Biopankit edistävät tutkimusta ja kansanterveyttä
Biopankkilain vaikutuksia arvioiva väliraportti on julkaistu.
Laki astui voimaan 1.9.2013 ja sen tarkoituksena on edistää ihmisperäisiä näytteitä hyödyntävää tutkimusta. Biopankkilakia pidetään pääosin erittäin onnistuneena, mutta lain vaikutuksia arvioidaan edelleen biopankkitoiminnan laajentuessa.
Biopankkitutkimus perustuu näytteenantajan suostumukseen
Biopankkilailla halutaan turvata näytteenantajan yksityisyydensuoja ja itsemääräämisoikeus. Biopankin oikeus käsitellä näytteitä ja niihin liittyviä tietoja perustuu ensisijaisesti näytteen luovuttajan kirjalliseen suostumukseen. Laki mahdollistaa kuitenkin myös potilaan hoidon ja tutkimuksen yhteydessä syntyneiden vanhojen näytteiden siirron biopankkiin ilman nimenomaista suostumusta. Vanhat näytteet ja niihin liittyvät tiedot voidaan siirtää biopankkiin, jos näytteenantaja ei ole sitä erikseen kieltänyt.
Tutkimuksissa on osoitettu, että suomalaiset suhtautuvat pääosin myönteisesti biolääketieteelliseen tutkimukseen. Yleisesti koetaan, että biopankkien toiminnalla voidaan edistää kansanterveyttä ja sairaanhoitoa.
Käytännön terveydenhuolto hyötyy biopankeista
Tällä hetkellä biopankkilaki painottaa tutkimuksen edistämistä, mutta jatkossa voitaisiin selvittää mahdollisuutta hyödyntää biopankin tietoja suoraan potilaiden hoidossa. Näin tutkimus tuotaisiin lähemmäs käytännön terveydenhuoltoa. Näytteen luovuttajan tulee puolestaan kokea saavansa mahdollisuus välittömään hyötyyn esimerkiksi riskigeenien seulonnalla.
Suomessa toimivia biopankkeja on tällä hetkellä viisi (toukokuu 2015):
- Auria Biopankki
- THL Biopankki
- Suomen Hematologinen Biopankki
- Helsingin Urologinen Biopankki sekä
- Helsingin Biopankki.
Biopankkilain vaikutuksia arvioiva loppuraportti julkaistaan vuoden 2017 loppuun mennessä.
Lisätietoja
Suunnittelija Pauliina Puustjärvi (STM), p. 0295 163 095, [email protected]
Johtaja Liisa-Maria Voipio-Pulkki (STM), p. 0295 163 382, [email protected]