Kuntien sote-ulkoistusten ja investointien rajoittamista tiukennetaan - Tyhjistä kiinteistöistä korvausta yksittäisille kunnille

Hallitus aikoo jatkaa kuntien ja kuntayhtymien sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistusten ja investointien rajoituslain voimassaoloa vuoden 2019 loppuun saakka. Samalla hallitus esittää ulkoistussopimuksia ja investointeja koskevien säännösten tiukentamista. Myös kuntien yhteistoiminta-alueita koskevaa puitelakia jatketaan vuodella. Lisäksi hallitus linjasi maakunta- ja sote-uudistuksen kiinteistökysymysten jatkovalmistelua. Voimaanpanolain määräaikaisen sääntelyn tarkoituksena ei ole taata korvausta omaisuusjärjestelyistä kaikille kunnille.

Hallituksen talouspoliittinen ministerivaliokunta ja reformiministerityöryhmä puolsivat lakimuutoksia kokouksissaan 14. ja 15. marraskuuta. Rajoituslain ja puitelain muutoksia koskeva esitys viimeistellään ja annetaan mahdollisimman pian eduskunnalle.

Maakunta- ja sote-uudistuksen valmistelun aikana kuntien ja kuntayhtymien päätösvaltaa sosiaali- ja terveyspalveluissa on rajoitettu kahdella lailla. 

Kuntien ja kuntayhtymien eräiden oikeustoimien väliaikaisesta rajoittamisesta annettu laki edellyttää irtisanomisehtoa kuntien ja kuntayhtymien pitkäaikaisiin ja laajoihin sopimuksiin sote-palvelujen hankkimiseksi yksityiseltä palveluntuottajalta. Lisäksi laki rajoittaa pitkäaikaisia rakennusten käyttöoikeussopimuksia sekä merkittäviä sosiaali- ja terveydenhuollon investointeja. 

Kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta annettu laki eli ns. Paras-laki taas velvoittaa kuntia järjestämään sosiaali- ja terveyspalvelut riittävällä väestöpohjalla. Nykyisiä yhteistoiminta-alueita ei saa purkaa. Nyt molempien lakien voimassaoloa jatketaan vuodella. Perusteena on maakunta- ja sote-uudistuksen voimaantulon siirtyminen vuoden 2020 alkuun.  Paras-lain sisältöön ei esitetä muita muutoksia.

Rajoituslain ehtoja yli 5 miljoonan euron rakennusinvestoinneista aiotaan kiristää. Jatkossa luvan voisi saada vain jos investointi olisi välttämätön ja kiireellinen lakisääteisten sosiaali- ja terveyspalvelujen toteuttamiseksi.

Voimassa olevan lain mukaan laajoihin ja pitkäkestoisiin sopimuksiin on sisällytettävä irtisanomisehto, jos ulkoistus koskee yli 50 prosenttia kunnan tai kuntayhtymän sote-palveluista ja sopimuksen kesto on yli 5 vuotta. Tällöin tuleva maakunta voi irtisanoa sopimuksen laissa säädettyjen edellytysten täyttyessä.

Nykyisen lain mukaisesti tehdyt ulkoistussopimukset rajoittavat tulevan maakunnan mahdollisuutta toteuttaa sosiaali- ja terveyspalveluja tarkoituksenmukaisesti. Sen vuoksi rajoituslakia ehdotetaan muutettavaksi. Palvelujen hankkimista koskevaan sopimukseen pitäisi laittaa irtisanomisehto aina silloin kun ulkoistus koskisi yli 30 prosenttia kunnan tai kuntayhtymän vastuulla olevista sote-palveluista ja kun sopimus jatkuisi vuotta 2020 pitemmälle.  Maakunnalla olisi tällöin oikeus irtisanoa sopimus korvauksetta.

Hallitus linjasi kuntien kiinteistöihin liittyvää lakivalmistelua

Valmistelun taustalla on perustuslakivaliokunnan kesäkuussa antama lausunto. Perustuslakivaliokunta katsoi, että maakunta- ja sote-uudistukseen liittyvät muutokset eivät vaaranna yleisellä tasolla kuntien taloudellisen itsehallinnon edellytyksiä perustuslain vastaisella tavalla. Valiokunta kuitenkin katsoi, että yksittäisen kunnan kannalta riskejä ei voida pitää ongelmattomina, joten kunnan omaisuuteen liittyviin omaisuusjärjestelyihin tulee kytkeä kunnan itsehallinnon turvaavaa sääntelyä.

Perustuslakivaliokunnan lausunnossa kiinnitettiin erityisesti huomiota kuntien omistamiin sosiaali-

ja terveydenhuollon toimitiloihin. Toimitilatarpeet ovat muutoksessa, mutta muutoksiin johtavat myös useat, sote-uudistuksesta riippumattomat tekijät eli muun muassa väestön ikääntyminen, terveydenhuollon hoitokäytäntöjen muuttuminen sekä digitalisaatio.

Voimaanpanolain määräaikainen sääntely kohdistetaan yksittäisille kunnille

Talouspoliittinen ministerivaliokunta linjasi jatkovalmistelun lähtökohdaksi, että määräaikaisen sääntelyn tarkoituksena ei ole taata korvausta kaikille kunnille. Se kohdistuu nimenomaisesti yksittäisille kunnille niihin sote-uudistuksen omaisuusjärjestelyistä välittömästi aiheutuviin tilanteisiin, joiden seurauksena kunnan mahdollisuudet päättää itsenäisesti taloudestaan ja vastata lakisääteisistä velvoitteistaan vaarantuvat. Perustusvaliokunnan lausuntokäytännössä kuntiin kohdistuvia vaikutuksia on viime aikoina arvioitu kunnallisveroprosenttiin kohdistuvan paineen perusteella. Talouspoliittinen ministerivaliokunta katsoi, että samalla tavoin on perusteltua arvioida myös sote-uudistuksen omaisuusjärjestelyjen vaikutuksia yksittäisen kunnan talouteen.

Omaisuusjärjestelyjä koskeviin voimaanpanolain säännöksiin sisältyy kolmen vuoden siirtymäaika vuosille 2020 – 2022, millä merkittävästi lievennetään järjestelyjen kuntiin kohdistuvia vaikutuksia ja annetaan kunnille aikaa sopeutua tilanteeseen. Kunnille on siirtymäkauden ajan tulossa merkittävät vuotuiset vuokratulot. Lisäksi hallitus linjasi jo syksyllä 2016, että kunnille tullaan tarjoamaan asiantuntijatukea mahdollisesti käyttämättömäksi jääneiden toimitilojen myymiseen ja jalostamiseen liittyen.

Lisätietoja rajoituslaista:

Ylijohtaja Kirsi Varhila, STM, p. 02951 63338

Hallitusneuvos Pekka Järvinen, STM, p. 0295 163

Lisätietoja kuntien avustussääntelystä:

Ministeri Vehviläisen erityisavustaja Matias Hilden, p. 050 911 9947, matias.hilden(at)vm.fi

Osastopäällikkö, ylijohtaja Jani Pitkäniemi, p. 0295 530 494, jani.pitkaniemi(at)vm.fi