Hyvinvointialueiden uusi aika alkaa tiedolla johtaen

Tiedolla johtaminen on yksi sote-uudistuksen kulmakivistä. Tällä ja edellisillä hallituskausilla tiedolla johtamisen edistämiseksi tehty työ sai viime kesäkuussa huipennuksen, kun laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä (612/2021) hyväksyttiin. Uusi sote-järjestämislaki velvoittaa hyvinvointialueita keräämään tietoa väestön hyvinvoinnin tilasta, palveluiden saatavuudesta, laadusta, vaikuttavuudesta ja kustannuksista. Sote-järjestämislaki yhdistettynä vuonna 2019 annettuun lakiin sotetiedon toissijaisesta käytöstä antaa ennennäkemättömän pohjan sekä tiedolla johtamisen kehittämiselle että sotetiedon hyödyntämiselle. Vaalikauden alussa käynnistetty tiedolla johtamisen Toivo-ohjelma on nyt puolivälissä. Kuluneet kaksi vuotta koronan varjossa ovat olleet kiihkeätä kehittämisen ja pilotoinnin aikaa, seuraavaksi katse kääntyy kohti odotusten ja lupausten lunastamista.

Tiedolle on tarvetta

Kaikki lähtee siitä, että tiedolle on olemassa tarve ja merkitys. Tietoa syntyy joka päivä kohtaamisissa ihmisten kanssa erilaisissa palvelu- ja hoitotilanteissa ympäri Suomen. Ensisijaisesti tietoa luonnollisesti kirjataan potilaiden hoitoa tai asiakaspäätöksiä varten.

Samaa tietoa tarvitaan hyvinvointialueiden toiminnan suunnittelua ja johtamista varten eli siihen, miten hyvinvointialueilla pitäisi järjestäytyä, jotta rajalliset, niukat resurssit saadaan käyttöön optimaalisesti. Minkälainen palvelutuotannon verkosto tulisi pystyttää, minkälaista henkilökuntaa tarvitaan näiden sote-palveluiden tuottamiseen, miten henkilöstön tulisi sijoittua eri toimipisteisiin ja miten varmistaa henkilöstön saatavuus esimerkiksi nykyisen kaltaisissa poikkeusoloissa?

Sote-uudistuksen onnistuminen pohjautuu osaksi siihen, että meillä on käytettävissämme luotettavaa ja ajankohtaista tietoa päätöksenteon tueksi. Toivo-ohjelmassa kehitetty tietotuotantomalli ja yhtenäiset kansalliset tietorakenteet sekä alueellisella ja kansallisella tasolla määritellyt vähimmäistietosisällöt luovat pohjaa sille, että THL, Kela ja Valvira voivat tuottaa ajantasaista, laadukasta ja vertailukelpoista sote-tietoa hyvinvointialueille johtamista ja kansallisille viranomaisille arviointia, valvontaa ja ohjausta varten.

Korona todensi Toivo-ohjelman tärkeyden

Korona-aika on korostanut laadukkaan ja käytettävissä olevan tiedon merkitystä. Se on paljastanut, että meillä on paljon laadukasta tietotuotantoa sekä paikallisesti että kansallisesti, mutta myös kapeikot ovat tulleet näkyviin. On ollut suuri kansallinen ponnistus – ja onnistuminen, että olemme saaneet tuotettua päivittäisestä koronatilanteesta nykyisenkaltaiset valtakunnalliset ja alueelliset tunnusluvut.

Yksi Toivo-ohjelman kehityskohteista on ollut Kanta-palvelujen Potilastiedon arkistossa olevien tietojen hyödynnettävyyden parantaminen. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on hyödyntänyt koronaraportoinnissaan Potilastiedon arkiston päälle rakennettua tietoallasta entistä laajemmin oman tiedonkeruunsa lisäksi. Näin THL on voinut tuottaa ajantasaista tietoa päätöksenteon tueksi vaikeassa tilanteessa.

On kuitenkin todettava, että vaikka Kanta-palvelun tietovarantoja on voitu käyttää hyväksi, on sotepalvelutuotannossa kertyvän datan hyödyntämisessä vielä haasteita. Ongelmat ovat osin toiminnallisia eli kirjaamisen tapaan liittyviä, osin tietojärjestelmiin liittyviä. Tietoa ei ole rakenteisessa muodossa aina saatavilla, mikä vaikuttaa tiedon hyödynnettävyyteen ja vertailtavuuteen. On kuitenkin hyvä asia, että nämä puutteet ovat paljastuneet ja että meiltä löytyvät rakenteet niiden korjaamiseksi.

Tiedolla johtamisen ei tarvitse olla vaikeaa

Toivo-ohjelma on onnistunut kahtena ensimmäisenä vuotenaan kasvattamaan tietoisuutta – ja uskallanko sanoa jopa innostusta! –  tiedolla johtamisesta. Olemme myös luoneet rakenteet ja verkostot niin alueelliselle kuin kansalliselle tiedolla johtamisen kehittämiselle. Tätä on tehty yhteistyössä alueellisten toimijoiden kanssa.

Olen iloinen siitä, että Toivo-ohjelman piloteissa on onnistuttu tuottamaan sekä aivan uutta tietoa että uudenlaista tietoa. Uusina linjoina on tietotuotannon piiriin tulossa ensihoito ja sosiaalihuolto. Uudenlaista tietoa on kehitetty TAHTO-projektissa, jossa talous- ja toimintatietoja yhdistämällä voidaan tarkastella hyvinvointialueiden palveluiden laatua ja vaikuttavuutta.

Erityisesti minua ilahduttaa se, mitä alueellisen kehittämisen Virta-hankkeessa on saatu aikaan. 
Siun sote ja Eksote ovat hyviä esimerkkejä siitä, miten on voitu tuottaa tietoa paitsi päivittäistoiminnan laajuudesta ja vaikuttavuudesta, mutta myös tehdä pidemmälle katsovia ennusteita toiminnan suunnittelun tueksi. Viime syksynä oli selvästi nähtävissä, että monien alueiden panostus kehitystyöhön on alkanut kantaa hedelmää.

Vaikka hyvinvointialueittain tiedolla johtamisen kyvykkyydessä on vielä eroja, uskon että jokaisella alueella on hyvät onnistumisen mahdollisuudet. Tiedolla johtamisen ei nimittäin tarvitse olla vaikeaa, kunhan tiedon kirjaamisen käytännöt ja järjestelmät ovat kunnossa, ja kansallisesti vertailukelpoinen tieto hyvinvointialueiden hyödynnettävissä.

Kehitys kehittyy

Tiedolla johtamisen kulttuuri sote-alalla on kehittymässä. Tällä hetkellä tiedolla johtaminen on vielä lähinnä strategisen johdon työväline. Uskon kuitenkin, että jonain päivänä, ei niin kaukaisessa tulevaisuudessa, tiedolla johtamisen opit ovat osa kollektiivista osaamista organisaatioissa.

Ennen kuin sinne päästään, pitää kuitenkin kehittää perusasioita vielä paremmaksi. Odotuksia kohdistuu niin kirjaamisen kehittymiseen kuin kertakirjaamiseen. Tietotuotannon prosesseja on automatisoitu vasta rajallisesti ja tekoälyn hyödyntäminen analysoinnissa ja raportoinnissa on vielä alkutekijöissään.

Vaali- ja ohjelmakauden loppu häämöttää, niinpä meidän on lunastettava Toivo-ohjelman odotukset ja lupaukset. Paineita on siis muuallakin kuin vain hyvinvointialueilla!

Odotuksena on, että saamme vähimmäistietosisältöjen määrittelyn hyvään vauhtiin vuoden 2022 aikana ja saamme näkyvyyden siihen, millaiset valmiudet hyvinvointialueilla on vuoden 2023 alussa vähimmäistietosisällön mukaiseen tietotuotantoon jonkinlaisen siirtymäkauden jälkeen.

Tavoitteena on käynnistää ensihoidon tietotuotanto. Näin saadaan laajennettua ensihoidon tietopohjaa kansallisella tasolla. Sosiaalihuollon Kanta.fi -liittymä toteutuu vuoteen 2024 mennessä. Tämä tulee kehittämään sosiaalihuollon tiedonkeruuta merkittävästi. Ylipäätään Kanta-tiedon hyödyntäminen ja kertakirjaamisen kehittäminen on ministeriön näkökulmasta ensiarvoisen tavoiteltavaa. Haluamme vähentää kirjaamisen taakkaa hyvinvointialueiden puolella ja asiakas- ja potilaskohtaamisissa ja samalla hyödyntää kertyneitä tietoja entistä paremmin toissijaisessa käytössä.

Omalta osaltani siirrän Toivo-ohjelman viestikapulan väliaikaisesti sosiaali- ja terveysministeriön erityisasiantuntija Minna Klemettilälle jäädessäni vanhempainvapaalle kevättalven 2022 ajaksi. On ollut hienoa olla mukana tällä yhteisellä sotetietomatkalla. Vaikka toimeenpano-ohjelma Toivo maaliskuussa 2023 päättyykin, jatkuu kehittämistyö varmasti läpi 2020-luvun.

Sillä siellä, missä on tietoa, on toivoa. 
 
Juhana Valo 
Toivo-ohjelman ohjelmapäällikkö, STM

Lisätietoa aiheesta:

Sosiaali- ja terveysministeriö: Usein kysyttyä sotetiedon toisiokäytöstä
Sote-uudistus: Tiedolla johtaminen
Sote-uudistus: Toivo-ohjelma
Sote-uudistus: Tiedolla johtaminen – sote-uudistuksen mahdollistaja
Sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen uudistuksen keskeiset lait