EU:n työllisyys-, sosiaalipolitiikka-, terveys- ja kuluttaja-asiain neuvosto ...

Työaikaa koskevan direktiiviehdotuksen osalta neuvostossa pyritään saamaan poliittinen ratkaisu. Puheenjohtajamaa on ilmoittanut toimittavansa käsittelyn pohjaksi uuden ehdotuksen. Näin ollen Suomen kannanotot joudutaan arviomaan uudelleen tämän ehdotuksen pohjalta. Suomi pitää työaikadirektiivin hyväksymistä tärkeänä. Direktiivissä määritellään mm. päivystysaikojen sisällyttäminen työaikaan. Tavoitteena on joustavoittaa mm.lääkäreiden päivystysaikoja. Vaikein avoinna olevista kysymyksistä koskee, sitä säilytetäänkö direktiivissä pysyvä mahdollisuus nk. opt out:iin eli mahdollisuus siihen, että yksittäinen työntekijä ja työnantaja sopivat keskenään siitä, että työsuhteessa ei noudateta direktiivin edellyttämää 48 tunnin enimmäisviikkotyöaikaa. Tähän järjestelyyn Suomi suhtautuu kielteisesti. Uudeksi ongelmaksi on noussut se, pitääkö enimmäistyöaikaan laskea mukaan useiden rinnakkaisten työsuhteiden työtunnit. Suomen työaikalaki säätelee kerrallaan vain yhtä työsuhdetta ja työntekijä voi päättää, kuinka monessa työsuhteessa hän työskentelee. Suomi tukee komission ehdotusta, jonka mukaan direktiivissä ei säädettäisi rinnakkaisten työsuhteiden huomioon ottamisesta, vaan tässä asiassa viittaus työsuojelua koskevaan puitedirektiiviin riittäisi.

Neuvosto keskustelee myös väestönkehityksestä ja inhimillisten voimavarojen kehittämisestä osana Hampton Courtin seurantaa. Suomi korostaa ikääntyneiden ja maahanmuuttajien työllisyysasteen nostamista.Osaamisen on vastattava työmarkkinoiden tarpeita. Vaikeasti työllistettävien osalta tuloksellisinta politiikkaa on varhainen puuttuminen eli työttömyyden pitkittymisen ehkäisy. Työn tuottavuuden nostaminen parantaa Euroopan kilpailukykyä ja työllisyyttä. Suomi pitää aktiivista tasa-arvopolitiikkaa ja perhepolitiikkaa erittäin tärkeänä sekä väestörakenteen kehityksen että taloudellisen kasvun kannalta. Työn ja perhe-elämän yhteensovittaminen tulee nähdä sosiaalisena sijoituksena.

Neuvosto saa tilannekatsauksen komission päätelmistä influenssapandemian ihmisten terveyteen liittyvistä näkökohdista.. Neuvosto käy poliittisen keskustelun kahden tiedonannon ja neuvoston toimintasuunnitelman pohjalta erityisesti tiedotuksesta ja valmiustason parantamisesta. Suomi korostaa tiedotuksen oikeaa ajoitusta. Suomi pitää tärkeänä, että lintuinfluenssan leviäminen pyritään estämään mahdollisimman tehokkaasti eläinlääkinnällisin toimenpitein maissa, joissa tautitapauksia on todettu.

Neuvoston on tarkoitus saavuttaa poliittinen yhteisymmärrys myös tasa-arvon nk. recast -direktiivistä. Suomi hyväksyy muutetun ehdotuksen direktiiviksi ja siihen liittyvän ehdotuksen neuvoston lausumaksi vanhempainvapaista. Direktiiviehdotuksen tarkoituksena on yksinkertaistaa, nykyaikaistaa ja parantaa yhteisön lainsäädäntöä, joka liittyy naisten ja miesten yhdenvertaiseen kohteluun työelämän alueella. Ehdotuksessa neuvoston lausumaksi vanhempainvapaista neuvosto yhtyy Euroopan parlamentin kannanottoon, että sukupuolten välisen tasa-arvoisen työelämän edistämiseksi on edelleen kehitettävä työn ja perhe-elämän yhteensovittamista.

Neuvoston on tarkoitus saavuttaa poliittinen yhteisymmärrys nk. lastenlääkeasetuksesta. Lastenlääkeasetuksen päätavoitteena on lisätä lapsille tarkoitettujen lääkkeiden kehittämistä, varmistaa lääkkeiden tutkimuksen laadukkuus, huolehtia, että lääkkeille hankitaan asianmukainen hyväksyntä sekä parantaa käytettävissä olevia tietoja lastenlääkkeistä. Tavoitteet on tarkoitus saavuttaa ilman turhia lapsille tehtäviä kliinisiä tutkimuksia ja kliinisiä kokeita koskevaa EU-direktiiviä noudattaen.

Neuvosto keskustelee komission julkistamasta mielenterveyden vihreästä kirjasta. Suomi on tyytyväinen siihen, että komissio on käynnistänyt toimet mielenterveysalalla. Suomi tukee ja osallistuu aktiivistesti toukokuuhun 2006 jatkuvaan avoimeen kuulemismenettelyyn, jonka tuloksena valmistuva mielenterveysstrategia on tarkoitus julkistaa Suomeen puheenjohtajuuskaudella. Vihreä kirja käsittelee jäsenmaiden mielenterveysongelmia, niiden yhteiskunnallisia vaikutuksia ja niitä koskevia toimenpide-ehdotuksia.

Lisätietoja:
lääkintöneuvos Merja Saarinen, STM, puh. (09) 160 74030 (influenssapandemia)
ylitarkastaja Antti Närhinen, STM, puh. (09) 160 73175 (tasa-arvo)
lakimies Riikka Laakso, STM, puh. (09) 160 74007 (lasten lääkkeet)
ylilääkäri Eero Lahtinen, STM, puh. (09) 160 74032 (mielenterveys)
hallitusneuvos Esa Lonka, TM, puh. 050 396 0198 (työaika)
hallitusneuvos Liisa Heinonen, TM, 050 396 0155 (väestökehitys ja inhimillinen pääoma)