Vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelun järjestämisvastuu siirtyy kunnilta Kelalle syyskuun alussa

Vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelun järjestämis- ja rahoitusvastuu siirtyy kunnilta Kansaneläkelaitokselle (jäljempänä Kela) 1.9.2010. Kela järjestää tulkkauspalvelun pääsääntöisesti hankkimalla palvelun tulkkauspalveluntuottajilta. Tulkkauspalveluntuottajien ja välityskeskusten palvelujen kilpailutukset ovat parhaillaan käynnissä. Asiakkaat tilaavat tulkin syyskuusta alkaen tulkkien välityskeskuksesta. Asiakkaiden oikeudet tulkin käyttöön säilyvät ennallaan.

Kunnan vammaispalvelulain mukainen tulkkipalvelujen järjestämisvelvollisuus jatkuu elokuun 2010 loppuun saakka. Syyskuun 2010 alusta alkaen Kela vastaa tulkkauspalvelun järjestämisestä ja siihen liittyvien kustannusten korvaamisesta tulkkauspalvelua välittäville välityskeskuksille sekä palveluntuottajille. Kunta vastaa kuitenkin ennen 1.9.2010 tehdyistä tulkkaustilauksista vuoden 2010 loppuun saakka.

Tulkkauspalveluun kuuluu tulkkauksen järjestäminen ja siitä aiheutuvat välttämättömät oheiskustannukset. Tulkkauspalvelu on käyttäjälle maksutonta. Kela voi järjestää tulkkauspalvelun myös etätulkkauksena. Tällöin Kela järjestää etätulkkausta käyttävälle henkilölle tulkkauksessa tarvittavat välineet ja laitteet sekä vastaa etäyhteyden käytöstä aiheutuvista kustannuksista. Kelan ilmoituksen mukaan etätulkkausta tullaan järjestämään sitä mukaa kuin etätulkkauksen käytännön mahdollisuudet laajenevat.

Vammaisten henkilöiden tulkkipalveluja koskevien asiakastietojen luovuttamisesta Kansaneläkelaitokselle annetun lain (851/2009) perusteella Kelalla on oikeus saada kunnilta tulkkipalvelujen käyttäjien henkilö- ja yhteystiedot. Tiedot tarvitaan, jotta Kela voi katkoksitta järjestää tulkkauspalvelun järjestämisvastuun siirtyessä 1.9.2010. Kela on pyytänyt kuntia toimittamaan tulkkipalvelujen käyttäjien henkilö- ja yhteystiedot, 1.9.2010 voimassa olevat tulkkipalvelupäätökset sekä tulkkipalvelujen käyttäjistä mahdollisesti laaditut asiakasprofiilit. Kela tiedottaa asiakastietojen keräämisestä tarkemmin maaliskuun 2010 aikana. Tiedot nykyisistä tulkkipalveluiden käyttäjistä pyritään saamaan kunnista toukokuun 2010 loppuun mennessä.

Oikeus tulkkauspalveluun on henkilöillä, joilla on kuulonäkövamma, kuulovamma tai puhevamma ja jotka vammansa vuoksi tarvitsevat tulkkausta työssä käymiseen, opiskeluun, asiointiin, yhteiskunnalliseen osallistumiseen, harrastamiseen tai virkistykseen. Lisäksi tulkkauspalvelun saamisen edellytys on, että henkilö kykenee ilmaisemaan omaa tahtoaan tulkkauksen avulla ja hänellä on käytössään jokin toimiva kommunikointikeino.

Tulkkauspalvelun määrä pysyy entisellään. Kuulonäkövammaisella henkilöllä on oikeus saada vähintään 360 ja kuulo- tai puhevammaisella henkilöllä vähintään 180 tulkkaustuntia kalenterivuoden aikana. Tulkkauspalvelua voidaan järjestää mainittuja vähimmäistuntimääriä enemmän, jos se on asiakkaan yksilölliset tarpeet huomioon ottaen perusteltua. Tämä vastaa nykyään vakiintunutta soveltamiskäytäntöä tilanteissa, joissa palvelujen laissa säädetty vähimmäismäärä ei ole ollut riittävä turvaamaan asiakkaan yksilöllisiä tulkkaustarpeita. Opiskeluun liittyvänä tulkkauspalvelua on järjestettävä siinä laajuudessa kuin henkilö sitä välttämättä tarvitsee selviytyäkseen perusopetuksen jälkeisistä opinnoista, jotka johtavat tutkintoon tai ammattiin tai edistävät henkilön ammatilliseen opiskeluun pääsemistä tai työllistymistä taikka tukevat henkilön työelämässä pysymistä tai etenemistä.

Kelalle siirtyy tulkkauspalvelun järjestäminen ja siihen liittyvien kustannusten korvaaminen tulkkauspalvelua välittäville välityskeskuksille sekä palveluntuottajille. Siirto ei vaikuta kuntien vastuuseen järjestää tulkkauspalvelua saavalle vammaiselle henkilölle muita hänen vammaisuutensa perusteella tarvitsemia palveluita ja tukitoimia sekä lääkinnällisen kuntoutuksen palveluita.

Kelan tulkkauspalvelua koskevat päätökset tehdään keskitetysti Vammaisten tulkkauspalvelukeskuksessa Turussa. Yksikkö myös ohjaa ja neuvoo Kelan toimistoja, asiakkaita, välityskeskuksia ja muita yhteistyötahoja tulkkauspalveluun liittyvissä kysymyksissä. Hakemuslomakkeita saa Kelan toimistoista ja ne ovat myös tulostettavissa Kelan internetsivuilta ( www.kela.fiLinkki toiselle sivustolle). Hakemuksen voi toimittaa postitse tai jättämällä mihin tahansa Kelan palvelupisteeseen. Hakemukseen on liitettävä riittävä selvitys hakijan tulkkauspalvelun tarpeesta ja vamman laadusta sekä muut selvitykset, jotka ovat tarpeen asian ratkaisemiseksi. Hakemukseen liittyviä selvityksiä voi antaa sosiaali- tai terveydenhuollon asiantuntija tai asiakkaan tulkkauspalvelun tarpeeseen tai käytettävään kommunikaatiomenetelmään perehtynyt muu asiantuntija. Lausunnosta tulee käydä ilmi, millainen tulkkauspalvelun tarpeen aiheuttava sairaus tai vamma henkilöllä on ja mitä kommunikointikeinoja hän käyttää sekä erityisesti vaikeimmin vammaisten henkilöiden kohdalla myös lausunnonantajan käsitys siitä, hyötyykö henkilö tulkkauspalvelusta.

Henkilön aloittaessa ensimmäistä kertaa tulkkauspalvelun käytön, tulkkauspalveluun sisältyy myös lyhyt ohjaus tulkkauspalvelun käyttöön. Ohjauksessa tulkki käy läpi asiakkaan kanssa mitä tulkkauspalvelu on, mitkä ovat tulkin tehtävät, kuinka tulkki tilataan ja muut käytännön seikat. Puhevammaiset henkilöt käyttävät hyvin erilaisia kommunikaatiomenetelmiä ja näiden yhdistelmiä. Tämän vuoksi uuden tulkin on tarpeen perehtyä puhevammaisen henkilön kommunikointimenetelmiin ja apuvälineisiin ennen ensimmäistä tulkkaustilannetta. Perehtyminen puhevammaisen asiakkaan kommunikointimenetelmiin ja apuvälineisiin on osa tulkkauspalvelua. Tulkin voi perehdyttää tulkkauspalvelun käyttäjä itse tai yhdessä jonkun hänen kommunikointimenetelmänsä ja ‑a puväli­neensä tuntevan henkilön kanssa. Esimerkiksi entuudestaan tuttu tulkki, henkilökohtainen avustaja, läheinen tai puheterapeutti voi olla mukana perehdytyksessä yhdessä tulkkauspalvelun käyttäjän kanssa.

Tulkkauspalveluun kuuluu myös välittömästi tulkkaustilanteeseen liittyvä valmistautuminen kuten selvitettävien asioiden läpikäyminen, mahdollinen uusien symbolien, merkkien tai laitteen päivityksen tarve jne. Tulkkauspalveluun kuuluu myös tulkkaustilanteeseen välittömästi liittyvä vähäinen kommunikointimateriaalin valmistaminen kuten muutaman merkin tai symbolin lisääminen, puhelaitteeseen lauseiden lisääminen tai vastaava. Muu kuin tulkkaustilanteeseen välittömästi liittyvä, vähäinen kommunikointimateriaalin tuottaminen, päivittäminen, laajentaminen ja uusiminen on terveydenhuollon lääkinnällisen kuntoutuksen vastuulla.

Kela voi järjestää tulkkauspalvelun myös etätulkkauksena, jos edellytykset palvelun järjestämiseen etätulkkauksena sekä asiakkaan että Kelan taholta täyttyvät. Kela järjestää etätulkkauksessa tarvittavat henkilökohtaiset välineet ja laitteet silloin, kun tulkkauspalvelu on päätetty järjestää etätulkkauksena sekä korvaa etäyhteyden käytöstä aiheutuvat välttämättömät kustannukset, kuten puhelin- ja tietokoneyhteyden käytöstä aiheutuvat kustannukset. Etätulkkausta kehitetään ja tuotetaan vuoden 2010 loppuun asti Etätulkki.fi -hankkeessa.

Tulkkauspalvelu voidaan järjestää etätulkkauksena tilanteissa, joissa se on paitsi asiakkaan yksilöllinen palvelutarve huomioon ottaen käyttökelpoinen, niin myös todellisuudessa asiakkaan käytettävissä oleva vaihtoehto palvelun järjestämiseksi. Jos asiakas on jo käyttänyt etätulkkausta tarvitessaan tulkkauspalvelua, Kela tarjoaa hänelle siihen mahdollisuuden myös 1.9.2010 jälkeen. Jos asiakas ei aiemmin ole käyttänyt etätulkkausta eikä hänellä todellisuudessa ole siihen mahdollisuutta 1.9.2010 jälkeenkään, joko asiakkaan yksilöllisten tarpeiden vuoksi tai siitä syystä, että asiakkaan paikkakunnalla ei ole tosiasiallista mahdollisuutta etätulkkauksen järjestämiseen, Kela ei järjestä asiakkaalle etätulkkauksessa tarvittavia välineitä ja laitteita ennen kuin edellytykset etätulkkauksen käyttöön asiakkaan kohdalla toteutuvat.

Terveydenhuollon lääkinnällisen kuntoutuksen vastuulla on kuntoutussuunnitelman laatiminen ja apuvälinepalvelut, johon kuuluu apuvälineiden tarpeen määrittely, välineiden sovitus, luovutus omaksi tai käytettäväksi, käytön opetus ja seuranta sekä välineiden huolto (Asetus lääkinnällisestä kuntoutuksesta 1015/1991) sekä tulkkauspalveluoikeuden hakemisessa tarvittavien selvitysten ja lausuntojen laatiminen. Lääkinnällisenä kuntoutuksena toteutetaan yksilöllisten kommunikoinnin apuvälineiden suunnittelu, rakentaminen, päivittäminen, huolto ja käytön opetus lukuun ottamatta tulkkaustilanteeseen välittömästi liittyvää vähäistä kommunikointimateriaalin valmistamista. Yksilöllisiä kommunikoinnin apuvälineitä ovat esimerkiksi kuvat, kuvakansiot, puhelaitteet ja tietokonepohjaiset kommunikointiohjelmat.

Lääkinnällisenä kuntoutuksen apuvälineinä järjestetään myös kommunikaatioon ja päivittäisiin toimiin liittyvät apuvälineet siltä osin kuin ne eivät ole vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista annetun lain (vammaispalvelulaki, 387/1987) mukaisia päivittäisistä toiminnoista suoriutumiseksi tarvittavia välineitä ja laitteita tai asuntoon kuuluvia välineitä ja laitteita.

Apuvälineiden tarpeen arviointi on osa kunnan järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluvaa lääkinnällistä kuntoutusta. Näin ollen myös etätulkkauksessa tarvittavien välineiden ja laitteiden tarpeen arviointi esimerkiksi puhevammaisten henkilöiden osalta kuuluu lääkinnällisen kuntoutuksen tehtäviin, vaikkakin etätulkkauksessa tarvittavat välineet ja laitteet järjestää Kela. Kunta vastaa myös mainittujen apuvälineiden tarpeen arvioinnista aiheutuvista kustannuksista.

Kunnan järjestämisvastuuseen kuuluvat edelleen vammaispalvelulain mukaisina muina palveluina kuten sopeutumisvalmennuksena annettava viittomakielen opetus ja kommunikaation tueksi tarvittavien viittomien opetus sekä vammaiselle henkilölle että hänen läheisilleen. Tähän voidaan lukea myös kommunikointimenetelmän käytön harjoittelu ja ohjaus vammaisen henkilön läheisille, esim. kuvien käytön kurssi, bliss-kurssi ja vastaavat. Muu tulkin käytön opetus kuin edellä kuvattu tulkkauspalvelutilanteessa tapahtuva lyhyt perehdytys uudelle asiakkaalle tulkkauspalvelun käyttöön kuuluu myös edelleen sopeutumisvalmennuksena vammaispalvelulain perusteella järjestettäväksi.

Vammaispalvelulain mukaisena sopeutumisvalmennuksena voidaan korvata myös muita vammaispalvelulain tarkoitusta ja tavoitetta palvelevia, vammaisen henkilön itsenäistä ja omatoimista suoriutumista kommunikoinnissa tukevia ja edistäviä palveluita ja tukitoimia. Näitä voivat olla esimerkiksi asuin-, työ- tai muulle lähiyhteisölle annettava ohjaus ja opastus henkilön kommunikointimenetelmään, jolloin henkilö voi selviytyä itsenäisesti kommunikaatiosta ja asioinnista em. yhteisössä.

Kunnan sosiaalitoimen vastuulle kuuluu edelleen myös vammaispalvelulain mukaisten päivittäisistä toiminnoista suoriutumisessa tarvittavien välineiden, koneiden ja laitteiden hankkimisesta aiheutuvien kustannusten korvaaminen siltä osin kuin ne eivät kuulu kansanterveyslain ja erikoissairaanhoitolain nojalla terveydenhuollon lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineinä korvattaviksi.

Kunnan opetustoimen tehtävänä on perusopetuslain (628/1998) nojalla perusopetuksessa tarvittavan tulkkauksen järjestäminen. Perusopetuslain 31 §:n mukaan vammaisella ja muulla erityistä tukea tarvitsevalla oppilaalla on oikeus saada maksutta muun muassa opetukseen osallistumisen edellyttämät tulkitsemis- ja avustajapalvelut. Tulkitsemispalveluilla tarkoitetaan viittomakielellä tai muilla kommunikaatiomenetelmillä oppilaille annettavia yksilöllisiä palveluita. Apuvälineillä tarkoitetaan luokka- ja koulukohtaisia apuvälineitä. Oppilaalla on oikeus henkilökohtaisiin apuvälineisiin lääkinnällisestä kuntoutuksesta annetun asetuksen mukaisesti.

Vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelulain voimaan tullessa vireillä olevaan hakemukseen, uudelleenarviointiin ja tulkkaustilaukseen sekä ennen 1.9.2010 tehtyä päätöstä koskevaan muutoksenhakuun sovelletaan ennen 1.9.2010 voimassa olevia säännöksiä (vammaispalvelulakia). Kunta vastaa tulkkauspalvelun järjestämisestä kuitenkin vain jos tulkkaus tapahtuu viimeistään 31.12.2010. Kela suorittaa korvauksen 1.9.-31.12.2010 välisenä aikana annetusta tulkkauksesta palveluntuottajalle. Ennen 1.9.2010 kunnille tulleet, syksyä 2010 koskevat tulkkitilaukset voidaan hoitaa entiseen tapaan. Kunta voi myös asiakkaan suostumuksella välittää asiakkaan 2010 syksyn tilaukset eteenpäin alueelliselle välityskeskukselle, joka on tehnyt sopimuksen Kelan kanssa. Tällöin syksynkin tulkkitilaukset menevät suoraan Kelan välitysjärjestelmään.

Kunnan päättäessä asiakkaan oikeudesta tulkkauspalveluun päätös tehdään toistaiseksi voimassa olevaksi, ellei asiakkaan palveluntarve muuta edellytä. Päätöstä ei ole syytä tehdä päättymään 31.8.2010 sillä perusteella, että palvelu siirtyy Kelan vastuulle 1.9.2010.

Kunnan on ilmoitettava Kelalle tulkkauspalvelua koskevien asiakastietojen siirron jälkeen tekemistään tulkkipalveluja koskevista päätöksistä sekä muutoksenhakuasioissa tehdyistä päätöksistä. Kunnan on ilmoitettava Kelalle 1.9.2010 järjestämästään tulkkauspalvelusta sekä palveluntarjoajan kanssa sovituista korvauksista ja niiden perusteista.

Kunnan on säilytettävä tulkkipalveluja koskevat asiakirjat kymmenen vuotta lain voimaantulosta.

Hallituksen esitys (HE 220/2009 vp), perustuslakivaliokunnan lausunto (PeVL 31/2009 vp), sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintö (StVM 47/2009 vp) ja eduskunnan vastaus (EV 217/2009 vp) ovat eduskunnan nettisivuilla.

Hallitussihteeri Jaana Huhta, p. 09 160 74132