Terveydenhuollon tietojärjestelmistä liikkeellä väärää tietoa

Terveydenhuollon tietojärjestelmät ovat viime aikoina olleet kovan kritiikin kohteena. Keskustelussa ei ole kuitenkaan erotettu sitä, mikä uudistuksissa on valtion rooli ja mistä taas vastaavat kunnat. Lisäksi eri toimijoiden hankkeet ja rahat ovat menneet kirjoittelussa sekaisin. Julkisuudessa on ollut myös väärää tietoa siitä, kuinka paljon rahaa hankkeisiin on käytetty.

Uudistuksen keskiössä on kansallinen terveydenhuollon ICT-hanke eli niin sanottu KanTa. Se koostuu sähköisestä reseptistä, valtakunnallisesta potilastiedon arkistosta, suostumuksenhallintapalvelusta ja antaa mahdollisuuden omien tietojen katseluun. KanTa itsessään ei ole potilastietojärjestelmä, vaan potilastietojärjestelmien taustalla toimiva tiedonvälitys- ja arkistointipalvelu. KanTa-tietojärjestelmäpalveluista vastaa Kela.

KanTa-hankkeen kustannuksista on esitetty perustelemattomia arvioita. On väitetty, että uuden kokonaisuuden hinnaksi tulisi 1,8 miljardia euroa. Sellaista uudistusta, jossa kaikkien kuntien järjestelmät uusittaisiin kerralla, ei ole suunniteltu.

KanTa-palvelu ei korvaa kuntien paikallisia potilastietojärjestelmiä. Sen sijaan kunnat on laissa velvoitettu huolehtimaan siitä, että niiden järjestelmät ovat yhteensopivia KanTa-kokonaisuuden kanssa. Jokainen käyttöön otettava järjestelmä pitää kilpailuttaa kuten aikaisemminkin.

Sosiaali- ja terveysministeriö ei tilaa kunnille potilastietojärjestelmiä. Kunnat ovat itsehallinnollisia toimjoita  kuten tähänkin asti. Kunnat hankkivat tietojärjestelmiä omien tarpeidensa mukaan, eikä niiden pakottaminen tietyn järjestelmän käyttäjiksi ole nykylainsäädännön mukaan mahdollista. KanTaan sekoitettu Apotti on Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin sekä pääkaupunkiseudun kuntien yhteinen hanke, jonka toteuttamisesta ei ole vielä päätetty.

Kunnat hankkivat siis tarpeisiinsa sopivan järjestelmän ja vastaavat siitä, että hankintalakia noudatetaan. Sosiaali- ja terveysministeriö tai aluehallintovirastot valvovat hankintalain toteutumista kuntien kehittämishankkeissa silloin, kun on kyse suoraan ministeriön rahoittamista hankkeista.

Valtion vastuulla olevan KanTa-hankkeen kokonaiskustannuksiksi on laskettu vuosina 2003-2012 noin 200 miljoonaa euroa. Se on vähän, kun vertaillaan kustannuksia kansainvälisesti ja otetaan huomioon siitä saatavat säästöt esimerkiksi sähköisen reseptin myötä. Kun KanTa-palvelut ovat kokonaan käytössä, säästöt ovat vähintään 184 miljoonaa euroa vuodessa. On laskettu, että koko investointi on maksanut itsensä takaisin vuonna 2017.

Hankkeen rahoitus jakautuu siten, että sosiaali- ja terveysministeriö rahoittaa kansalliset palvelut ja avustaa kuntia kehittämishankkeissa. Kunnat vastaavat potilastietojärjestelmistään itsenäisesti. Lisäksi meneillään on elinkeinoelämän lähtökohdista suunniteltuja kehittämishankkeita, jotka tähtäävät esimerkiksi vientituotteiden kehittelyyn. Niitä rahoittavat muun muassa Tekes ja Finpro.

Kansainvälisen vertailun mukaan Suomi on terveydenhuollon järjestelmissä maailman kymmenen parhaan maan joukossa. Sosiaalihuollon järjestelmän kehittämisessä Suomessa tehdään ainutlaatuista työtä maailmassa.

Lisätietojajohtaja Eija Koivuranta, p. 0295 163 365, etunimi.sukunimi@stm.fi
erityisasiantuntija Teemupekka Virtanen, p. 0295 163 370, etunimi.sukunimi@stm.fi