Erityishuollossa olevien itsemääräämisoikeutta vahvistetaan
Hallitus esittää kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain muuttamista. Lainmuutoksen avulla Suomi voisi ratifioida vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan Yhdistyneiden kansakuntien yleissopimuksen.
Lainmuutoksen tarkoituksena on vahvistaa erityishuollossa olevan henkilön itsemääräämisoikeutta ja itsenäistä suoriutumista sekä vähentää rajoitustoimenpiteiden käyttöä erityishuollossa.
Esityksen mukaan jokaisella erityishuollossa olevalla kehitysvammaisella ihmisellä tulee olla mahdollisuus täysimääräiseen osallistumiseen yhteiskunnassa. Jotta se olisi mahdollista, kehitysvammalakiin ehdotetaan säännöksiä muun muassa
- yksilöllisestä suunnittelusta eli henkilökohtaisesta, konkreettisesta suunnitelmasta, jonka avulla kehitysvammaisen henkilön elämä olisi mahdollisimman omaehtoista
- itsenäistä suoriutumista tukevista kaluste-, väline- ja tilaratkaisuista
- kohtuullisista mukautuksista, joita voivat olla esimerkiksi toimintakykyä vahvistavien apuvälineiden hankkiminen tai toimintayksikön tilojen uudelleen järjestely.
Lisäksi esitys sisältää säännökset henkilökunnan kouluttamisesta ja ohjeistamisesta itsemääräämisoikeutta vahvistaviin työmenetelmiin.
Lakiin ehdotetuilla säännöksillä pyritään vähentämään rajoitustoimenpiteiden käyttöä erityishuollossa. Taustalla on ajatus, että mitä normaalimpaa elämää kehitysvammaisille henkilöille tarkoitetuissa asumispalveluyksiköissä ja laitoksissa voidaan elää, sitä vähemmän on tarvetta turvautua rajoitustoimenpiteiden käyttöön.
Rajoitustoimenpiteitä voitaisiin käyttää vain silloin, kun se olisi välttämätöntä erityishuollossa olevan tai jonkun toisen henkilön terveyden tai turvallisuuden suojaamiseksi tai kun olisi tarvetta torjua merkittävä omaisuusvahinko. Rajoitustoimenpiteisiin ei saisi ryhtyä, jos käytettävissä olisi jokin lievempi keino, ja rajoitustoimenpiteen käyttö olisi lopetettava heti, kun se ei enää olisi välttämätöntä.
Erityishuollossa olevien kehitysvammaisten ihmisten oikeusturvaa vahvistettaisiin muun muassa käytettyjen rajoitustoimenpiteiden kirjaamista ja jälkiselvittelyä, virka- ja vahingonkorvausvastuuta sekä tehostettua viranomaisvalvontaa koskevin säännöksin.
Esitys liittyy valtion vuoden 2016 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä maaliskuuta 2016.
Lisätiedot
neuvotteleva virkamies Riitta Burrell, p. 0295 163 588, [email protected]