä, että myös edellinen hallitus yritti tuoda teknologiaa osaksi kotiin vietäviä palveluita. Nytkö te vastustatte?
Vammaispalvelulain osalta soveltamissäännöstä täsmennetään siten, että vammaispalvelulaki säilytetään vammaisille henkilöille kohdennettuna erityislakina, mikä oli myös lain alkuperäinen tarkoitus. Vastaavan kaltainen rajaus sisältyi myös alkuperäiseen, ministeri Kiurun johdolla viime hallituskaudella valmisteltuun esitykseen. Rajauksen poistamisen vuoksi lisättiin talousarvioon eduskuntakäsittelyn yhteydessä laskennallinen määräraha, kun perustuslakivaliokunta edellytti sääntelyyn täsmennyksiä, mutta elämänvaihesääntelyn täsmentäminen ei ollut mahdollista valiokunnassa. Täsmennyksen jälkeen tämä laskennallinen lisäys voidaan poistaa. Sääntelyllä ei ole vaikutusta lain mukaisiin palveluihin, vaan kyse on soveltamisalan täsmennyksestä vastaamaan lain alkuperäistä tarkoitusta perustuslakivaliokunnan asettamilla reunaehdoilla.
Lastensuojelun osalta lastensuojeluyksiköiden henkilöstömitoitus muutetaan lapsikohtaiseksi, kun se nyt on yksikkökohtainen. Päivystysvelvoitetta joustavoitetaan siten, ettei päivystystä tarvitsisi olla viikonloppuisin kahdessa vierekkäisessä yksikössä, vaan toinen yksiköistä voisi hoitaa sen. Sosiaalityötä ja hoivaa sijoitetuille lapsille ei siis vähennetä eikä mitoitus yksittäisen lapsen kohdalla muutu, vaan ainoastaan yliresursointia puretaan sieltä, missä sitä on, eikä palveluiden saatavuus heikkene.
Sosiaalihuoltolain laajemmassa uudistuksessa on kyse siitä, että yksityiskohtaista palvelukohtaista sääntelyä kevennetään ja järjestämisvastuu tarkentuu uusiin, isompiin ja selkeämpiin asiakaslähtöisiin palvelukokonaisuuksiin, joiden puitteissa hyvinvointialueella on nykyistä joustavampi mahdollisuus järjestää ja organisoida henkilön tai hänen perheensä tarvitsema yksilöllinen tuki. Uudistettu muotoilu korostaa hyvinvointialueen vastuuta järjestää henkilön tarvitsema yksilöllinen sosiaalihuollon vastuulle kuuluva tuki ja apu, mutta jättää keinot siihen aikaisempaa joustavammaksi.
Vuosi sitten keväällä päätettyjen lisäsopeutusten osalta 75 miljoonaa euroa kuuluu opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle. Sopeutustoimia valmistellaan normaalissa talousarvioprosessissa. Tavallisesti päätös tehtäisiin vasta budjettiriihen yhteydessä. Hallitus on kuitenkin halunnut nopeuttaa aikataulua niin, että päätökset pyritään tekemään kehysriihen aikoihin.
Arvoisa puhemies,
Lopuksi haluan vielä korostaa, että monissa jo tehdyissä ja tekeillä olevissa päätöksissä on kyse siitä, että hallitus mahdollistaa asioiden järkevämmän tekemisen. Tämä tuo myös säästöjä, mutta ei heikennä palveluita ja on aivan keskeistä henkilöstöpulankin ratkaisemisen kannalta.